Merkz: Euroopan suurin riski on Venäjän vaikutuksen aliarviointi
Saksan liittokansleri Friedrich Merz varoitti Bloomberg-haastattelussa 19. lokakuuta, että Euroopan suurin huoli on Venäjän vaikutuksen aliarviointi yhteiskuntiinsa. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii horjuttamaan koko maanosan poliittista järjestystä ja että Eurooppa valmistautuu tukemaan Ukrainaa taloudellisesti ilman Yhdysvaltain apua.
Pääkohdat
- Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi 19. lokakuuta Bloomberg-haastattelussa, että Euroopan suurin huoli on Venäjän vaikutuksen aliarviointi.
- Merz sanoi Venäjän pyrkivän horjuttamaan koko Euroopan poliittista järjestystä ja että sen tavoitteet ulottuvat Ukrainan alueellisia saavutuksia laajemmalle.
- Saksan hallitus syytti Venäjää elokuussa Leipzigin lentokentän drone-hyökkäyksen järjestämisestä, joka on osa kasvavaa sabotaasi-sarjaa Euroopassa.
- Merz sanoi Saksan, muiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltain ulkopuolisten kumppaneiden rahoittavan Ukrainaa ilman Yhdysvaltain tukea.
- Merz myönsi, ettei Eurooppa pysty nopeasti korvaamaan Yhdysvaltain ilmapuolustusta ja tiedusteluyhteistyötä.
- Euroopan johtajat pyrkivät löytämään keinoja lieventää jännitettä Kiovan ja Washingtonin välillä.
Miksi tämä on tärkeää
Saksan liittokansleri nosti julkisesti esiin, ettei Venäjän uhka rajoitu Ukrainaan vaan kohdistuu koko Euroopan demokraattiseen järjestykseen. Samalla hän vahvisti, että Eurooppa rahoittaa Ukrainan puolustusta ilman Yhdysvaltain tukea ja valmistautuu ylläpitämään Venäjä-pakotteita sekä jatkamaan tukea myös ilman amerikkalaista apua. Hän kuitenkin myönsi, ettei Eurooppa pysty nopeasti korvaamaan Yhdysvaltain ilmapuolustusjärjestelmiä ja tiedusteluyhteistyötä.
Mitä tapahtui
Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi 19. lokakuuta Bloombergille antamassaan haastattelussa, että Euroopan suurin huoli on Venäjän vaikutuksen aliarviointi sen yhteiskuntiin. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii horjuttamaan koko Euroopan poliittista järjestystä, eikä sen tavoitteena ole ainoastaan alueelliset saavutukset Ukrainassa vaan myös demokratian, avoimien yhteiskuntien ja Euroopan integraation menestyksen pelko. Merz totesi Saksan, muiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltain ulkopuolisten kumppaneiden rahoittavan Ukrainaa ilman amerikkalaista rahoitusta ja kuvasi taloudellisen taakan olevan merkittävä eurooppalaisille budjeteille ja EU:lle, mutta tukea jatketaan sodan loppuun asti. Hän sanoi yrittävänsä jokaisessa tapaamisessa vakuuttaa Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, että vakaa Eurooppa on Yhdysvaltain omien etujen mukaista, ja että Euroopan hallitukset ovat tunnustaneet tilanteen vakavuuden ja uudistavat puolustustaan tullakseen strategisesti itsenäisemmiksi Naton puitteissa. Haastattelussa käsiteltiin myös elokuussa tapahtunutta Leipzigin lentokentän drone-hyökkäystä, jonka Saksan hallitus on yhdistänyt Venäjään ja joka on osa kasvavaa sabotaasi-sarjaa Euroopassa.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Molemmat ukrainalaiset lähteet painottavat Merzin varoituksia Venäjän uhasta Euroopan poliittiselle järjestykselle ja sitäkoa, että Eurooppa jatkaa Ukrainan taloudellista tukemista ilman Yhdysvaltain apua. Lähteet nostavat keskiöön presidentti Volodymyr Zelenskyin syytöksen, jonka mukaan Trump yrittää pakottaa Kiovan antautumaan Kremlin tahtoon, sekä Yhdysvaltain vaatimuksen lopettaa iskut Venäjän öljynjalostamoihin. Tässä kehystämisessä Washingtonin asenne esitetään Kiovaan kohdistuvana painostuksena.
Tausta
Elokuussa Saksan hallitus syytti Venäjää Leipzigin lentokentän drone-hyökkäyksen järjestämisestä, joka on osa kasvavaa määrää sabotaasi-tapauksia Euroopassa, joista on syytetty Venäjää tai sen liittolaisia. Aiemmin Saksa sulki Venäjän konsulaatin Bonnissa ja Berliinin "Russian House" -kulttuurikeskuksen, mihin Moskova vastasi sulkemalla saksalaisen Goethe-Instituton haarakonttorin. Aiemmin lokakuussa Saksan ulkomaantiedustelun päällikkö varoitti, että Saksasta on tullut yksi Venäjän päävastustajista varjovodassa ja että Venäjän uhka on saanut "uuden, vaarallisemman laadun". Hän varoitti myös Euroopan suurimman talouden joutumisesta aseelliseen konfliktiin. Euroopan johtajat pyrkivät sovittelemaan Kiovan ja Washingtonin välistä kiistaa sen jälkeen, kun presidentti Zelenskyi syytti Trumpia Kiovan pakottamisesta antautumaan Kremlin tahtoon keinoina muun muassa Starlink-nopeuksien rajoittaminen ja Patriot-toimitusten viivästyttäminen, samalla kun Yhdysvaltain hallinto vaatii Ukrainaa lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin.