Syrskyi: Kurskin operaatio oli välttämätön – pakotti Venäjän pysäyttämään hyökkäyksensä lähes kaikilla suunnilla

Miksi tämä on tärkeää

Haastattelu antaa ensimmäisen julkisen, nimellä varustetun perustelun Ukrainan entiseltä ylimmältä sotilasjohdolta sille, miksi Kurskin-suunnan hyökkäykseen päädyttiin Pokrovskan vahvistamisen sijaan. Se valottaa joukkojen tasapainoa – noin 100 000 venäläissotilasta Pokrovskan suunnalla verrattuna noin 70 000 Kurskille siirrettyyn sotilaaseen – ja nostaa samalla esiin käynnissä olevan strategisen keskustelun siitä, miten operaatio vaikutti samanaikaiseen venäläisten etenemiseen Pokrovskaa kohti.

Mitä tapahtui

Oleksandr Syrskyi, Ukrainan asevoimien entinen päällikkö, kuvaili BBC:n ukrainankieliselle toimitukselle 13. lokakuuta julkaistussa haastattelussa vuoden 2024 Kurskin-suunnan operaatiota "välttämättömäksi". Hänen mukaansa presidentti Volodymyr Zelenskyi hyväksyi päätöksen hyökkäyksen käynnistämisestä. Syrskyin mukaan Venäjä oli käynnistänyt hyökkäysoperaatiot kesällä 2024 kaikilla 13 operatiivisella suunnalla, joillakin suunnilla 4,5–6-kertaisella ylivoimalla, ja Sumyn suunnalta Venäjä veti 26 000 sotilasta Harkovan suunnalle epäonnistuneen hyökkäyksen tueksi. Operaatioon osallistui kolme vajaata ilmakirjoitusprikaatiaa ja kaksi valtausbataljoonaa, joista vain yksi prikaati hyökkäsi täydellä vahvuudella ja 95. prikaati oli tullut juuri Toretskin suunnan raskaista taisteluista. Syrskyin mukaan Kurskin suunnan puolustus oli heikko, sillä raja-alueiden vartioinnista vastasivat pääasiassa asevelvolliset, joista jotkut pataljoonat kattoivat 10–12 kilometrin osuuksia.

Kuukauden kuluessa Ukrainan puolustusjoukot olivat Syrskyin mukaan ottaneet haltuunsa 1 273 neliökilometriä Venäjän aluetta. Venäjä siirsi noin 70 000 sotilasta – ilmavoimien joukkoja, merijalkaväkeä ja parhaiten koulutettuja moottoroituja kiväärijoukkoja – Kurskin suunnalle ja joutui pysäyttämään hyökkäyksensä kaikilla muilla operatiivis-strategisilla suunnilla Pokrovskia lukuun ottamatta. Pokrovskan suunnalla oli keskitettynä lähes 100 000 sotilaan ryhmitys, jonka Syrskyi kuvasi käytännössä kahdeksi suunnaksi: Dobropilljaksi ja Pokrovsaksi. Hän arvioi, ettei Kurskilla käytettyjen prikaatien lähettäminen Pokrovskan suunnalle olisi muuttanut tilannetta niiden teknisen kunnon vuoksi. Haastattelussa BBC:n toimittaja kuitenkin huomautti, että Venäjän joukot etenivät samaan aikaan nopeasti Pokrovskaa kohti. Syrskyi kuvaili operaatiota merkittäväksi Ukrainan joukkojen moraalia kohottaneksi tekijäksi ja sanoi sen antaneen asevoimille mahdollisuuden koota reservejä sekä valmistautua vuoden 2025 hyökkäysoperaatioihin.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Molemmat artikkelit ovat ukrainalaisesta mediasta (Українська правда ja НВ) ja keskittyvät esittämään Syrskyin perustelut Kurskin operaatiolle. Ne nostavat etusijalle operatiivisen menestyksen – alueelliset voitot, Venäjän hyökkäysten pysähtymisen ja moraalin kohoamisen – sekä strategisen päättelyn siitä, miksi Pokrovskan vahvistamiseen ei ryhdytty. Kumpaakaan artikkelia ei esitetä kriittisenä tai vastustavallisena; kummankin linja seuraa tiiviisti puhujan omaa näkökulmaa.

Missä uutisointi eroaa

Lähteet käyttävät puhujan sukunimestä kahta eri translitteraatiota ('Syrsky' ja 'Syrskyi') ja painottavat hieman eri tavoin Kurskin operaation saavutuksia suhteessa Pokrovskan menetyksiin, mutta joukkojen lukumääriä, alueellisia voittoja ja Pokrovskan etenemistä koskevat tosiasialliset väitteet eivät ole ristiriidassa keskenään.

Tausta

Haastattelu julkaistiin 13. lokakuuta 2025. Päätöksen Kurskin-suunnan hyökkäyksestä hyväksyi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Venäjän kerrotaan aloittaneen tehostetut hyökkäysoperaatiot kesällä 2024 kaikilla 13 operatiivisella suunnalla palkkojen korotusten ja joukkojen lisäämisen jälkeen. Sumyn/Kurskin suunta valittiin osittain siksi, että Venäjän joukot oli vedetty sieltä Harkovan suunnan epäonnistuneeseen hyökkäykseen, jolloin rajapuolustus jäi suhteellisen heikoksi ja pääasiassa asevelvollisten vartiostettavaksi.