Ukraina iski yöllä 26. syyskuuta Venäjän Azovin optis-mekaaniseen tehtaaseen, Iljskin öljynjalostamoon ja panssarintorjuntajärjestelmään
Ukrainan puolustusvoimat iski yöllä 25.–26. syyskuuta 2026 useisiin kohteisiin Venäjällä ja miehitetyillä alueilla. Keskeisin osuma oli Rostovin alueella sijaitseva Azovin optis-mekaaninen tehdas (AOMZ), joka kuuluu Venäjän Taktisten ohjusten yhtiölle (KTRV) ja valmistaa komponentteja ohjusten ohjausjärjestelmiin. Iskun toteuttivat SBU:n Alfa-erikoisoperaatiokeskus yhdessä Ukrainian merivoimien kanssa käyttäen Neptune-risteilyohjuksia sekä Ruta-, Paljanytsja- ja Bars-drooni-ohjuksia.
Pääkohdat
- Ukrainan SBU:n Alfa-keskus ja merivoimat iskivät yöllä 26.9.2026 Rostovin alueella sijaitsevaan Azovin optis-mekaaniseen tehtaaseen (AOMZ).
- Aseina käytettiin Neptune-risteilyohjuksia sekä Ruta-, Paljanytsja- ja Bars-drooni-/rakettiohjuksia.
- Isku aiheutti tulipalon tehtaan valimossa ja vaurioitti laitteita viidessä tuotantorakennuksessa; SBU:n mukaan vaurioita tuli myös optiseen ja valimotuotantoon, kokoonpanolinjalle, galvaaniseen työpajaan ja piirilevyosastoon.
- AOMZ on osa Venäjän Taktisten ohjusten yhtiötä (KTRV) ja valmistaa tutka- ja infrapuna-ohjauspäitä ohjuksiin, lämpökuvaimia sekä tarkkuustykkien elektroniikkajärjestelmiä.
- Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti iskut Rostovin alueen aseteollisuuskohteisiin sekä Krasnodarin alueen Iljskin öljynjalostamoon ja Rostovin alueella ammutun Pantsir-S2-järjestelmän.
- Samaan aikaan iskettiin myös Iljskin öljynjalostamoon Krasnodarin alueella (kaksi palopesäkettä: varastoalue ja ELOU-AVT-yksikkö) sekä ammusvarastoon Sievierodonetskissa Luhanskin alueella ja P-18 Terek -tutkaan Semenivkan lähellä Donetskin alueella.
- AOMZ:han oli aiemmin isketty droneilla 4. heinäkuuta 2025.
Miksi tämä on tärkeää
Azovin optis-mekaaninen tehdas on yksi Venäjän ohjus- ja tarkkuusaseiden tuotannon solmukohdista: avoimen lähteen analyytikoiden mukaan se on kytköksissä ainakin seitsemään venäläiseen ohjusohjelmaan, mukaan lukien Kh-101 -risteilyohjus ja Oreshnik-lentokoneohjus. Yhden tehtaan lamauttaminen ei yksinään romahduta Venäjän tuotantokykyä, mutta isku yhdistettynä samana yönä tehtyihin osumiin Iljskin öljynjalostamoon ja Pantsir-S2-järjestelmään sekä miehitetyillä alueilla sijainneisiin ammusvarastoon ja tutkaan kertoo suorituskyvystä ulottaa iskut syvälle Venäjän sotateolliseen ja energiainfraan sekä tukea samalla Itä-Ukrainan taisteluita.
Mitä tapahtui
Yöllä 25.–26. syyskuuta 2026 Ukrainan puolustusvoimat toteuttivat usean kohteen iskusarjan. Keskeisin kohde oli Rostovin alueen Azovissa sijaitseva Azovin optis-mekaaninen tehdas (AOMZ), joka on osa Venäjän Taktisten ohjusten yhtiötä (KTRV) ja valmistaa ohjusten tutka- ja infrapuna-ohjauspäitä, lämpökuvaimia sekä tarkkuustykkien elektroniikkajärjestelmiä. Iskun toteuttivat SBU:n Alfa-erikoisoperaatiokeskus yhdessä Ukrainian merivoimien kanssa käyttäen Neptune-risteilyohjuksia sekä Ruta-, Paljanytsja- ja Bars-drooni-/rakettiohjuksia. Tehtaan valimossa syttyi tulipalo ja laitteita vaurioitui viidessä tuotantorakennuksessa. SBU:n mukaan isku vaurioitti lisäksi optista ja valimotuotantoa, kokoonpano-osastoa, galvaanista työpajaa ja piirilevyosastoa. Azovissa osui myös poltto- ja voiteluaineita sisältäneisiin rautatievaunuihin.
