Ukrainan drooni-isku tuhosi Jandeksin datakeskuksen Sasovossa – yhtiön mukaan vaurioituneiden laitteiden palauttamisesta ei vielä varmuutta

Miksi tämä on tärkeää

Isku osui kohteeseen, jossa yhdistyvät kaksi Venäjän sodankäynnin kannalta merkittävää elementtiä: pakotteiden alainen Sasta-konepajatehdas tuottaa CNC-työstökoneita Venäjän puolustus-, avaruus-, lento- ja raskasteollisuudelle, ja samalla tontilla sijaitseva Jandeksin datakeskus on yksi yhtiön viidestä keskuksesta ja kaksi sen kolmesta tekoälymallien koulutuksessa käytetystä supertietokoneesta. Iskun aiheuttamat laajat katkot Jandeks Cloud -palvelussa ja kymmenissä riippuvaisissa venäläispalveluissa osoittavat Venäjän digitaalisen infrastruktuurin haavoittuvuuden pitkän matkan drooni-iskuille. Zelenskyin avoin vahvistus iskusta ja sen kehystäminen peilivastaukseksi merkitsee ukrainalaisen doktriinin eksplisiittistä vastavuoroisuutta digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvissa iskuissa. Jandeksin oma lausunto siitä, ettei vaurioituneiden laitteiden palauttamista voida vielä vahvistaa, viittaa mahdollisesti pitkäaikaisiin vaurioihin vuonna 2011 avatussa ja yli 6 miljardin ruplan investoinneilla rakennetussa laitoksessa.

Mitä tapahtui

Ukrainalaisten droonien isku osui 8. lokakuuta yöllä Sasovon kaupungissa Rjazanin alueella sijaitsevalle Sasta-konepajatehtaan alueelle, jossa Wikimapian ja datakeskustyöntekijöiden aiempien lausuntojen mukaan toimii myös Jandeks DC -yhtiön datakeskus. Iskun aiheuttama palo levisi sekä tehtaan alueelle että datakeskukseen, eikä loukkaantumisia raportoitu. Datakeskuksen toiminta keskeytyi kokonaan, ja Jandeks ilmoitti, ettei voi vielä vahvistaa vaurioituneiden laitteiden palautusmahdollisuutta.

