ДСНС
ДСНС (Державна служба з надзвичайних ситуацій) on Ukrainan keskushallinnon elin, joka vastaa siviilivalmiudesta ja pelastustoimesta. Virasto hoitaa luonnonkatastrofien, tulipalojen ja teknisten onnettomuuksien torjuntaa ja sillä on keskeinen rooli iskujen ja muiden kriisitilanteiden seurausten hallinnassa maassa.
-
Venäjän isku Krivyi Rihin tyyppisiin linja-autoihin Kramatorskissa vaati kymmeniä uhreja
Keskiviikkona 8. lokakuuta 2026 Venäjän joukot iskivät kahteen matkustajalinja-autoon Kramatorskissa Donetskin alueella. Aamulla noin kello 10 tapahtuneessa iskussa kuoli alustavasti vähintään 12 ihmistä, ja päivän mittaan uhriluku nousi 30:een – joidenkin lähteiden mukaan 33:een – ja loukkaantuneita oli jopa 18. Iskun seurauksena Donetskin alueen sotilashallinnon johtaja Vadym Filashkin määräsi julkisen liikenteen keskeytettäväksi Kramatorskissa ja Slovjanskissa 9. lokakuuta alkaen.
-
Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistelmäiskuista Ukrainaan – osui Prylukyn asuintaloon
Venäjä toteutti 6.–7. lokakuuta yön aikana laajamittaisen ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaan käyttäen ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja iskudrooneja. Iskut kohdistuivat muun muassa Kiovaan, Dnipropetrovskin, Pultavan ja Harkovan alueille sekä Prylukyn kaupunkiin Tšernihivin alueella, jossa viisikerroksisen asuintalon porraskäytävä tuhoutui. Presidentti Zelensky kutsui iskua yhdeksi sodan "ilkeimmistä" ja yhdisti sen Vladimir Putinin 74-vuotispäivään. Ukrainalaisen ilmapuolustuksen mukaan kello 09:00 mennessä oli torjuttu tai lamautettu 161 kohdetta.
-
Saksan liittokansleri Merz vieraili Kiovissa – yli 1,3 miljardin euron tukipaketti ja 15 sopimusta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz saapui 4. lokakuuta ilmoittamatta Kiovaan erityisjunalla mukanaan talousministeri Katherina Reiche sekä noin kymmenen puolustus- ja energiasektorin yritysjohtajaa. Vierailun aikana ilmoitettiin yli 1,3 miljardin euron kattavasta tukipaketista, allekirjoitettiin 15 Ukrainan ja Saksan välistä sopimusta yhteisarvoltaan yli 8,5 miljardia euroa, ja Merz vetosi julkisesti Vladimir Putiniin hyökkäysten lopettamiseksi ja neuvotteluihin palaamiseksi.
-
Venäjän massiivinen yhdistelmäisku Kiovaan ja Kiovan alueelle yön aikana 30. syyskuuta – lapsi kuoli, sähköverkko vaurioitui
Venäjä toteutti yöllä 29.–30. syyskuuta laajan, ballististen ohjusten ja lennokkien yhdistelmäiskun, jonka pääsuuntana oli Kiova ja Kiovan alue. Iskussa kuoli ainakin kolme ihmistä Kiovassa ja yksi lapsi Vyšhorodissa, ja useita rakennuksia vaurioitui neljässä kaupunginosassa. Presidentti Zelenskyin mukaan iskun pääkohde oli Kiovan ja Kiovan alueen energiainfrastruktuuri, ja pääministeri Koretskyi kutsui sitä ensimmäiseksi suureksi yhdistelmäiskuksi energiaverkostoa vastaan edellisen lämmityskauden päättymisen jälkeen.
-
Venäjän drooni iski Kiovan kansallisen tiedeakatemian päärakennukseen – vähintään kaksi kuoli
Maanantaina 28. syyskuuta venäläinen suihkukäyttöinen drooni iski Ukrainan kansallisen tiedeakatemian (NASU) presidium-rakennukseen Kiovan keskustassa. Isku aiheutti suuren tulipalon ja osittaisen tuhoutumisen kolmikerroksisen rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui; muun muassa entisen NSDC-sihteerin ja NASU:n varapresidentin Volodymyr Horbulinin avustaja Nataliia Bukalo sai surmansa. Iskun tuomitsivat useat EU- ja eurooppalaiset johtajat.
-
Venäjä teki massiivisen yhdistetyn ohjus- ja drooni-iskun Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta
Venäjän joukot iskivät Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta käyttäen kymmeniä ballistisia ja risteilyohjuksia sekä 166 iskudroonia. Iskussa sai surmansa ainakin kaksi ihmistä Solomjanskin piirissä, ja vahinkoja kirjattiin vähintään viidessä piirissä. Iskut tulivat välittömästi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat lähteneet Kiovasta 6. syyskuuta.