EU:n ja Ukrainan drooniallianssi kokoontui ensimmäisen kerran Brysselissä
EU:n ja Ukrainan drooniallianssin hallituksen avajaiskokous pidettiin perjantaina 11. syyskuuta Brysselissä. EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius avasi kokouksen, ja Ukrainan varapuolustusministeri Serhiy Boiev osallistui siihen videoyhteydellä. Hallitukseen valittiin 18 yritystä – yhdeksän ukrainalaista ja yhdeksän EU-maista – noin 400 hakemuksen joukosta. Allianssin tavoitteena on kehittää yhteisesti eurooppalaista drooni- ja vastadroonikykyä hyödyntäen Ukrainan kokemusta täysimittaisesta sodasta.
Pääkohdat
- EU:n ja Ukrainan drooniallianssin hallituksen avajaiskokous pidettiin Brysselissä perjantaina 11. syyskuuta.
- EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius avasi kokouksen; Ukrainan varapuolustusministeri Serhiy Boiev osallistui videoyhteydellä.
- Hallitukseen valittiin 18 yritystä – yhdeksän ukrainalaista ja yhdeksän EU-maista – noin 400 hakemuksen joukosta.
- Tavoitteena on rakentaa yhteisesti eurooppalaista drooni- ja vastadroonikykyä Ukrainan sotakokemuksen pohjalta.
- Kubiliuksen mukaan ensimmäisten käytännön tulosten on näyttävä vuoden loppuun mennessä.
- Kubiliuksen mukaan Euroopan nykyinen droonituotanto on noin 1,5 miljoonaa yksikköä vuodessa, kun Ukraina ja Venäjä tuottavat kumpikin 10 miljoonaa.
- Boiev sanoi droonien aiheuttavan yli 95 prosenttia taistelukentän osumista.
Miksi tämä on tärkeää
Allianssi institutionalisoi EU:n ja Ukrainan teollisen yhteistyön drooni- ja vastadroonijärjestelmissä ja antaa sille konkreettisen teollisen painoarvon: 18 yritystä – yhdeksän ukrainalaista ja yhdeksän EU-maista – valittiin noin 400 hakijan joukosta hallitukseen. Kubiliuksen asettama vuoden lopun takaraja ensimmäisille käytännön tuloksille sekä tuotantokuilun kehystäminen (Euroopan noin 1,5 miljoonaa droonia vuodessa vs. Ukrainan ja Venäjän 10 miljoonaa) viestivät kiireestä skaalata eurooppalaista droonituotantoa.
Mitä tapahtui
EU:n ja Ukrainan drooniallianssin hallituksen avajaiskokous pidettiin perjantaina 11. syyskuuta Brysselissä. EU:n puolustuskomissaari Andrius Kubilius avasi kokouksen ja korosti, että allianssin on tarkoitus olla päätöksiä tekevä elin, joka muotoilee konkreettisia aloitteita – ei pelkkä keskustelufoorumi. Hän sanoi Euroopan tarvitsevan oppia käymään droonisotaa yhtenäisesti ja ottamaan oppia Ukrainasta sekä tuotantoteknologioista että kyvystä mukauttaa tuotteita nopeasti, lyhentää kehityssyklejä ja skaalata tuotantoa. Kubilius nimesi allianssin tehtäviksi ukrainalaisten ja eurooppalaisten yritysten yhteisyritysten vauhdittamisen, toimitusketjujen avaamisen, testausalueiden käytön laajentamisen sekä sertifiointiin, komponentteihin, immateriaalioikeuksiin ja ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen liittyvien ongelmien ratkaisemisen. Hän vetosi myös tuotantokuiluun: Euroopan nykyinen droonituotanto on noin 1,5 miljoonaa yksikköä vuodessa, kun Ukraina ja Venäjä tuottavat kumpikin 10 miljoonaa.
Hallitukseen valittiin 18 yritystä noin 400 hakemuksen joukosta – yhdeksän ukrainalaista ja yhdeksän EU-jäsenmaista. Kubilius sanoi, että ensimmäisten käytännön tulosten on näyttävä vuoden loppuun mennessä, ja korosti allianssin pysymistä avoimena laajemmalle joukolle osallistujia, kuten startupeille, komponenttivalmistajille, ohjelmistokehittäjille ja loppukäyttäjille. Ukrainan varapuolustusministeri Serhiy Boiev osallistui kokoukseen videoyhteydellä ja totesi droonien aiheuttavan yli 95 prosenttia taistelukentän osumista. Hän esitti kolme odotusta allianssille: B2B-kumppanuusalusta teollisuudelle, toimitusvarmuuden ja massatuotannon rakentaminen sekä pitkän aikavälin teollisen resilienssin ja rahoitusmekanismien luominen. Kokoukseen osallistuivat myös Drone and Counter-Drone Capability Coalitionin (Decoder) ja Eastern Flank Watch -aloitteen johdot.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia (ukrainankielisiä, ukrainalaisia tiedotusvälineitä), joten kehys heijastaa ukrainalaista näkökulmaa. Käsittely keskittyy ukrainalaisiin toimijoihin ja intresseihin: hallitukseen valittuihin yhdeksään ukrainalaisyritykseen, Boievin teollisuuspainotteisiin prioriteetteihin (B2B-kumppanuudet, toimitusvarmuus, massatuotanto, rahoitusmekanismit) sekä Ukrainan droonisotakokemuksen esittämiseen eurooppalaisena mallina. Boievin taistelukenttätilasto – droonien osuus yli 95 prosentista osumista – nostetaan esiin vahvistamaan Ukrainan uskottavuutta droonisotakumppanina. Taustaksi nostetaan heinäkuussa solmittu EU:n ja Ukrainan droonisopimus sekä Zelenskyyn erilliset droonisopimukset Saksan ja Norjan kanssa.
Tausta
Heinäkuussa EU ja Ukraina sopivat droonisopimuksesta, joka tarjoaa yhtenäisen kehyksen Ukrainan useiden EU-pääkaupunkien kanssa jo solmimien kahdenvälisten droonisopimusten koordinointiin. Presidentti Volodymyr Zelenskyy on sanonut Ukrainan viimeistelevän droonisopimusta Saksan kanssa, ja aiempi vastaava sopimus on allekirjoitettu Norjan kanssa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja presidentti Zelenskyy olivat sitoutuneet strategisen teollisen kumppanuuden perustamiseen, jota Kubilius sanoi allianssin ankkuroivan. Kubilius korosti, että hallituksen 18 yrityksen lisäksi allianssin on pysyttävä avoimena startupeille, komponenttivalmistajille, ohjelmistokehittäjille ja loppukäyttäjille. Boievin mukaan droonit aiheuttavat yli 95 prosenttia taistelukentän osumista – sekä taktisella tasolla että operatiivisella syvyydellä ja pitkän matkan iskuissa.