Zelensky: vaalit mahdollisia vasta tulitauon jälkeen – edessä "vaikeita ja epäsuosittuja" talouspäätöksiä
Presidentti Volodymyr Zelensky sanoi CBS-haastattelussa olevansa valmis järjestämään vaalit "jo huomenna", mutta ettei tämä ole mahdollista aktiivisten taistelujen aikana perustuslain, vaalilainsäädännön ja turvallisuustilanteen vuoksi. Erillään tästä hän ilmoitti vievänsä läpi "vaikeita ja epäsuosittuja" päätöksiä sulkeakseen suuren sotatalouden alijäämän.
Pääkohdat
- Zelensky sanoi olevansa valmis vaaleihin "jo huomenna", mutta katsoo niiden olevan mahdottomia käynnissä olevan sodan aikana perustuslaillisten, vaalilainsäädännöllisten ja turvallisuussyiden takia.
- Zelensky arvioi noin 9 miljoonan ukrainalaisen olevan parhaillaan ulkomailla; ennen täysimittaista hyökkäystä noin 500 000 ukrainalaista äänesti ulkomailta.
- Zelensky kyseenalaisti, miten tilapäisesti miehitettyjen alueiden asukkaat voisivat äänestää Venäjän sotilaan aseiden läsnä ollessa.
- Zelensky sanoi, että vaalien järjestämiseen tarvitaan vähintään usean kuukauden tauko sodassa, ja että Ukraina on toistuvasti esittänyt tulitaukoa, jonka Venäjä on hylännyt.
- Zelensky kritisoi entistä puolustusministeriä Mykhailo Fedorovia ja muita vaalien pitämistä sodan aikana ajavia henkilöitä – he "haluavat olla politiikassa".
- Zelensky ilmoitti tiistaina aikovansa tehdä "vaikeita ja epäsuosittuja" päätöksiä suuren budjettialijäämän vuoksi; alijäästä 23 miljardia euroa (kjo 3 miljardia dollaria) johtuu sotilasmenojen vajeesta.
- Euroopan maat sopivat viime vuoden lopulla 90 miljardin euron lainasta (kjo 104 miljardia dollaria) kattamaan Ukrainan sotilas- ja siviilialijäämät vuosina 2026–2027.
Miksi tämä on tärkeää
Zelensky asetti CBS-haastattelussa sodanaikaisten vaalien kysymyksen selkeästi: ne ovat oikeudellisesti ja käytännössä mahdottomia aktiivisten taistelujen aikana, mutta mahdollisia tulitauon jälkeen. Hän kohdisti kritiikkiä suoraan korkea-arvoisiin virkamiehiin, kuten entiseen puolustusministeriin Mykhailo Fedoroviin, ja ehdotti vaalien järjestämisen ehdoksi tulitaukoa, jonka Venäjä hänen mukaansa on toistuvasti hylännyt. Samalla hän ennakoi epäsuosittuja taloustoimia noin 23 miljardin euron sotilasmenovajeen kattamiseksi – Euroopan 90 miljardin euron laina turvaa rahoituksen vain vuosiksi 2026–2027. Lisäksi hän avasi oven energiahyökkäysten vastavuoroiselle lopettamiselle Yhdysvaltain pyynnöstä, mutta puolusti iskuja Venäjän jalostamoille laillisina sotilaskohteina.
Mitä tapahtui
Presidentti Volodymyr Zelensky sanoi CBS-haastattelussa olevansa valmis järjestämään vaalit "jo huomenna", mutta ettei se vaalia ole mahdollista aktiivisten taistelujen aikana perustuslain, vaalilainsäädännön ja turvallisuustilanteen vuoksi. Hän arvioi noin 9 miljoonan ukrainalaisen olevan ulkomailla – ennen täysimittaista hyökkäystä noin 500 000 äänesti ulkomailta – ja kyseenali, miten tilapäisesti miehitettyjen alueiden asukkaat voisivat äänestää Venäjän sotilaan aseiden läsnä ollessa. Hän sanoi, että vaalien valmisteluun tarvitaan vähintään usean kuukauden tauko sodassa, ja että Ukraina on toistuvasti esittänyt tulitaukoa, jonka Venäjä on hylännyt. Kun CBS:n toimittaja mainitsi entisen puolustusministerin Mykhailo Fedorovin vaalien kannattajana, Zelensky kutsui tätä virheeksi ja sanoi kyseisten henkilöiden "haluavan olla politiikassa". Hän myös sanoi sodan aikana rauhan olevan tärkeysjärjestyksessä ykkönen ja politiikan olevan kymmenennessä tai sadannessa sijalla.
