Länsimaiden suurlähetystöt ilmoittivat pysyvänsä Kiovassa Venäjän uhkauksista huolimatta
Venäjän ulkoministeriö varoitti 3. lokakuuta ulkomaisia diplomaatteja poistumaan Kiovasta ja uhkasi massiivisilla iskuilla. Useiden EU-maiden, Britannian ja Yhdysvaltain suurlähetystöt ilmoittivat julkisesti pysyvänsä paikallaan. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi 5. lokakuuta, että Washington päättää itse diplomaattiensa turvallisuudesta.
Pääkohdat
- Venäjän ulkoministeriö varoitti 3. lokakuuta ulkomaisia diplomaatteja ja kansalaisia poistumaan Kiovasta ja uhkasi jatkavansa massiivisia iskuja.
- EU:n suurlähettiläs Kateryna Maternova ilmoitti, että kaikkien EU-jäsenvaltioiden suurlähetystöt ja EU-edustusto pysyvät Kiovassa.
- Saksa, Italia, Espanja, Ranska, Belgia, Alankomaat, Slovakia, Slovenia, Suomi, Liettua, Latvia, Ruotsia, Itävalta ja Albania vahvistivat, etteivät ne aio lopettaa toimintaansa Kiovassa.
- Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi 5. lokakuuta, että Yhdysvaltain suurlähetystö pysyy Kiovassa ja että Yhdysvallat päättää itse diplomaattiensa turvallisuudesta.
- Britannian, Puolan, Viron, Unkarin ja Ruotsin suurlähetystöt totesivat jäävänsä Kiovaan ja vaativat Venäjää noudattamaan Wienin yleissopimusta.
- The Guardian raportoi 2.–3. lokakuuta, että länsidiplomaatit kehittävät yksityisesti varasuunnitelmia suurlähetystöjen siirtämiseksi Lviviin tai Itä-Puolaan; Ukrainan ulkoministeriö kiisti saaneensa tällaisia ilmoituksia.
- 30. syyskuuta Kiovan pormestari Vitali Klitschko kertoi, että yhden länsisuurlähetystön alueelta löytyi sirpaleita Venäjän iskujen jälkeen.
Mitä tapahtui
Venäjän ulkoministeriö varoitti 3. lokakuuta ulkomaisia diplomaatteja ja kansalaisia poistumaan Kiovasta ja uhkasi jatkavansa massiivisia iskuja pääkaupunkiin. Vastauksena useat länsimaiden suurlähetystöt julkaisivat lausuntoja, joissa ne ilmoittivat pysyvänsä Kiovassa. EU:n suurlähettiläs Kateryna Maternova sanoi 4. lokakuuta, että kaikkien EU-jäsenvaltioiden suurlähetystöt ja EU-edustusto pysyvät paikoillaan. Saksan, Italian, Espanjan, Ranskan, Belgian, Alankomaanit, Slovakian, Slovenian, Suomen, Liettuan, Latvian, Ruotsin, Itävallan ja Albanian suurlähetystöt vahvistivat yhteisesti, etteivät ne aio lopettaa toimintaansa Kiovassa. Britannian, Viron, Unkarin ja Puolan suurlähetystöt antoivat samansuuntaiset lausunnot, joissa ne korostivat Wienin yleissopimuksen ja kansainainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi 5. lokakuuta, että Yhdysvaltain suurlähetystö pysyy Kiovassa ja että Yhdysvallat päättää itse, onko amerikkalahtielle diplomaateille turvallista jatkaa siellä. Hän lisäksi sen käyneen samankaltaisia vetoomuksia ulkomaisille diplomaateille useiden kuukausien ajan. The Guardian raportoi 2.–3. lokakuuta, että länsidiplomaatit kehittävät yksityisesti varasuunnitelmia suurlähetystöjen siirtämiseksi Lviviin tai Itä-Puolaan; Ukrainan ulkoministeriö kiisti saaneensa tällaisia ilmoituksia kumppaneiltaan.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen media on korostanut Venäjän 3. lokakuuta antamaa varoitusta ja länsisuurlähetystöjen yhtenäistä vastausta, joka esitetään diplomaattisena vastalauseena Venäjän pelottelulle. Lähteet tuovat esiin Ukrainan ulkoministeriön edustajan Heorhiy Tykhyin kiistäneen tiedot suurlähetystöjen siirtämisestä ja kuvaavat läsnäolon Ukrainan pääkaupungissa vakaana. Presidentti Volodymyr Zelenskyin lausunto Reutersille 3. lokakuuta iskujen tehostamisesta Venäjän öljynjalostamoihin on sisällytetty mukaan kontekstina Venäjän eskalaatiolle. EU:n suurlähettiläs Maternovan ja Euroopan komission lausunnot on nostettu esiin osoituksena EU:n solidaarisuudesta Ukrainalle.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen raportointi, erityisesti The Guardianin kautta, tuo esiin näkökulman, että länsidiplomaatit valmistautuvat yksityisesti siirtosuunnitelmiin Lviviin tai Itä-Puolaan – vivahteen, jota ukrainalainen raportointi ei korosta samalla tavalla. Ainoa ei-ukrainalainen englanninkielinen lähde, azerbaidžanilainen uutistoimisto APA, kehystää Rubio kannan varovaisemmin: hän ei sulje pois Yhdysvaltain suurlähetystön toiminnan keskeyttämistä Kiovassa. Tämä poikkeaa ukrainalaisen raportoinnin hallitsevasta 'me pysymme' -kerronnasta.
Missä uutisointi eroaa
The Guardian kertoi 2.–3. lokakuuta, että länsimaat kehittävät yksityisesti varasuunnitelmia suurlähetystöjen siirtämiseksi Kiovasta Lviviin tai Itä-Puolaan. Ukrainan ulkoministeriö kuitenkin ilmoitti, ettei se ollut saanut tällaisia ilmoituksia tai pyyntöjä ulkomaisilta kumppaneiltaan. Rubio kannasta kertaosta myös esiintyi ero: useimmat ukrainalaiset ja länsilähteet kuvasivat Rubio sanoneen, että Yhdysvaltain suurlähetystö pysyy Kiovassa, mutta yhden artikkelin otsikko totesi, ettei Rubio sulkenut pois Yhdysvaltain suurlähetystön toiminnan keskeyttämistä.
Tausta
Taustalla on Venäjän iskujen kiihtyminen Kiovaan syksyllä sekä 30. syyskuuta tapahtuma, jolloin Kiovan pormestari Vitali Klitschko kertoi löytyneen sirpaleita yhden länsisuurlähetystön alueelta Shevchenkivskyin alueella on kaupunginosassa Venäjän iskujen jälkeen. Presidentti Volodymyr Zelensky sanoi 3. lokakuuta Reutersille, että Ukraina tehostaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin vastauksena Venäjän eskalaatioon, jonka tarkoituksena on pakottaa Kiovan ja muiden kaupunkien asukkaat lähtemään. Venäjän ulkoministeriö oli esittänyt samankaltaisen varoituksen toukokuussa, jolloin maiden johtajat hylkäsivät uhkaukset. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov oli toukokokuussa vedonnut Rubioon amerikkalaisten suurlähetystön evakuoimiseksi.