h.ua

Julkaistu: · Päivitetty:

Trump vaatii Ranskaa sulkemaan rajansa – maanlaajuiset mellakat jatkuvat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Ranskaa sulkemaan rajansa lauantaina maanlaajuisten mielenosoitusten ja väkivaltaisuuksien keskellä. Trump syytti sosiaalisessa mediassa julkaistussa viestissään maahanmuuttoa Ranskan tilanteesta. Mielenosoitukset levisivät Pariisiin, Lyoniin, Marseilleen, Bordeaux'hon ja Lilleen, ja samankaltaisia protesteja raportoitiin Brysselistä, Liègeistä ja Milanosta. Ranskan presidentti Emmanuel Macronin oli määrä pitää koko maalle puhe illalla.

Pääkohdat

  • Trump vaati Truth Social -viestissään Ranskaa sulkemaan rajansa ja kirjoitti maahanmuuton "tuhonneen tämän aikoinaan suuren maan".
  • Lauantaina 17. lokakuuta mielenosoituksiin osallistui yli 500 000 ihmistä kymmenissä kaupungeissa; väkivaltaiset ryhmät sytyttivät rakennuksia tuleen ja ryöstivät kauppoja.
  • Limogesin kaupungintalon 143 vuotta vanha katto tuhoutui tulipalossa; prefektuurin mukaan palo oli tahallaan sytytetty.
  • Sisäministeri Laurent Nunezin mukaan yli 500 poliisia loukkaantui ja lähes 1 800 ihmistä pidätettiin, joista 855 Pariisissa.
  • Pääministeri Sébastien Lecornu syytti väkivallasta "äärimmäistä vasemmistoa"; Jean-Luc Mélenchon syytti takaisin hallitusta.
  • Mielenosoitukset alkoivat syyskuussa koulujen tilan ja opettajapulan vastustamisesta ja laajenivat vastustamaan eriarvoisuutta, julkisten menojen leikkauksia ja elinkustannusten nousua.
  • Vastaavia protesteja raportoitiin Brysselissä, Liègeissä ja Milanossa, missä poliisi käytti kyynelkaasua ja vesitykkejä.

Miksi tämä on tärkeää

Trumpin julkinen puuttuminen Ranskan sisäisiin asioihin nostaa esiin länsimaisen liittolaismaan välisen poliittisen jännitteen. Ranskan levottomuuksien laajuus – tuhotut historialliset rakennukset, satojen kauppojen ryöstely, yli 500 loukkaantunutta poliisia ja lähes 1 800 pidätettyä – on The New York Timesin mukaan suurimpia vuosiin. Mielenosoitusten leviäminen Brysseliin, Liègeen ja Milanoon osoittaa liikkeen ylittävän Ranskan rajat. Macronin samana iltana pitämä koko kansakunnalle suunnattu puhe kuvastaa hallituksen näkemystä tilanteesta kansallisena kriisinä, ja Ranskan vuoden 2027 presidentinvaalien konteksti nostaa panoksia, kun Macron ei voi enää asettua ehdolle.

Mitä tapahtui

Lauantaina 17. lokakuuta Ranskassa järjestettiin kymmenissä kaupungeissa mielenosoituksia, joihin osallistui yli 500 000 ihmistä. Suurin osa marsseista sujui rauhallisesti, mutta pienet radikaalit ryhmät hyökkäsivät virastorakennuksiin, poliiseja ja heidän ajoneuvojaan vastaan sekä ryöstivät liikkeitä ja supermarketteja. Väkivaltaisuuksia raportoitiin muun muassa Pariisista, Lyonista, Marseillesta, Bordeaux'sta ja Lillestä. Limogesissa kaupungintalon 143 vuotta vanha katto tuhoutui tahallaan sytytetyssä tulipalossa; pormestari Guillaume Guérin uhkasi erota, ellei kaupunki saisi miljoonan euron korvauksia. Lyonissa Place Bellecourin turisti-informatiopiste vaurioitui polttamisessa, Marseillessa mielenosoittajat tunkeutuivat kaupungintaloon ja vahingoittivat poliisiasemaa, Bordeaux'ssa naamioitunut joukko murtautui prefektin virka-asuntoon ja jopa 100 liikettä ryöstettiin, ja Lillessä ihmiset tunkeutuivat kaupungintaloon ja sytyttivät joitakin kauppoja tuleen. Sisäministeri Laurent Nunezin mukaan yli 500 poliisia loukkaantui, lähes 1 800 ihmistä pidätettiin (Pariisissa ennätykselliset 855) ja useita satoja kauppoja vaurioitui. Carrefour-ketjun toimitusjohtaja Alexandre Bompard ilmoitti, että 50 ketjun myymälästä kärsi vahinkoja ja 20 ryöstettiin, vahinkojen noustessa kymmeniin miljooniin euroihin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Truth Social -viestissään Ranskaa sulkemaan rajansa ja syytti maahanmuuttoa Ranskan tilanteesta. Presidentti Emmanuel Macronin oli määrä puhua kansalle kello 20 paikallista aikaa. Vastaavia protesteja raportoitiin myös Brysselissä (500–600 ihmistä, poliisi käytti kyynelkaasua ja vesitykkejä), Liègeissä sekä Milanossa, jossa aluksi rauhallinen marssi muuttui väkivaltaiseksi.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Kaikki kolme toimitettua lähdettä ovat ukrainalaisia tiedotusvälineitä, joten vertailu ukrainalaisen ja kansainvälisen näkökulman välillä on rajallinen. Ukrainalaismediat nostavat otsikoissaan esiin Trumpin väliintulon ja Ranskan tilanteen kuvaamisen "Ranska palaa" -kehystä käyttäen. Ne kääntävät ja välittävät Trumpin Truth Social -viestin ja korostavat hänen maahanmuuttoon liittyvää selitystään samalla, kun ne raportoivat vahinkojen laajuudesta Ranskan kaupungeissa.

Missä uutisointi eroaa

Trumpin viestin julkaisualusta on ristiriidassa lähteiden välillä: useat lähteet mainitsevat Truth Socialin, yksi X-verkoston. Limogesin kaupungintalon iästä on kaksi eri tietoa: 143 vuotta tai 19. vuosisadan rakennus. Pidätettyjen määrä vaihtelee: sisäministeri Nunez raportoi lähes 1 800:sta koko maassa (joista 855 Pariisissa), kun taas pääministeri Lecornun mainitaan kertoneen noin 1 200:sta. Loukkaantuneiden poliisien määrässä on myös ero: Nunez sanoo yli 500, Lecornu mainitaan sanoneen 150. Lisäksi 17. lokakuuta mielenosoitusten osallistujamäärä vaihtelee: hallitus arvioi noin 550 000, järjestäjät noin 800 000.

Tausta

Mielenosoitukset alkoivat syyskuussa koulujen tilan ja opettajapulan vastustamisena työväenluokan esikaupunkialueilla ja laajenivat sittemmin liikkeeksi eriarvoisuutta, julkisten menojen leikkauksia ja elinkustannusten nousua vastaan. Pääministeri Sébastien Lecornu ja osa hallitusta syyttivät väkivallasta "äärimmäistä vasemmistoa" ja La France insoumise -puoluetta; Jean-Luc Mélenchon puolestaan syytti hallitusta. Trump nimesi maahanmuuton syyksi, kun taas ranskalainen ja kansainvälinen media osoittavat syyttävän sormen eriarvoisuuteen, julkisten menojen leikkauksiin ja elinkustannusten nousuun – tämä ero syy-seuraus-kehyksessä nousee esiin raportoinnissa.