Støre: drooni oli vahingoittua Zelenskyin lentokonetta Moldovasta lähdön aikana – Norjan viranomaiset ja Ukrainan presidentinkanslia kiistävät uhan olleen suoran

Miksi tämä on tärkeää

Tapaus koskee sodassa olevan maan presidentin turvallisuutta kansainvälisellä lennolla. Se osoittaa, miten venäläiset drooni-tunkeutumiset ulottuvat naapurimaiden – Moldovan ja Nato-jäsen Romanian – ilmatilaan. Lisäksi tilanne ohjasi Ukrainan ja Norjan välisiä ilmapuolustus- ja FREYJA-ohjelmaa koskevia neuvotteluja. Norjalaisten viranomaisten ja Ukrainan presidentinkanslian ristiriitaiset kuvaukset siitä, oliko drooni suora uhka presidentin koneelle, herättävät kysymyksen siitä, miten valtion päämiehen lentokoneeseen kohdistunutta uhkaa kuvataan julkisuudessa.

Mitä tapahtui

Moldovan puolustusministeriö ilmoitti 8. syyskuuta noin klo 16.20 paikallista aikaa droonin, joka alustavasti tunnistettiin Shahed-tyyppiseksi, tunkeutuneen maan ilmatilaan Ukrainan suunnasta. Ilmatila keskiosassa maata suljettiin osittain siviili-ilmailun turvaamiseksi. Hallituksen tiedottaja Dumitru Ciorici kertoi, että kolme lähtevää ja neljä saapuvaa lentoa viivästyi, mukaan lukien Zelenskyin lento. Myöhemmin Moldovan viranomaiset vahvistivat droonin pudonneen ja räjähtäneen auringonkukkapellolle Stări Măhlănin kylän lähelle Rîșcanin piiriin noin 160 kilometrin päähän Chișinăun kansainväliseltä lentoasemalta, aiheuttaen neljä maastopaloa mutta ei loukkaantumisia; ilmatilarajoitukset purettiin tämän jälkeen ja Zelenskyin kone nousi viiveellä.

Drooni lensi Moldovasta Romanian ilmatilaan, ja Romanian viranomaiset lähettivät kaksi Espanjan ilmavoimien F-18-hävittäjää seuraamaan sen liikerataa ennen kuin se palasi Moldovan puolelle. Romania keskeytti väliaikaisesti Iașin lentoaseman toiminnan epäillyn ilmatilaloukkauksen vuoksi.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kertoi 9. syyskuuta NRK:lle antamassaan haastattelussa, että drooni oli melkein osunut Zelenskyin lentokoneeseen sen valmistautuessa nousuun Moldovassa. Støre ei kertonut, kuinka läheltä drooni kävi, mistä hän tietonsa sai tai oliko teko tahallinen. Hän kuvasi tilannetta Zelenskyin arjen todellisuutta heijastavana: "Tämä on se todellisuus, jossa hän elää." Støre kertoi myös, että lyhyessä aamutapaamisessa Zelensky oli sanonut yönsä olleen huono, koska hän oli saanut raportteja tuoreiden venäläisten iskujen seurauksista. Norjan valtiovarainministeri ja entinen Nato-pääsihteeri Jens Stoltenberg vahvisti kuulleensa tapauksesta Zelenskyiltä 8. syyskuuta illalla Oslossa ja sanoi lähdön viivästyneen sekä koneeseen kohdistuneen tiettyjä uhkia, mutta ilman lisätietoja.

Myöhemmin Norjan pääministerin kanslian valtiosihteeri Bhanuja Rasiah totesi, ettei ole tiedossa, kuinka lähelle drooni konetta tuli, ja korosti Moldovan ilmatilauhan viivästyttäneen Zelenskyin lähtöä. Ukrainan presidentinkanslian lähde kertoi Suspilnelle, ettei Zelenskyin kone ja drooni olleet samaan aikaan ilmassa; drooni hävisi tutkasta klo 17.15 ja kone nousi klo 17.30. Sama lähde sanoi AFP:lle Moldovan antaneen hälytyksen droonin tunkeuduttua ilmatilaan ja kutsui Støren kuvausta vaarasta "liioitteluksi".