Samana yönä SBU iski Krasnodarin alueella sijaitsevaan Iljskin öljynjalostamoon, jossa palopesäkkeitä kirjattiin kaksi: varastoalueelle ja ELOU-AVT-yksikön kohdalle. Rostovin alueella ammuttiin lisäksi Venäjän Pantsir-S2 -ilmatorjuntajärjestelmä. Presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti kaikki nämä iskut.
Miehitetyillä alueilla 25. syyskuuta ja yöllä 26. syyskuuta Ukrainan puolustusvoimat iskivät ammusvarastoon Sievierodonetskissa Luhanskin alueella sekä P-18 Terek -tutka-asemaan Semenivkan lähellä Donetskin alueella. P-18 Terek on liikkuva kaksikoordinaattinen metriaaltoalueen tutka, jonka maksimietäisyys on noin 250 km ja maksimikorkeus noin 35 km, ja se on osa Venäjän ilmatorjunnan tutkatukea. Lisäksi 24.–25. syyskuuta iskettiin kahteen muuhun öljynjalostamoon Permin alueella ja Rostovin alueella.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet — etenkin yleisesikunta ja SBU — korostavat iskujen strategista merkitystä. AOMZ nähdään KTRV:n avainkohteena, joka on kytköksissä useisiin venäläisiin ohjusohjelmiin, kuten Kh-101-, R-37M- ja Oreshnik-ohjuksiin. Iskut nostetaan esiin Ukrainan YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaisena itsepuolustusoikeuden käyttönä ja osana pidempää sarjaa, jossa isketään syvälle Venäjän sotateolliseen ja energiainfraan. Presidentti Zelenskyin julkinen vahvistus nähdään signaalina iskujen ulottuvuudesta. P-18 Terek -tutkasta annetaan teknisiä yksityiskohtia (kantama noin 250 km, korkeus 35 km saakka) miehitetyillä alueilla tehtyjen osumien arvon havainnollistamiseksi.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Ainut kansainvälinen lähde tässä aineistossa on azerbaidžanilainen englanninkielinen uutistoimisto APA, joka raportoi Azovin tehdasiskusta lyhyesti ja toteavasti ilman Ukrainan oikeudellista itsepuolustuskehyksen tai KTRV-yhteyksien ja yksittäisten ohjusohjelmien taustoitusta. Kansainvälinen käsittely keskittyy itse iskuun ja venäläisten paikallisviranomaisten raportoimiin vaurioihin teollisuuskohteille, ja jättää sekä artikla 51 -viitekehyksen että Dallas Analytics -analyytikkojen esiin tuoman ohjelmakohtaisen kontekstin pois.
Missä uutisointi eroaa
Aseiden listauksessa on vaihtelua lähteiden välillä: osa ukrainalaisista lähteistä mainitsee Azovin tehdasiskussa vain Neptune-, Ruta- ja Paljanytsja-ohjukset, kun taas toiset listaavat mukaan myös Bars-drooni-/rakettiohjuskseen. Lisäksi osa lähteistä esittää ammusvarastoiskun ja P-18 Terek -tutkaan kohdistetun iskun osana samaa 25.–26. syyskuuta yön operaatiota kuin Azovin tehdasiskun, kun taas toiset raportoivat ne erillisenä iskusarjana.
Tausta
Azovin optis-mekaaninen tehdas (AOMZ) on osa Venäjän Taktisten ohjusten yhtiötä (KTRV) ja valmistaa tutka- ja infrapuna-ohjauspäitä ohjuksiin, lämpökuvaimia sekä elektroniikkajärjestelmiä tarkkuustykistöön. Avoimen lähteen analyytikot Dallas Analytics -ryhmästä ovat jäljittäneet tehtaan roolin ainakin seitsemässä venäläisessä ohjusohjelmassa, ja tehtaan vuoden 2025 komponenttiohjelman arvoksi on arvioitu 583,6 miljoonaa ruplaa. Tehtaaseen iskettiin droneilla aiemmin 4. heinäkuuta 2025. P-18 Terek on liikkuva metriaaltoalueen tutka, jonka kantama on noin 250 kilometriä ja korkeus 35 kilometriä; sitä käytetään osana Venäjän ilmatorjunnan tutkatukea. Lisäksi 24.–25. syyskuuta 2026 Ukrainan joukot iskivät kahteen muuhun öljynjalostamoon Permin ja Rostovin alueilla.