Tšekin, Latvian ja Ruotsin tiedustelupomot varoittavat kasvavasta Venäjän sabotaasiuhasta Euroopassa
Tšekin, Latvian ja Ruotsin tiedustelupalveluiden päälliköt antoivat The Guardianille haastattelut Venäjän uhasta Euroopassa. Kaikki kolme arvioivat Venäjän sabotaasikampanjan voimistuvan lähikuukausina, mutta he ovat eri mieltä siitä, onko Venäjä valmistelemassa varsinaista hyökkäystä Nato-maahan. Tšekin Michal Koudelka pitää rajoitettua maahantunkeutumista mahdollisena kuukausien kuluessa, kun taas Latvian Normunds Mežvietks kiistää merkit välitöntä hyökkäystä valmistelevasta Venäjästä. Ruotsin Thomas Nilsson katsoo, ettei Moskova ole valmis todellisiin rauhanneuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamisesta.
Pääkohdat
- Tšekin BIS:n päällikkö Michal Koudelka arvioi, että Venäjä voi toteuttaa rajoitetun maahantunkeutumisen Nato-maahan tai valelipun alla tehtäviä provokaatioita "kuukausien, ei vuosien" kuluessa.
- Latvian VDD:n päällikkö Normunds Mežvietks sanoo, ettei hänen palvelunsa näe merkkejä välitöntä hyökkäystä valmistelevasta Venäjästä.
- Ruotsin sotilastiedustelun ja turvallisuuspalvelun päällikkö Thomas Nilsson sanoo, ettei Moskova ole hänen mukaansa valmis todellisiin neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamisesta.
- Kaikki kolme tiedustelupäällikköä ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjän sabotaasikampanja Euroopassa voimistuu lähikuukausina.
- Nilsson kutsui Leipzigin lentokentällä tapahtunutta räjähdysainetta kuljettaneen droonin välikohtausta "käännekohtaksi"; Saksan viranomaiset yhdistävät sen Venäjän tiedustelupalveluun.
- Mežvietksin mukaan Venäjä siirtyy kaoottisista sabotaasi- ja tuhopolttoiskuista iskuihin konkreettisia kohteita vastaan, jotka liittyvät länsimaiden Ukraina-tukeen.
- Koudelkan mukaan Kremlin tavoitteena on painostaa länsimaisten yhteiskuntien heikkoja kohtia ja tukahduttaa niiden tuki Ukrainan sotaponnisteluille.
Miksi tämä on tärkeää
Kolmen Euroopan tiedustelupalvelun päällikön yhtäaikaiset varoitukset Venäjän sabotaasikampanjan voimistumisesta ovat harvinaisen suora julkinen signaali Moskovan kasvavasta hybridivaikuttamisesta länsimaissa. Samalla päälliköiden eriävät arviot varsinaisen Nato-maahan kohdistuvan hyökkäyksen todennäköisyydestä korostavat epävarmuutta Moskovan lähitavoitteista. Ilmoitetut tavoitteet — Ukrainan tuen vähentäminen, Naton jakaminen ja eurooppalaisten pelottelu — osoittavat, että sabotaasi on suunnitelmallinen osa Venäjän strategiaa eikä joukko yksittäistapauksia.
Mitä tapahtui
Tšekin turvallisuustietopalvelun BIS:n päällikkö Michal Koudelka, Latvian valtion turvallisuuspalvelun VDD:n päällikkö Normunds Mežvietks ja Ruotsin sotilastiedustelu- ja turvallisuuspalvelun päällikkö Thomas Nilsson antoivat The Guardianille erillishaastattelut Venäjän uhasta. Kaikki kolme arvioivat, että Venäjän sabotaasikampanja Euroopassa voimistuu lähikuukausina. Koudelka katsoo, että rajoitettu maahantunkeutuminen Nato-maahan, valelipun provokaatiot tai laajamittainen vaikuttamiskampanja voivat toteutua kuukausien kuluessa; hän luonnehtii Venäjän taktiikkaa "eskalaatioksi de-eskalaatiota varten". Mežvietks kiistää merkit välitöntä hyökkäystä valmistelevasta Venäjästä ja toteaa Venäjän siirtyvän kaoottisista tuhopolttoiskuista kohdennetumpiin iskuihin Ukraina-tukeen liittyviä kohteita vastaan. Nilsson sanoo, ettei Moskova ole valmis todellisiin rauhanneuvotteluihin, ja kutsuu Leipzigin drooni-iskua, jonka Saksan viranomaiset yhdistävät Venäjän tiedustelupalveluun, käännekohdaksi.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet korostavat Venäjän sabotaasiuhkaa Euroopan maille ja kolmen päällikön yhteistä arviota sabotaasikampanjan voimistumisesta lähikuukausina. Keskeiseksi nousee riski Venäjän provokaatioista Nato-maita, erityisesti Venäjän rajoja vasten, kohtaan sekä ilmoitetut tavoitteet: vähentää tukea Ukrainalle, jakaa Natoa ja pelotella eurooppalaisia. Ukrainalaismedia nostaa esiin myös Baltian poliitikkojen huolen siitä, että julkinen puhe väistämättömästä hyökkäyksestä voi vahingoittaa yhteiskuntia ja talouksia, ja rinnastaa tähän Puolan pääministerin ja Liettuan ulkoministerin viimeaikaiset varoitukset Venäjän hybridioperaatioiden valmistelusta.
Missä uutisointi eroaa
Tšekin BIS:n päällikkö Michal Koudelka arvioi, että Venäjä voi toteuttaa rajoitetun maahantunkeutumisen Nato-maahan tai valelipun provokaatioita kuukausien kuluessa. Latvian VDD:n päällikkö Normunds Mežvietks sen sijaan sanoo, ettei hänen palvelunsa näe merkkejä välitöntä hyökkäystä valmistelevasta Venäjästä, vaikka myöntääkin merkkejä Venäjän valmistautumisesta päättäväisempiin toimiin Euroopassa. Ero koskee siis nimenomaan todennäköisyyttä sille, että Venäjä etenee pelkästä sabotaasista ja vaikuttamisesta varsinaisiin sotilaallisiin toimiin Nato-maata vastaan.
Tausta
Haastattelut annettiin The Guardianille ja julkaistiin erillisinä kuluneen viikon aikana. Saksan viranomaiset ovat yhdistäneet Leipzigin lentokentällä tapahtuneen räjähdysainedrooni-iskun Venäjän tiedustelupalveluun, ja Ruotsin tiedustelupäällikkö piti sitä käännekohtana. Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti 17. syyskuuta, että Venäjä saattaa valmistella hybridi-iskuja droonein ja ohjuksin Nato-maita vastaan. Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys ilmoitti 18. syyskuuta, että maan tiedustelu on saanut tietoja Venäjän hybridioperaation valmistelusta Ukrainaa tukevia valtioita vastaan. Baltian poliitikot, jotka aiemmin arvostelivat Länsi-Eurooppaa Venäjä-linjan pehmeydestä, kehottavat nyt varovaisuuteen julkisissa väistämätöntä hyökkäystä koskevissa puheenvuoroissa peläten niiden vahingoittavan yhteiskuntia ja talouksia.