Puola ja Latvia nostivat sotilaskoneet ilmaan Venäjän drooni-iskun vuoksi
Puola, Latvia ja yhden lähteen mukaan Liettua nostivat sotilasilmailunsa ilmaan 21.–22. syyskuuta vastauksena Venäjän drooni-iskuihin Ukrainaan. Puola aktivoi myös maanpäälliset ilmapuolustusjärjestelmät ja tutkavalvonnan. Yöllä 22. syyskuuta lentokoneet palasivat tukikohtiin, eikä minkään maan ilmatilan loukkausta todettu.
Pääkohdat
- Puola ja Latvia nostivat sotilaskoneet ilmaan yöllä 21.–22. syyskuuta Venäjän Ukrainaan kohdistuneen drooni-iskun vuoksi; yksi lähde mainitsee myös Liettuan
- Puolan operatiivinen esikunta aktivoi maanpäälliset ilmapuolustusjärjestelmät ja tutkavalvonnan – toimenpiteet olivat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä
- Latvian asevoimat varoitti mahdollisesta ilmatilauhasta Kraslavan alueella ja nosti Baltian ilmatilaa partioivat Naton hävittäjät valmiustilaan
- Puolan Lublinin voivodikunnan asukkaille annettiin vaaravaroitus
- Yöllä 22. syyskuuta Puolan koneet palasivat tukikohtiin; ilmatilan loukkausta ei todettu
- Ukrainan ilmavoimat kertoi Venäjän hyökänneen samana iltana jet-käyttöisillä Shahed-drooneilla
Miksi tämä on tärkeää
Venäjän drooni-iskut Ukrainaan toistuvasti heijastuvat Ukrainaa rajaavien Naton jäsenmaiden turvallisuuslaskelmiin. Vaikka ilmatilan loukkauksia ei tällä kertaa todettu, tapaus osoittaa, kuinka Venäjän ilmaiskut voivat pakottaa liittolaismaat siirtämään sotilaskalustoaan valmiustilaan ja varoittamaan siviiliväestöä. Se on osa laajempaa kehitystä, jossa Puola on vahvistanut itärajan suojelua muun muassa yli tuhannella automaattisella sireenillä.
Mitä tapahtui
Yöllä 21.–22. syyskuuta Puola ja Latvia nostivat sotilasilmailunsa ilmaan vastauksena Venäjän drooni-iskuihin Ukrainaan. Puolan operatiivinen esikunta ilmoitti Puolan ilmailun olevan aktiivisena maan ilmatilassa ja tilannetta seurattavan. Puolan ilmaoperaatiokeskus aktivoi käytettävissään olevat joukot ja resurssit, mukaan lukien maanpäälliset ilmapuolustusjärjestelmät ja tutkavalvonta, jotka saavuttivat valmiustilan. Latvian asevoimat varoitti mahdollisesta ilmatilauhasta Kraslavan alueella ja nosti Naton hävittäjät, jotka partioivat Baltian ilmatilassa, valmiustilaan. Latvian armeija tiedotti uhasta X-palvelussa kello 22:09 ja Puolan hallituksen turvakeskus raportoi ilmailun nostamisesta kello 22:49. Puolan Lublinin voivodikunnan asukkaille annettiin vaaravaroitus. Yöllä 22. syyskuuta Puolan koneet palasivat tukikohtiin ja maan ilmatilan ei todettu tulleen loukatuksi. Ukrainan ilmavoimat kertoi Venäjän hyökänneen samana iltana jet-käyttöisillä Shahed-drooneilla. Yhden lähteen mukaan myös Liettua nosti sotilasilmailunsa ilmaan illalla 21. syyskuuta; useimmat lähteet mainitsevat kuitenkin vain Puolan ja Latvian.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki kahdeksan toimitettua lähdettä ovat ukrainalaisia media- ja uutistoimistoja, ja ne keskittyvät tapahtumaan Venäjän hyökkäyksen näkökulmasta: juuri Venäjän isku Ukrainaan laukaisi Naton jäsenmaiden ilmapuolustustoimet. Ukrainalainen uutisointi korostaa johdonmukaisesti Venäjän aggression aiheuttamaa vaikutusta Nato-maiden ilmatilaan ja Puolan ja Latvian toimenpiteiden ennaltaehkäisevää luonnetta.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälistä, ukrainalaisesta poikkeavaa näkökulmaa ei ole erillisenä tarjolla.
Missä uutisointi eroaa
Yksi lähde (Liga.net / LB.ua) raportoi, että Puolan ohella myös Liettua nosti sotilasilmailunsa ilmaan vastauksena Venäjän drooni-iskuun. Kaikki muut lähteet mainitsevat ainoastaan Puolan ja Latvian.
Tausta
13. syyskuuta venäläisdrooni osui veturin luo Jahodynin asemalla noin kahden kilometrin päässä Puolan rajasta; uhreja ei tullut. Lähteet ovat erimielisiä siitä, mikä juna asemalla tuolloin oli: yhden kuvauksen mukaan kyseessä oli diplomaattijuna, jossa oli mukana Boris Johnson, mutta Ukrzaliznytsian mukaan asemalla oli eri juna, jossa oli entinen CIA:n johtaja David Petraeus. 17. syyskuuta Puolan pääministeri Donald Tusk kertoi venäläisen iskudroonin pudonneen lähelle Jahodyn–Dorohuskin rajanylityspaikkaa hyökkäyksessä huoltoasemalle. Puolan puolustusministeriö on aiemmin todennut, että sotilailla on käsky ampua alas Venäjän drooni, joka tunkeutuu Puolan ilmatilaan. Tämän jälkeen Puola on vahvistanut rajanylityspaikkojen turvallisuutta, rakentanut linnoitteita ja ottamassa käyttöön yli tuhat automaattista sireeniä itärajalleen. 22. syyskuuta myös Romania ilmoitti havainneensa ilmayksikön siirtyvän Ukrainasta kohti Romanian ilmatilaa ja nostaneensa ilmailunsa.