Jandeks Cloud -palvelun ru-central1-b-saatavuusalueella alkoi 1.31 aikaan yöllä sähkökatko, ja noin 40 minuuttia myöhemmin yhtiö ilmoitti tilanteen olevan yhä vakiintumaton. Käyttökelvottomiksi jäi laaja kirjo infrastruktuuria: laskentateho, verkot, tietovarastot, tietokannat, Kubernetes, pilvipalvelut, tekoäly sekä turvallisuus- ja valvontajärjestelmät. Yli 70:stä Jandeksin pilvipalvelusta 38 tuli käyttökelvottomiksi. Käyttäjät raportoivat ongelmista Jandeks.Disk-, Jandeks.Documents- ja Jandeks.Mail-palveluissa sekä Avitossa (yli 14 000 valitusta vuorokaudessa), IVI:ssä, MegaFonissa, Venäjän rautateiden (RZD) sivuilla, T-Bankissa ja lukuisissa muissa palveluissa. Jandeksin osake laski Moskovan pörssissä yli 3 prosenttia tapahtumien seurauksena.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti iskun ja kutsui sitä "peilivastaukseksi" Venäjän iskuihin ukrainalaisia datakeskuksia vastaan viitaten Prylukyyn ja Kramatorskiin. NCC:n vastaisen disinformaation keskuksen entinen johtaja Andri Kovalenko vahvisti Telegram-viestissään, että palo oli Ukrainan puolustusvoimien iskun seuraus. Ukrainan asevoimien pääesikunta ei ollut virallisesti kommentoinut iskua raportointihetkellä. Samana yönä droonit iskivät myös Gazprom Neftekhim Salavatin öljynjalostamoon Baškortostanissa noin 1 400 kilometrin päässä Ukrainan rajalta, mikä osoittaa hyökkäyksen pitkän kantaman.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet korostavat presidentti Zelenskyin vahvistusta ja hänen iskulle antamaa tulkintaa peilivastauksena Venäjän hyökkäyksiin ukrainalaisia datakeskuksia vastaan Prylukyssa, Kramatorskissa ja Kiovassa. Uutisoinnissa nostetaan esiin myös Andri Kovalenkon (entinen NCC:n disinformaation vastaavan keskuksen johtaja) vahvistus siitä, että Ukrainan puolustusvoimien isku oli palon syy, sekä se, ettei Ukrainan asevoimien pääesikunta ollut virallisesti kommentoinut iskua raportointihetkellä. Ukrainalaismediat korostavat Sasta-konepajatehtaan ja Jandeksin datakeskuksen muodostaman kohteen kaksoiskäyttöisyyttä – sekä pakotteiden alaisena puolustusteollisuuden työstökoneiden tuottajana että merkittävänä venäläisenä datakeskuksena – ja kehystävät sen oikeutetuksi kohteeksi. Osa ukrainalaiskommenteista, kuten Radio NV:llä puhunut sotilasasiantuntija Andri Kramarov, tulkitsee iskun olevan jotain enemmän kuin peilivastaus ja nostaa esiin Jandeksin sulautumisen osaksi Kremlin turvallisuusjärjestelmää.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Brittiläiset ja azerbaidžanilaiset englanninkieliset raportit keskittyvät Jandeksin kykyyn ylläpitää palveluita ukrainalaisten datakeskuskohdistusten jälkeen ja korostavat operatiivisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia sotilaallisen kehystyksen sijaan. Kansainvälinen uutisointi nostaa esiin Jandeksin lausuntoja siitä, ettei se voi vielä vahvistaa vaurioituneiden laitteiden palauttamismahdollisuutta ja että tilanne ei ollut vakiintunut, korostaen epävarmuutta häiriöiden laajuudesta. Englanninkielinen raportointi antaa runsaasti tilaa laajemmille katkoille venäläispankeissa, sosiaalisissa verkostoissa, teleoperaattoreissa, markkinapaikoissa ja mediapalveluissa sekä Jandeksin osakkeen laskulle Moskovan pörssissä. Kansainväliset mediat raportoivat myös, että seuraavana päivänä iskettiin toiseen Jandeksin datakeskukseen Kalugassa, sijoittaen Sasovon iskun osaksi laajempaa ukrainalaisten iskujen sarjaa Venäjän digitaalista infrastruktuuria vastaan.

Missä uutisointi eroaa

Ukrainalaiset lähteet ovat eri mieltä Sasta-yritykseen kohdistettujen kansainvälisten pakotteiden piiriin kuuluvien maiden luettelosta. Yksi lähde listaa Yhdysvallat ja Japanin muiden maiden joukkoon, kun taas useat muut lähteet mainitsevat Japanin mutta jättävät Yhdysvallat pois. Yhteisesti mainittuja pakottajamaita ovat Kanada, Sveitsi, EU, Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti.

Tausta

Sasta-konepajatehdas Sasovossa valmistaa CNC-metallityöstökoneita, joita käytetään Venäjän puolustus-, avaruus-, lento- ja raskasteollisuudessa, ja se on aiemmin toimittanut laitteita Roskosmos-konsernin yrityksille. Sasovon Jandeksin datakeskus on yksi yhtiön viidestä datakeskuksesta ja sen ilmoitettu sähköteho on enintään 12 megawattia; siellä sijaitsee kaksi yhtiön kolmesta tekoälymallien koulutukseen käytetystä supertietokoneesta. Sasta-yritys on kansainvälisten pakotteiden alainen (yhteisesti mainittuja maita: Kanada, Sveitsi, EU, Britannia, Australia, Uusi-Seelanti; erimielisyyttä Yhdysvaltojen ja Japanin sisällyttämisestä).

Syyskuussa 2025 venäläiset drooni-iskut osuivat useisiin ukrainalaisiin datakeskuksiin Kiovassa, mukaan lukien Parkovy KVC -laitos (osuma 23. syyskuuta, toiminta keskeytetty kokonaan 1. lokakuuta) ja Cosmonova.net-tietoliikennekeskus (25.–26. syyskuuta), mikä tarjoaa kontekstin Zelenskyin iskulle antamalle "peilivaste"-tulkinnalle. Samana yönä Sasovon iskun kanssa droonit iskivät myös Gazprom Neftekhim Salavatin öljynjalostamoon Baškortostanissa noin 1 400 kilometrin päässä Ukrainan rajalta, mikä osoittaa iskujen pitkän kantomatkan.