Berliinin syyttäjä tutkii "Venäläisen talon" vuokralaisia epäiltyinä pakote­rikkomuksista

Miksi tämä on tärkeää

Tutkinta mittaa, pystyykö Saksa panemaan täytäntöön EU:n pakotteet venäläistä valtio­yhteyksillä varustettua kulttuuri­yhteisöä vastaan Saksan maaperällä. Vaikka hallitus on päättänyt sulkea keskuksen, osa tiloista toimii yhä, mikä nostaa esiin kysymyksiä toimenpiteen tehosta. Asia liittyy laajempaan Saksan vastaukseen, joka on seuraamus väitetyistä venäläisistä sabotaasi­teoista sen alueella.

Mitä tapahtui

Berliinin syyttäjä­virasto on käynnistänyt tutkinnan Venäläisen talon tilojen vuokralaisia ja tunte­mattomaksi jääneitä henkilöitä vastaan epäiltyinä ulkomaan­talouslain rikkomisesta. Venäläinen talo kuuluu Rossotrudnichestoon, joka on ollut EU:n pakote­listalla vuodesta 2022 Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Saksan valtio­varain­ministeriö on todennut, että varojen siirtäminen Rossotrudnichestolle on kiellettyä ja että mikä tahansa maksu, josta se hyötyy, on pakote­rikkomus.

Saksan hallitus oli aiemmin päättänyt sulkea kulttuuri­keskuksen ja irtisanoa vuoden 2011 saksalais-venäläisen kulttuuri­yhteistyö­sopimuksen sekä sulkea Venäjän pää­konsulaatti Bonnissa 18. syyskuuta mennessä. Päätökset olivat osa Saksan vastausta Leipzig/Halle-lento­asemalla tapahtuneeseen sabotaasi­välikohtaukseen, jossa ukrainalaisen An-124-kuljetus­koneen läheltä löydettiin räjähteellä varustettu drooni, jonka Saksan poliisi­erikois­asiantuntijat myöhemmin teki­voimattomaksi. The Telegraphin ja Welt am Sonntagin yhteisessä selvityksessä väitetyn järjestäjän epäillään olevan Venäjän kansalainen Oleg Ljobushkin, jonka uskotaan olevan yhteydessä Venäjän sotilas­tiedustelu GRU:hun.

Päätöksistä huolimatta osa Venäläisen talon tiloista jatkaa toimintaansa. Ensimmäisessä kerroksessa toimii kirjakauppa MnogoKnig, aulassa ruokala ja viisumi­keskus. Rakennus pysyy Venäjän federaation omistuksessa erillisen vuoden 2013 sopimuksen perusteella, joka takaa 99 vuoden käyttö­oikeuden. Synteesin lähteiden mukaan on epäselvää, kuka näitä toimintoja hallinnoi ja koka lopulta niistä hyötyy.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Molemmat lähteet – Ukrinform ja Ukrainska Pravda – ovat ukrain­ankielisiä ja tarkastelevat tapausta pakote­valvonnan näkö­kulmasta. Ne korostavat, että EU:n pakotteet Rossotrudnichestoa vastaan ovat olleet voimassa vuodesta 2022 ja että Saksan valtio­varain­ministeriö katsoo minkä tahansa järjestölle hyödyttävän maksun olevan pakote­rikkomus. Ukrainan lähteet liittävät tutkinnan Saksan laajempaan vastaukseen, jonka taustalla ovat väitetyt venäläiset sabotaasi­teot Saksan alueella.

Missä uutisointi eroaa

Lähteet eivät ole yksimielisiä siitä, kuka Leipzig/Hallen lento­aseman sabotaasista on julkisesti syyttänyt Venäjää. Yksi synteesin toteamus viittaa siihen, että ulko­ministeri Johann Wadephul ilmoitti 1. syyskuuta toimen­piteistä sabotaasi­välikohtauksen johdosta, josta saksalaiset poliitikot ja tiedustelu­palvelut uskovat Venäjän olevan vastuussa, kun taas toinen toteamus antaa julkisen hybridihyökkäys­syytöksen ulko­ministeri Annalena Baerbockille samalle päivämäärälle.

Tausta

Rossotrudnichestvo, Venäjän valtiollinen virasto, joka hallinnoi Venäläistä taloa, on ollut EU:n pakote­listalla vuodesta 2022 Venäjän hyökkäyksen vuoksi. 1. syyskuuta Saksan ulko­ministeri Johann Wadephul ilmoitti toimenpide­paketista vastauksena Leipzig/Hallen lento­asemalla elokuun alussa tapahtuneeseen sabotaasi­välikohtaukseen, jonka saksalaiset viranomaiset yhdistävät Venäjään. Saksan hallitus päätti samalla sulkea Venäjän pää­konsulaatti Bonnissa 18. syyskuuta mennessä sekä irtisanoa kahden­välisen kulttuuri­sopimuksen. Leipzig/Hallen välikohtauksessa ukrainalaisen An-124-kuljetus­koneen läheltä löydettiin räjähteellä varustettu drooni. The Telegraphin ja Welt am Sonntagin selvityksen mukaan väitetyn järjestäjän uskotaan olevan GRU:hun yhteyksissä oleva venäläinen.