Venäjä siirsi yli tuhat sotilaasta Hersonin alueelle humanitaarisen tulitauon aikana
Ukrainan 34. erillinen merijalkaväkirykkelö ilmoitti Venäjän siirtäneen yli tuhat sotilasta sekä varusteita Hersonin alueen miehitetylle vasentallepuolelle Oleshkin humanitaarisen tulitauon aikana. Rykkelö ei havainnut laajoja hyökkäysyrityksiä, mutta ei myöskään sulkenut pois mahdollista hyökkäystä Hersoniin. Tulitauko mahdollisti paikallisten evakuoimisen ja humanitaarisen avun toimituksen.
Pääkohdat
- Venäjä siirsi Hersonin miehitetylle vasentallepuolelle yli tuhat sotilasta tulitauon aikana.
- Mukana oli myös aseita, ammuksia, ajoneuvoja, polttoainetta, varaosia ja muuta tarviketta.
- 34. erillinen merijalkaväkirykkelö ei havainnut laajoja hyökkäysyrityksiä, vaan ainoastaan yksittäisiä liikkeitä.
- Venäjän joukot kertyivät aiemmista asemistaan ja tulivat noin 20 kilometriä lähemmäs kosketuslinjaa.
- Oleshkin sairaalaan tuotiin aseita ja varusteita, koska odotettiin, ettei Ukraina hyökkää rakennukseen sen доки пацієнтів перебувають.
- Tulitauko alkoi klo 3.00 27. lokakuuta ja jatkui myöhään iltaan 1. marraskuuta.
- Evakuointi alkoi 30. lokakuutta, ja siihen oli valmisteltu 25 linja-autoa 750 paikalle.
Miksi tämä on tärkeää
Ilmoitettu sotilaiden siirto viittaisi siihen, että Venäjä hyötyi humanitaarisesta tulitauosta vahvistaakas asemiaan Hersonin eturintamalla. Joukkkojen keskittyminen ja logistiikan kasvu voivat vaikuttaa Hersonin ja sen vasentallepuolen turvallisuuteen. Väitteitä ei kuitenkaan esitetty varmoina, sillä Ukra ihmisoikeuskomissaari Dmytro Lubinets sanoi, ettei hän ollut löytänyt näyttöä tulitauon käyttämisestä venäläisten asemien vahvistamiseen. Tulitauko mahdollisti samalla siviilien evakuoimisen Oleshkistä, jossa useita satoja ihmisiä oli jäänyt jumiin ja noin 1 700 asukasta tarvitsi ruokaa ja lääkkeitä.
Mitä tapahtui
Ukrainan 34. erillinen merijalkaväkirykkelö ilmoitti, että Venäjä siirsi yli tuhat sotilasta Hersonin alueen miehitetylle vasentallepuolelle Oleshkin humanitaariseen evakuointiin liittyvän tulitauon aikana. Mukana siirrettiin myös aseita, ammuksia, ajoneuvoja, polttoainetta, varaosia ja muita tarvikkeita. Oleshkin sairaalaan tuotiin suuri määrä aseita ja varusteita, ja odotettiin, ettei Ukraina hyökkäisivät rakennukseen, koska siellä hoidettiin paikallisia potilaita.
Venäläiset joukot olivat kertyneet aiemmista asemistaan ja tulivat noin 20 kilometriä lähemmäs kosketuslinjaa. Rykkelön mukaan laajoja hyökkäysyrityksiä ei kuitenkaan havaittu, vaan ainoastaan yksittäisiä liikkeitä. Kaikki havaitut yksittäiset liikkeet pysäytettiin, ja niihin osallistuneet henkilöt eliminoitiin. Yritys valmistautua Hersonin hyökkäykseen jäi kuitenkin epäselväksi.
Tulitauko alkoi 27. lokakuuta klo 3.00 ja päättyi myöhään iltaan 1. marraskuuta. Pääasiallinen evakuointivaihe käynnistyi 30. lokakuutta. Siihen oli varattu 25 linja-autoa 750 paikalle. Oleshkistä lähteneet asukkaat kuljetettiin ensin busseilla Anapaan Venäjän Krasnodarin alueella, lensivät sieltä neljällä lentokoneella Belarusille ja jatkoivat busseilla Ukrainaan. Osa asukkaista päätti lähteä Venäjälle, ja osa jäi Oleshkiin. Sopimuksissa ei julkaistu evakuoitujen tarkkoja lukumääriä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet painottavat 34. erillisen merijalkaväkirykkelön arviota, jonka mukaan Venäjä käytti humanitaarista taukkoa yli tuhannen sotilaan, aseiden ja muun logistiikan siirtämiseen Hersonin miehitetylle vasentallepuolelle. He korostavat mahdollista Hersoniin kohdistuvan hyökkäyksen riskiä sekä venäläisten joukkojen siirtymistä noin 20 kilometriä lähemmäs kosketuslinjaa. Kertomuksessa erotetaan joukkojen kokoaminen siitä, ettei laajoja hyökkäysyrityksiä havaittu, ja yksittäisten liikkeiden kerrotaan pysäytetyiksi. Erityistä huomiota kiinnitetään Oleshkin sairaalan käyttöön aseiden ja varusteiden säilytyspaikkana. Humanitaarista operaatiota kuvataan samalla onnistuneeksi: asukkaita evakuoitiin, teitä raivattiin ja apua toimitettiin.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen käsittely keskittyy väitteeseen, jonka mukaan Venäjä käytti humanitaarista tulitaukoa sotilaiden siirtämiseen, sekä mahdollisiin valmisteluihin Hersoniin kohdistuvaa hyökkäystä varten. Käsittelyssä tuodaan esiin myös evakuointireitit Anapan ja Belarusin kautta, noin 1 700 asukkaan ruoan ja lääkkeiden puute sekä operaation virallinen päättyminen. Lisäksi mainitaan Venäjän kieltäytyminen tulitauon jatkamisesta ja se, ettei evakuoitujen tarkkoja lukumääriä julkaistu.
Missä uutisointi eroaa
Ukrainalaiset sotilaslähteet ja Suomen tiedotusvälineiden raportit toteuttivat venäläisten yksiköiden siirtymisen, asemien vahvistamisen, droonien torjuntavõimuuksien laajentamisen ja logistiikan kasvun tapahtuneen tulitauon aikana. Ukra ihmisoikeuskomissaari Dmytro Lubinets sanoi kuitenkin, ettei hän ollut löytänyt näyttöä tulitauon käyttämisestä venäläisten asemien vahvistamiseen tai ampumapaikkojen perustamiseen.
Tausta
Oleshkin ja muiden Hersonin alueen paikkakuntien tulitauko alkoi 27. lokakuuta klo 3.00 ja oli määritetty humanitaarista evakuointia varten. Pääasiallinen evakuointivaihe alkoi 30. lokakuutta. Henkilöt, jotka valitsivat paluun Ukraainan hallinnoimalle alueelle, kulkivat Anapan ja Belarusin kautta. Venäjä kieltäytyi Ukrainan ehdotuksesta jatkaa tulitaukoa.
34. erillinen merijalkaväkirykkelö vastaa Hersonin sekä Hersonin alueen vasentallepuolen ja saaristoalueiden puolustamisesta. Ennen tulitaukoa Ukraingan asevoimat laajensivat tulialuettaan, siirtysivät venäläiset jouköt taaksepäin ja katkaisivat niiden logistiikan vasentallepuolella. Tulitauon aikana ei kirjattu yhtään tykistötulella.