Saksa syyttää Venäjää Leipzigin drooni-iskusta ja lisää sotilaallista tukea Ukrainalle
Berliini tunnusti 1. syyskuuta Venäjän osallisuuden elokuun alun drooni-iskuun Leipzig/Halle-lentokentällä ja ilmoitti vastatoimista. Hallitus suunnittelee toimittavansa Ukrainalle tuhansia iskudrooneja ja Iris-T-ilmatorjuntaohjuksia sekä syventävänsä tiedusteluyhteistyötä. Saksa sulkee Venäjän konsulaatin Bonnissa ja "Russisches Hausin" Berliinissä sekä ajaa uusia EU-pakotteita. AfD-puolue vaatii tutkimaan mahdollista "ukrainalaista jälkeä" tapahtumassa.
Pääkohdat
- Berliini syytti 1. syyskuuta Venäjää Leipzig/Halle-lentokentän drooni-iskusta elokuun alussa
- Der Spiegelin lähteiden mukaan Saksa suunnittelee toimittavansa Ukrainalle tuhansia iskudrooneja ja Iris-T-ohjuksia syyskuussa
- Saksa sulkee Venäjän pääkonsulaatin Bonnissa 18. syyskuuta ja "Russisches Hausin" Berliinissä
- Liittopäivät hyväksyy syksyllä lain, joka antaa BND:lle oikeuden "aktiivisiin toimiin", kuten tietomurtoihin ja toimitusketjujen manipulointiin
- AfD:n Götz Frömming vaatii tutkimaan mahdollista "ukrainalaista jälkeä" ja kyseenalaistaa version Venäjän syyllisyydestä
- Britannia kutsui Venäjän asiainhoitajan luokseen ilmaistakseen solidaarisuutta Saksan kannalle
Miksi tämä on tärkeää
Leipzigin tapausta käytetään Berliinissä oikeutuksena Venäjän vastaisen politiikan kiristämiselle. Suunnitellut sotilaalliset toimitukset ja tiedusteluyhteistyön laajentaminen merkitsisivät Saksan roolin kasvua Ukrainan keskeisenä puolustustukijana. BND:n uudet valtuudet edustavat Saksan ulkomaisen tiedustelun doktriinimuutosta. AfD:n vaatimus ukrainalaisen jäljen tutkimisesta puolestaan paljastaa, että Saksan sisäpolitiikassa kiistanalaisuus vastuusta on merkittävää.
Mitä tapahtui
Elokuun alussa Leipzig/Halle-lentokentällä löydettiin drooneja, joissa oli räjähteitä, Antonov-yhtiön ukrainalaisia lentokoneita läheltä. 10. elokuuta yksi drooneista törmäsi ukrainalaiseen lentokoneeseen, mutta ei räjähtänyt. Elokuun lopussa löydettiin kolmas drooni, joka yritti iskeä An-124-kuljetuskoneeseen. 1. syyskuuta Saksa syytti virallisesti Venäjää hybridi-iskusta ja ilmoitti vastatoimista. 2. syyskuuta saksalaiset tutkijat tunnistivat kaksi epäiltyä: toisen Valko-Venäjän kansalaisen ja toisen Latvian kansalaisen, jolla on venäläistaustainen tausta ja yhteyksiä Venäjän tiedusteluun. Hallitus suunnittelee Der Spiegelin tietojen mukaan toimittavansa Ukrainalle tuhansia iskudrooneja ja Iris-T-ilmatorjuntaohjuksia syyskuussa, syventävänsä Saksan ja Ukrainan tiedustelupalvelujen yhteistyötä sekä jatkavansa Ukrainan auttamista kohdekoordinaattien keräämisessä vastaiskuja varten. Saksan liittopäivät käsittelee syksyllä lakia, joka antaa BND:lle oikeuden tunkeutua hyökkääjien tietokoneisiin ja palvelimille, puuttua toimitusketjuihin ja sabotoida tuotantoa esimerkiksi droonitehtailla tai kemiallisten aseiden laboratorioissa. Saksa sulkee Venäjän pääkonsulaatin Bonnissa 18. syyskuuta ja irtisanoo sopimuksen "Russisches Hausin" kanssa Berliinissä. Ulkoministeri Johann Wadephul vetosi EU:hun uusien Venäjä-pakotteiden puolesta. Britannia kutsui Venäjän asiainhoitajan luokseen tuomitakseen iskun ja ilmaistakseen solidaarisuutta Saksalle. EU-komissio kertoi EU:n ja Naton valmistelevan vastausta uusiin sabotaaseihin ja hybridisota-operaatioihin.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet kehystävät tarinan Saksan suunnitteleman sotilaallisen tuen kasvattamisen kautta: iskudroonien, Iris-T-ohjusten ja tiedusteluyhteistyön korostaminen nousee keskiöön. Berliinin virallinen Venäjä-syytös ja Saksan vastatoimet esitetään keskeisinä. AfD:n vaatimus "ukrainalaisen jäljen" tutkimisesta nähdään poliittisena häiriönä Saksan viralliselle Venäjä-syytökselle. Liittolaisten solidaarisuus Britannian summuttaessa Venäjän asiainhoitajan sekä Münchenissä ja Puolassa raportoidut rinnakkaiset sabotaasitapaukset liitetään osaksi laajempaa venäläistä hybridikampanjaa.
Missä uutisointi eroaa
Saksan hallitus syyttää virallisesti Venäjää Leipzigin drooni-tapauksesta ja suunnittelee vastatoimia Moskovaa vastaan, kun taas AfD-puolueen poliitikot Saksan liittopäivillä vaativat tutkimaan mahdollista "ukrainalaista jälkeä" ja esittävät, ettei version poissulkeminen Ukrainan toteuttamasta valelippuoperaatiosta ole riittävästi perusteltu. Lähteet eivät myöskään ole yksimielisiä ensimmäisen droonin löytöajankohdasta (yönä 4. vai 5. elokuuta) eivätkä yhden epäillyn kansalaisuuden kuvauksesta: joko Latvian ja Venäjän passin haltija tai Latvian kansalainen, jolla on venäläinen tausta ja yhteyksiä Venäjän tiedusteluun.
Tausta
Elokuussa Leipzig/Halle-lentokentällä löydettiin useita drooneja räjähteineen Antonov-yhtiön ukrainalaisia lentokoneita läheltä, ilman uhreja tai vahinkoja Antonovin koneille. Saksalaiset tutkijat tunnistivat kaksi epäiltyä suunnitellussa drooni-iskussa, toinen yhteydessä Valko-Venäjään ja toinen Venäjän tiedusteluun. 3. syyskuuta raportoitiin puolustusyhtiön toimitiloihin kohdistuneesta tuhopolttoyrityksestä Münchenissä, ja Puolan pääministeri Tusk kuvaili droonikomponenttitehtaan tulipaloa sabotoinniksi. Saksa on käynnistämässä yli 5 000 pitkän kantaman iskudroonin sarjatuotantoa Ukrainalle Münchenin lähellä sijaitsevalla laitoksella.