Zelenskyi osallistui kuningas Harald V:n hautajaisiin Oslossa 9. syyskuuta kävelemällä arkun perässä muiden valtionpäämiesten rinnalla ja poistui Norjasta pian seremonian jälkeen. Vierailun aikana hän tapasi Støren, Stoltenbergin ja ulkoministeri Espen Barth Eiden – keskustelujen keskiössä Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistaminen ja eurooppalainen FREYJA-ohjelma, josta neuvoteltiin myös kumppanimaiden puolustusyhtiöiden johtajien kanssa.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainankieliset mediat, erityisesti myöhemmässä uutisoinnissaan, korostavat Moldovan ja Romanian ilmatilasulun mekanismeja ja koneen viivästymistä – tutka-ajoitusta, tarjousta F-16-koneiden käytöstä droonin torjumiseen ja koneen nousua 17.30 droonien kadottua tutkista – eivät drooni-läheltäpiti-kuvaa. Ukrainan lähteet nostavat esiin presidentinkanslian kannan, jonka mukaan Støren kertomus oli "liioittelua" ja että kone ja drooni eivät olleet samaan aikaan Moldovan ilmatilassa. Ukrainalainen uutisointi liittää tapauksen laajempaan venäläisten drooni-tunkeutumisten aaltoon Moldovaan ja Romaniaan, mukaan lukien yön iskut Ukrainan ja Moldovan väliselle raja infrastruktuurille. Lisäksi ukrainalaiset mediat yhdistävät Zelenskyin matkahäiriön hänen Oslossa käytyihin sisällöllisiin tapaamisiinsa: keskusteluihin Støren ja Stoltenbergin kanssa, ilmapuolustusneuvotteluihin ja FREYJA-ohjelmaan.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainväliset mediat (englanniksi, espanjaksi, saksaksi, ranskaksi, arabiaksi, azeriksi) välittävät ensisijaisesti Støren alkuperäistä NRK-haastattelua korostaen droonin "melkein osuneen" koneeseen ja toistavat hänen lausahduksensa todellisuudesta, jossa Zelenskyi elää. Kansainvälinen uutisointi keskittyy uhkan symboliseen painoarvoon: sodassa olevan maan presidentin lentokoneen uhkaaminen matkalla kuninkaallisiin hautajaisiin, ja käsittelee vähemmän Moldovan ilmatilamenettelyjä tai Ukrainan vastineita. Kansainväliset raportit mainitsevat usein Norjan viranomaisten myöhemmän tarkennuksen, ettei droonin etäisyydestä koneeseen ole tietoa, mutta kehystävät tämän ensisijaisesti "takaiskuna" eikä jutun johtona. Useat kansainväliset julkaisut siteeraavat Reutersia ja Institute for the Study of Waria erillisen venäläisen Shahed-droonin reitistä Moldovan ja Romanian ilmatilassa taustoittaakseen laajempaa tilannetta.

Missä uutisointi eroaa

Tapausta koskevat kuvaukset poikkeavat toisistaan usealla tavalla. Norjan pääministeri Støre sanoi koneen olevan "melkein osua" drooniin, kun taas Norjan valtiosihteeri Bhanuja Rasiah ja myöhemmät Norjan hallinnon selvennykset sekä Ukrainan presidentinkanslian lähde sanoivat, ettei ole tiedossa, oliko drooni suora uhka koneelle, ja kutsui Støren vaarakuvausta "liioitteluksi". Lisäksi yksi lähde ajoittaa Zelenskyin lennon viivästymisen 7. syyskuuhun, kun taas selvä enemmistö lähteistä sijoittaa sen 8. syyskuuhun. Lähteet eivät myöskään ole yksimielisiä siitä, oliko Moldovan ilmatilassa 8. syyskuuta yksi vai kaksi venäläistä droonia. Lisäksi Ukrainan presidentinkanslian lähde sanoi Suspilnelle, etteivät Zelenskyin kone ja drooni olleet samaan aikaan ilmassa ja että Ukrainan puoli odotti droonien katoavan tutkista ennen koneen nousulupaa, mikä on ristiriidassa Støren läheltäpiti-tulkinnan kanssa.

Tausta

Kuningas Harald V kuoli 28. elokuuta 89-vuotiaana, ja hänen hautajaisiaan vietettiin Oslossa 9. syyskuuta. 8. syyskuuta noin klo 16.20 Moldovan aikaa drone, joka alustavasti tunnistettiin Shahed-tyyppiseksi, tunkeutui Moldovan ilmatilaan Ukrainan suunnasta, mikä johti ilmatilan osittaiseen sulkemiseen ja Zelenskyin lennon viivästymiseen. Moldovan viranomaiset kertoivat myöhemmin droonin pudonneen auringonkukkapellolle Rîșcanin piiriin noin 160 kilometrin päähän Chișinăun lentoasemalta aiheuttaen maastopaloja mutta ei loukkaantumisia. Romania lähetti hävittäjiä (mukaan lukien kaksi Espanjan ilmavoimien F-18-konetta) ja keskeytti Iașin lentoaseman toiminnan 8. syyskuuta vastauksena ilmatilaloukkaukseen. Yöllä 8.–9. syyskuuta venäläiset droonit iskivät Ukrainan ja Moldovan väliseen raja infrastruktuuriin; Moldovan presidentti Maia Sandu tuomitsi erillisen Venäjän drooni-iskun Ukrainan vastaiselle raja-asemalle, jossa kuoli kaksi ihmistä.