Ukrainan puolustusministeri: yksi yksikkö tuhosi viisi kohdetta viidellä "Bars"-torjuntadroniilla – torjuntakyky 100 %

Miksi tämä on tärkeää

Hmaran esittämät luvut ja rakenne kertovat, että Ukraina pyrkii rakentamaan kerrostetun ilmapuolustuksen, joka yhdistää kotimaiset ja yhteistuotettomat järjestelmät torjumaan venäläisten yhä nopeampia reaktiivisia droneja. Samalla maa valmistautuu seuraavan sukupolven 800 km/h -droneihin ja laajentaa iskukykyään venäläisten drone-operaattoreita ja tukikohtia vastaan. Yhdessä Saksan kanssa tuotettavat 2 000 "Bars"-torjuntadronia sekä kotimainen suurikaliiperinen tornituliasekanta kuvaavat teollista mittakaavaa, jolla Ukraina vastaa kasvavaan droneuhkaan.

Mitä tapahtui

Ukrainan puolustusministeri Jevhenij Hmara puhui 10. lokakuuta toimittajille venäläisdronejen torjunnasta ja kertoi, että yksi ukrainalaisyksikkö pudotti viisi ilmakohdetta viidellä "Bars"-torjuntadronialla eli 100 prosentin tuloksella. Hän kuvaili tavanomaisten "Shahedien" torjuntatehokkuuden ylittävän jo 90 prosenttia ja sanoi nykyisen haasteen olevan suihkukäyttöiset dronet, jotka lentävät 300–600 km/h ja 4–5 kilometrin korkeudessa. Ministerin mukaan Ukraina kehittää torjuntakeinoja venäläisten seuraavan sukupolven 800 km/h -droneja vastaan.

Hmara esitteli monikerroksisen ilmapuolustuksen: ilmatorjuntaohjusjärjestelmät (ZRK), kannettavat ilmatorjuntaohjusjärjestelmät (PZRK), suurikaliiperiset tornituliaseet, elektronisen sodankäynnin (REB) keinot, drone-torjuntapartiot ja niin kutsutun "pienen ilmapuolustuksen" sekä ilmailukomponentin, jossa käytetään Mirage- ja F-16-hävittäjiä. Suurikaliiperisia tornituliaseita on käytössä jo useita satoja ja niillä on saatu tuloksia reaktiivisia droneja vastaan; lisäksi kehitteillä on pidemmän kantaman järjestelmiä. Ilmailukomponentin tehokkuus kasvaa lentäjien taitojen ja paremman koordinoinnin ansiosta, ja yhtä ilmakohdetta kohti käytetään yhä vähemmän ampumatarvikkeita. F-16-koneiden saatavuutta taisteluvuoroon pyritään lisäämään, ja tekninen huolto on tunnistettu kriittiseksi pullonkaulaksi. Sekä F-16- että Mirage-kalustolle on Hmaran mukaan kriittisen tärkeää ylläpitää usean kuukauden ampumatarvikevarastoja. Ministeri kertoi myös käynnissä olevista neuvotteluista kansainvälisten kumppaneiden kanssa uusista järjestelmistä ja niihin tarvittavista ohjuksista.

Hmara korosti tarvetta luoda toisen portaan erikoisyksiköitä, joiden ensisijainen tehtävä on etsiä ja tuhota venäläisten drone-operaattoreita ja näiden tukikohtia. Ukraina on jo saanut kokemusta siitä, että järjestelmällinen työ drone-operaattoreita ja heidän tukikohtiaan vastaan on vähentänyt merkittävästi vihollisen ilmatiedustelukykyä tietyllä alueella, ja tätä kokemusta aiotaan skaalata. Puolustusministeriö pyrkii kasvattamaan keskipitkän matkan iskukykyä ja laajentamaan sen armeijakunnan tasolle, jotta iskuja voidaan kohdistaa venäläisten drone-operaattoreihin, johtopaikkoihin, logistiikkaan ja ilmapuolustusvälineisiin, kuten tutka-asemiin ja REB-järjestelmiin.

