Venäjä teki Ukrainaan laajamittaisia ohjus- ja drooni-iskuja, Zelenskyi vaatii uusia pakotteita
Venäjä on tehnyt Ukrainaan kaupungeissa ja kunnissa laajamittaisia yhdistettyjä iskuja kahden viikon aikana muun muassa kymmeniä tuhansia osumia. Iskuissa on syntynyt kuolemia, vahinkoa ja laajoja sähkökatkoja. Zelenskyi vaatii Euroopalta ja G7-mailta, että ne yhdennäistävät rajoitukset Venäjän ballististen ohjusten tuotantoa kohtaan.
Pääkohdat
- Venäjä käytti kahdessa viikossa 115 eri tyyppistä ohjusta, lähes 1 900 ohjattua pommia ja yli 3 000 hyökkäysdroonia.
- Komyshuvalaisen pommituksen jälkeen kuoli 55 ihmistä ja pelastustyöt jatkuivat seitsemän päivää.
- Dnipropetrovskin energiap infrastruktuuriin tehty isku jätti yli 600 000 ihmisen sähköttä.
- Kyiv ja Kiovan alueelle ammuttiin yöllä 7. marraskuuta 36 ballistista ohjusta; Pohjoissilta ja energiap infrastruktuuria vahingoittui.
- Kyivyn hyökkäyksessä loukkaantui viisi ihmistä.
- Zhytomyyrin alueella jäi 140 kerrostaloa ilman lämmitystä.
- Viidessä sähkökatkon piirtyssä Dnipropetrovskin alueella toimittiin yli 400 resilience pointia eli kriisinkestopistettä.
Miksi tämä on tärkeää
Viikon aikana käytetyt 115 ohjusta, lähes 1 900 ohjattua pommia ja yli 3 000 hyökkäysdroonia osoittavat iskujen mittakaavan ja yhdistetyn luonteen. Komyshuvalaisessa iskussa kuoli 55 ihmistä, ja energiap infrastruktuuriin kohdistunut isku jätti yli 600 000 ihmisen sähköttä. Zelenskyn lisäksi valtion johtajat pitävät yhtenäistettyjä pakotteita olennaisina, jotta Venäjän ballististen ohjusten tuotanto saataisiin pysäytettyä.
Mitä tapahtui
Venäjä on käyttänyt Ukrainaa vastaan yhdistettyjä ohjus-, pommi- ja drooni-iskuja. Kahden viikon aikana kaupungeissa ja kunnissa ammuttiin 115 eri tyyppistä ohjusta, lähes 1 900 ohjattua pommia ja yli 3 000 hyökkäysdroonia. Su partiin sisältyi paljon ballistisia ohjuksia, joista merkittävä osa oli valmistettu vuonna 2026.
Komyshuvalaisen aviabombi-iskun jälkeen oli kuolleita 55 ihmistä, ja seitsemän päivää kestäneet pelastustyöt jatkuivat. Aamulla 8. marraskuuta kaupunkiin tehtiin uusi FPV-drooni-isku.
Dnipropetrovskin energiap infrastruktuuriin атакуuttiin yöllä. Yli 600 000 Dnipro’n ja Dnipropetrovskin alueen asukasta jäi ilman sähköä, ja viidessä zneструмленyssä piirissä perustettiin yli 400 kriisinkestopistettä. Myös Kharkivin alueella sähkönsaanti oli vaikea ja sähköä katkaistiin lukuisin paikoin. Zhytomyyrin alueella jäi 140 kerrostaloa ilman lämmitystä.
Yöllä 7. marraskuuta Venäjä ammuttiin Kiovan ja Kiovan alueelle 36 ballistista ohjusta. Pohjoissilta ja energiap infrastruktuuria vahingoittui, ja viisi ihmistä loukkaantui. Korjausryhmät työskentelivät jatkuvasti kunnissa ja kaupungeissa palvellenen vesi-, sähkö- ja lämmityksen palauttamiseksi.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaisessa käsittelyssä korostuvat iskujen mittakaava, uusien ballististen ohjusten käyttö sekä niiden aiheuttamat kuolemat, infrastruktuurivahingot ja sähkökatkot. Erityisen tärkeänä pidetään Ukrainan omia pakotetoimia sekä pyyntöä Euroopalle ja G7-maille yhdennäistää rajoitukset. Raporteissa käsitellään myös ремонтbrigаадide kiireellistä työtä ja yli 400 kriisinkestopisteen perustamista Dnipropetrovskin alueelle. Ukrainalaiset viranomaiset kuvaavat voimistuneita iskuja yritykseksi vaikuttaa Abu Dhabissa käytäviin neuvotteluihin.
Tausta
Venäjän iskuissa yhdistetään suuri määrä ballistisia ohjuksia, ohjattuja pommia ja hyökkäysdrooneja. Zelenskyi ilmoitti, että merkittävä osa käytetyistä ohjuksista valmistettiin vuonna 2026. Hänen mukaan Venäjä lisää iskuja painottaakseen neuvotteluja Abu Dhabissa.
Ukraina julisti lokakuussa laajat pakotteet fyysisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka osallistuvat ballististen ohjusten tuotantoon. Samalla Ukraina pyysi Euroopaa ja G7-maita yhdennäistämään rajoitukset ja odotti EU:n vahvaa 22. pakettia.