Puolan Rzeszówin ja Lublinin lentokentät suljettu kolmatta päivää – Puola ja Tshekki käskyttivät hävittäjiä ilmaan
Puolan Rzeszówin ja Lublinin lentoasemat keskeyttivät toimintansa 18. syyskuuta aamulla Venäjän iskettyä Länsi-Ukrainaan. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen keskeytys. Puolan ilmavoimat käskivät hävittäjiä ilmaan, ja Tshekkin Gripen-hävittäjiät nousivat Pardubicesta valvomaan Naton ilmatilaa Puolan itärajalle. Kentät avautuivat uudelleen noin tunnin kuluttua, noin kello 09.45 Kiovan aikaa.
Pääkohdat
- 18. syyskuuta aamulla Rzeszówin ja Lublinin lentoasemat keskeyttivät toimintansa Venäjän iskujen vuoksi.
- Keskeytyksen ilmoitti Puolan ilmailuviranomainen PANSA.
- Puolan ilmavoimat käskivät hävittäjiä ilmaan vastauksena Venäjän iskuihin Ukrainaan.
- Kyseessä oli kolmas peräkkäinen päivä, kun nämä kaksi kenttää suljettiin Venäjän iskujen takia.
- Tshekin JAS-39 Gripen -hävittäjiät nousivat Pardubicesta Naton käskystä valvomaan ilmatilaa Puolan itärajalla.
- Tshekin koneet eivät joutuneet puuttumaan tilanteeseen ja palasivat tukikohtaan korvattuaan Puolan hävittäjät.
- Lentokentät avautuivat uudelleen noin kello 09.45 Kiovan aikaa.
Miksi tämä on tärkeää
Nato-maan lentoasemien keskeyttäminen kolmeksi peräkkäiseksi päiväksi Venäjän länsiosaan Ukrainaa kohdistamien iskujen vuoksi on taso, jota sodassa ei ole aiemmin nähty. Sekä Puola että Tšekki – jälkimmäinen Naton yhteisen ilma- ja ohjuspuolustuksen puitteissa – lähettivät hävittäjiä Puolan ilmatilaan, mikä kertoo Naton valmiuden nostamisesta. Puolan viranomaiset ovat varoittaneet venäläisistä hybridiluonteisista drooni- ja ohjushyökkäyksistä Ukrainaa tukevia maita kohtaan, mikä nostaa esiin huolen kriisien leviämisestä ja Artikla 5:n merkityksestä. Aiemmissa tapauksissa venäläisdrone on tullut noin 4 km päähän Puolan rajasta ja osunut junan veturiin vain 2 km päässä rajasta – paikassa, jossa pian aiemmin oli ollut diplomaattijuna, jossa matkusti muun muassa entinen Britannian pääministeri Boris Johnson.
Mitä tapahtui
Aamulla 18. syyskuuta Puolan Rzeszówin ja Lublinin lentoasemat keskeyttivät toimintansa Venäjän iskettyä Ukrainaan. Keskeytyksen ilmoitti Puolan ilmailuviranomainen PANSA. Puolan asevoimat käskivät hävittäjiä ilmaan. Tšekin ilmavoimien JAS-39 Gripen -hävittäjiät nousivat Pardubicen tukikohdasta Naton käskystä valvomaan Puolan itärajan ilmatilaa, mutta eivät joutuneet puuttumaan tilanteeseen ja palasivat tukikohtaan, kun Puolan hävittäjät korvasivat ne. Kentät avautuivat uudelleen noin tunnin kuluttua, noin kello 09.45 Kiovan aikaa. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen päivä, kun lentokentät joutuivat sulkemaan ovet Venäjän iskujen takia – sama toistui sekä 16. että 17. syyskuuta. Edeltäneinä päivinä Puolan pääministeri Donald Tusk kertoi, että 17. syyskuuta venäläinen iskudrone putosi lähelle Puolan rajaa Volynian alueella, ja Puolan asevoimien tiedottajan mukaan drooni joko putosi tai ammuttiin alas 4 km päähän rajasta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet kehystävät tilanteen Venäjän hyökkäyksistä Ukrainaan johtuvaksi häiriöksi ja korostavat, että Puolan kentät, Puolan hävittäjät sekä Tšekin Gripen-koneet Naton komennossa reagoivat iskuihin Ukrainan alueella. Kolmen päivän toistuva kaava sekä Naton liittolaisten osallistuminen korostavat Länsi-Ukrainaan kohdistuvien iskujen heijastusvaikutuksia Nato-alueelle. Aiempina esimerkkeinä esiin nostetaan Yahodynin asemalle 2 km päähän Puolan rajasta tehty drooni-isku matkustajajunan veturiin sekä Itämerestä löydetty todennäköisesti venäläinen drooni – osoituksina eskalaatiosta aivan Nato-alueen tuntumassa.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Toimitetussa aineistossa ei ole ukrainan kielen ulkopuolisia lähteitä, joten erillistä kansainvälistä kehystä ei ole saatavilla.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eroavat 18. syyskuuta tapahtuneen Rzeszówin ja Lublinin lentoasemien uudelleenavaamisen kellonajasta: Новинарня ja НВ ilmoittavat eri aikoja.
Tausta
14. syyskuuta Puolan sotilaat löysivät ja nostivat Itämerestä todennäköisesti venäläisen droonin läheltä Rusinówin kylää Länsi-Pommerin voivodikunnassa. 13. syyskuuta venäläisdrone iski Yahodynin asemalla matkustajajunan veturiin vain 2 km päähän Puolan rajasta – paikassa, jossa hetkeä aiemmin oli ollut diplomaattijuna, jossa matkusti muun muassa entinen Britannian pääministeri Boris Johnson. 15. syyskuuta pääministeri Donald Tusk kertoi Seimille, että Venäjä suunnittelee hybridiluonteisia drooni- ja ohjushyökkäyksiä Ukrainaa tukevia valtioita vastaan ja ettei Moskova ole kiinnostunut neuvotteluista ainakaan talven loppuun asti. Puolan puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz kertoi lisänneensä F-16-hävittäjien ja helikoptereiden toimintaa, ja varapuolustusministeri Cezary Tomczyk sanoi Puolan sotilaiden olevan valmiita ampumaan kohteen, jos se lähestyy rajaa. Nato-liittolaiset eivät ole vielä sopineet venäläisten kohteiden ampumisesta alas Ukrainan ilmatilassa. Tšekin pääministeri Andrej Babiš sanoi Tšekin tiedustelupalveluiden pitävän Venäjän toimintaa hybridisotana.