Erillään vaalikeskustelusta Zelensky kertoi tiistaina aikovansa tehdä "vaikeita ja epäsuosittuja" päätöksiä sulkeakseen suuren, sodan aiheuttaman budjettialijäämän. Hän mainitsi 23 miljardin euron (26,5 miljardin dollarin) vajeen sotilasmenoissa ja kertoi jättäneensä seitsemän lakiesitystä, jotka ovat "välttämättömiä valtion budjettialijäämän rahoittamiseksi". Hän toisti olevansa valmis jäädyttämään rintamalinjan, jos Venäjä suostuu ehdoittomaan tulitaukoon ja neuvotteluihin, ja totesi, ettei sota voi päättyä "win-win"-tilanteeseen, koska liian monet ihmiset ovat jo kuolleet. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli pyytänyt Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän dieselinfrastruktuuriin osana ehdotusta keskinäisistä energia-alan iskujen lopettamisesta; Zelensky sanoi Ukrainian olevan valmis "askeliin kohti eskalaation purkamista", jos Venäjä tekee samoin, mutta puolusti iskuja Venäjän jalostamoille laillisina sotilaskohteina toistuvien venäläisten iskujen valossa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaismediat painottavat Zelensky kotimaan poliittista viestiä: hänen ehtojaan vaalien järjestämiselle, hänen Fedorovia ja muita sodanaikaisia vaaleja ajavia henkilöitä kohtaan esittämäänsä kritiikkiä sekä väitettä, jonka mukaan Venäjä on estänyt tulitauon, joka mahdollistaisi vaalit. Useat ukrainalaiset julkaisut nostavat esiin myös Zelensky kehotuksen lisätuelle sodan aiheuttaman budjettikriisin ratkaisemiseksi.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen media, kuten qatarilainen Al Jazeera Arabic, nostaa pääasiaksi Zelensky varoituksen "vaikeista" toimista suuren budjettialijäämän ja 23 miljardin euron sotilasmenovajeen vuoksi. Se korostaa myös Yhdysvaltain ehdotusta keskinäisistä energia-alan iskujen lopettamisesta sekä Trumpin pyyntöä lopettaa iskut Venäjän dieselinfrastruktuuriin – diplomaattiulottuvuutta, joka puuttuu ukrainalaismediasta.
Missä uutisointi eroaa
Ainoa selvästi dokumentoitu erimielisyys koskee sitä, jättääkö entinen puolustusministeri Mykhailo Fedorov politiikan lopullisesti. Nimetön Servant of the People -kansanedustaja väitti, ettei Fedorov jätä politiikkaa pysyvästi, mutta Fedorovin tiimi kiisti tämän.
Tausta
Ukrainan nykyinen lainsäädäntö ei salli vaalien järjestämistä sotatilan aikana. Zelensky kritisoi ajatusta sodanaikaisista vaaleista jo muutamaa päivää ennen CBS-haastattelua ja varoittaa niiden jakavan maata. Entinen puolustusministeri Mykhailo Fedorov julkaisi elokuun puolivälissä videoviestin, jossa tuki vaalien järjestämistä jopa sodan aikana, ja ilmoitti syyskuun alussa perustavansa oman puolustusteknologiayrityksen, jonka ensimmäinen sijoittaja on Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp. Ukraina arvioi noin 9 miljoonan kansalaisen olevan tällä hetkellä ulkomailla, kun ennen täysimittaista hyökkäystä noin 500 000 ukrainalaista äänesti ulkomailta. Euroopan maat sopivat viime vuoden lopulla 90 miljardin euron lainasta kattamaan Ukrainan sotilas- ja siviilialijäämät vuosina 2026–2027. Yhdysvaltain erityislähettiläs Jared Kushner sanoi Kiovassa 12. syyskuuta järjestetyssä YES-vuosifoorumissa, että sodan lopettaminen vaatii "oikean kaavan, joka sopii kaikille".