Taustaksi Hmara mainitsi, että Venäjä käytti heinäkuussa noin 1 500 reaktiivista dronia ja elokuussa yli 2 500, ja että Venäjä siirtyi 27. elokuuta yöstä alkaen lähes jatkuviin iskuihin pienillä droneryhmillä pääkaupunkiseudulle, joista merkittävä osa on reaktiivisia. 30. elokuuta Hmara kertoi neljästä kenttätestit läpäisseestä torjuntadronista ja asetti tehtäväksi nostaa tuotannon tuhansiin yksiköihin. Aiemmin lokakuussa presidentin neuvonantaja Serhiy "Flash" Beskrestnov kertoi 12 automaattitornin asentamisesta Kiovaan reaktiivisten "Shahedien" torjumiseksi, ja 5. lokakuuta ilmavoimat ilmoittivat reaktiivisten dronejen pudottamisesta jo tekoälyohjatuilla robottitornituliaseilla. Lisäksi Hmara mainitsi noin 20 valmistajaa kolmessa kategoriassa reaktiivisten moottorien tuotantoa varten torjuntadrooneille, pitkän matkan drooneille ja risteilyohjuksille sekä arvion, että yhden moottorityypin tarve voi vuonna 2027 nousta noin 10 000 yksikköön kuukaudessa.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet nostavat Hmaran, presidentti Zelenskyin ja presidentin neuvonantaja Beskrestnovin ilmapuolustuksen edistymisen pääasiallisiksi ääniksi. Raportointi nostaa esiin ukrainalaisia ja yhteistuotettuja ratkaisuja – "Bars"-torjuntadrooneja, suurikaliiperisia tornituliaseita, tekoälyohjattuja robottitornituliaseita ja reaktiivimoottorituotantoa – ja esittää venäläisten reaktiivisten Shahedien haasteen ongelmana, jota vastaan edetään järjestelmällisesti. Useat julkaisut korostavat tarvetta erikoisyksiköihin venäläisten drone-operaattoreiden metsästämiseksi ja kotimaisen "keskipitkän matkan" iskukyvyn laajentamista, mikä luo eteenpäin katsovaa, hyökkäys-puolustuksellista asetelmaa. Torjuntatehokkuusluvut, reaktiivisten dronejen nopeudet, kuukausittaiset käyttömäärät ja Kiovaan asennettujen tornien määrät esitetään viranomaisten ilmoittamina ilman ulkopuolista vahvistusta.

Missä uutisointi eroaa

Lähteiden välillä on kaksi keskeistä eroa. Ensinnäkin "Bars"-torjuntadronien tehokkuudesta: puolustusministeri Hmara kertoi 100 prosentin tuloksesta yhdessä yksikössä, joka pudotti viisi kohdetta viidellä torjuntadronialla, kun taas presidentti Zelenskyi sanoi 4. lokakuuta "Barsin" yltävän noin 30 prosentin osumaprosenttiin ja kuvasi sitä parhaaksi testatuista malleista. Toiseksi venäläisten reaktiivisten dronejen nopeudesta: ministeri kertoi Venäjän kehittävän jopa 800 km/h -droneja ja Ukraina valmistautuvan tähän seuraavan sukupolven uhkaan, kun taas ilmavoimien edustaja Juriy Ihnat sanoi nykyisten reaktiivisten Shahedien lentävän noin 400 km/h ja "banderolesien" jopa 600 km/h.

Tausta

Venäjä alkoi käyttää laajasti reaktiivisia Shahed-muunnoksia ja niin kutsuttuja "banderoleseja" Kiovan seutua vastaan elokuun 2025 lopusta lähtien. Kuukausittainen käyttö nousi elokuussa arviolta noin 2 500 reaktiiviseen drooniin. Tavanomaiset Shahedit lentävät noin 180–200 km/h, kun taas reaktiiviset versiot liikkuvat 300–600 km/h ja 4–5 kilometrin korkeudessa, mikä on heikentänyt vanhempien liikkuvien tuliaseiden ja sähkömoottoristen torjuntadronien tehoa. 4. lokakuuta presidentti Zelenskyi sanoi "Bars"-torjuntadronin saavan parhaan osumaprosentin testatuista malleista, noin 30 prosenttia, ja ilmoitti yhteisestä saksalais-ukrainalaisesta 2 000 yksikön tuotannosta. Samoihin aikoihin presidentin neuvonantaja Serhiy "Flash" Beskrestnov kertoi 12 automaattitornin käyttöönotosta Kiovassa ja ilmavoimat kertoi reaktiivisten dronejen pudottamisesta jo tekoälyohjatuilla robottitornituliaseilla.