Von der Leyen esitti EU:n turvallisuusneuvostoa ja hätäkonsultaatiomekanismia – Ukraina mukana kumppanina
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti vuotuisessa EU:n tilaa käsittelevässä puheessaan Strasbourgissa 16. syyskuuta uuden eurooppalaisen turvallisuusneuvoston perustamista sekä hätäkonsultaatiomekanismia, joka toimisi vastineena Naton 4. artiklalle. Esitys on vastaus Venäjän voimistuviin hybridioperaatioihin EU:n alueella ja heikentyviin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa. Ukrainalle luvattiin Patriot-ohjuksia ja yhteistä ilmatorjuntaa "Freya"-hankkeen pohjalta.
Pääkohdat
- Von der Leyen piti EU:n tila-puheen Euroopan parlamentille Strasbourgissa 16. syyskuuta
- Hän esitti eurooppalaisen turvallisuusneuvoston perustamista kumppaneiden, kuten Ukrainan, Britannian, Norjan ja Kanadan, kanssa
- Esitykseen sisältyy Naton 4. artiklaa vastaava 'hätäprotokolla', jonka yksi jäsenvaltio voi aktivoida
- Uusi strategia laaditaan yhdessä EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Kaja Kallaksen kanssa
- Von der Leyen mainitsi tuoreet tapaukset Tanskassa, Liettuassa, Puolassa ja Leipzigissa todisteina Venäjän hybridihyökkäyksistä EU:n alueella
- Ukrainalle luvattiin amerikkalaisia Patriot-torjuntaohjuksia ja yhteistä EU-ilmatorjuntajärjestelmää 'Freya'-hankkeen pohjalta
- EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber tuki esitystä ja varoitti '27 bonsai-armeijan' pirstaloitumisesta
Miksi tämä on tärkeää
Von der Leyenin puhe edustaa merkittävää institutionaalista askelta EU:n puolustuspolitiikassa: se ehdottaa jäsenneltyä EU-tason turvallisuusfoorumia ja nopean konsultaation mekanismia Naton ulkopuolelle. Puhe nimeää Venäjän suorana hybridihyökkäysten uhkana ja sisällyttää Ukrainan kumppaniksi ehdotettuun turvallisuusneuvostoon sekä tuo konkreettisia Ukraina-sitoumuksia. Samalla se on linjattu vastaukseksi Yhdysvaltain sitoutumisen heikentymiseen Trumpin hallinnon aikana, johon kuuluvat Grönlantia koskevat uhkaukset ja joukkojen määrän tarkistelu Euroopassa.
Mitä tapahtui
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuotuisen EU:n tila -puheensa Euroopan parlamentille Strasbourgissa keskiviikkona 16. syyskuuta. Puheessaan hän esitti eurooppalaisen turvallisuusneuvoston perustamista kumppaneiden, kuten Ukrainan, Britannian, Norjan ja Kanadan, kanssa. Hän ilmoitti yhdessä EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Kaja Kallaksen kanssa esiteltävästä uudesta eurooppalaisesta turvallisuusstrategiasta, joka täydentää Naton 4. artiklaa. Strategiaan sisältyy 'hätäprotokolla', jossa yhden jäsenvaltion aktivoidessa mekanismin kaikki jäsenvaltiot kokoontuvat koordinoimaan eurooppalaista vastausta.
Von der Leyen luonnehti Eurooppaa kohtaavia hybridihyökkäyksiä – kyberhyökkäyksiä, sabotaasia, tuhopolttoa ja drooneja – lisääntyviksi ja yhä vähemmän hybridiluonteisiksi. Hän viittasi tuoreisiin tapauksiin Tanskassa, Liettuassa ja Puolassa sekä droonitapaukseen Leipzigissä todisteina Venäjän toiminnasta eurooppalaisella maaperällä. Ukrainalle von der Leyen lupasi amerikkalaisia Patriot-torjuntaohjuksia ja yhteistä EU-ilmatorjuntajärjestelmää 'Freya'-hankkeen pohjalta sekä uuden Naton kanssa yhtenevän EU:n strategisten kyvykkyyksien välineen.
EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber tuki esitystä ja varoitti nykyisen puolustusmenojen pirstaloitumisen tuottavan "27 bonsai-armeijaa", jotka eivät tuota yhteistä kyvykkyyttä. Hän vetosi yhteisten komentoketjujen, eurooppalaisten droonien ja satelliittien puolesta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia. Ukrainan media on nostanut keskiöön Ukrainan odotetun aseman ehdotetussa eurooppalaisessa turvallisuusneuvostossa sekä Ukraina-kohtaiset konkreettiset sitoumukset – Patriot-ohjukset ja 'Freya'-hankkeeseen perustuvan yhteisen ilmatorjunnan. Ukrainalaiset julkaisut kehystävät von der Leyenin esityksen vastauksena sekä Putinille että Trumpille ja nostavat Weberin tukipuheenvuoron keskeiseksi signaaliksi yhtenäisemmän eurooppalaisen puolustuskentän puolesta, johon Ukraina kuuluu.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet ovat eri mieltä siitä, kuka luonnehti venäläisen droonin putoamisen Romanian Galațissa asumataloon täyttävän Naton 4. artiklan konsultaatiokriteerit: useimmat lähteet mainitsevat Romanian ulkoministerin Oana Țoiun, yksi lähde Ukrainan ulkoministerin Sybihan.
Tausta
Naton 4. artikla antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden pyytää konsultaatioita liittolaisten kanssa, jos se kokee turvallisuutensa olevan uhattuna, ja sitä pidetään esivaiheena 5. artiklan aktivoinnille. Ajatus eurooppalaisesta turvallisuusneuvostosta on esitetty eri muodoissa 1980-luvulta lähtien; se nousi uudelleen esiin vuoden 2003 Irakin sodan jakautumisen jälkeen ja sai uutta pontta vuonna 2017 silloiselta komission puheenjohtajalta Jean-Claude Junckerilta ja Ranskan presidentiltä Emmanuel Macronilta, mutta kaatui Britannian vastustukseen.
Tuoreista välikohtauksista mainitaan: 3. syyskuuta Tanskan tiedustelu paljasti Venäjän sabotaasi-suunnitelmia Tanskan puolustusteollisuutta vastaan; 14. syyskuuta tanskalaisen sotilaskopterin kohteisiin ammuttiin valomerkkejä venäläisestä fregatista; 15. syyskuuta venäläinen drooni putosi Liettuaan, missä italialaiset hävittäjät ampuivat sen alas Šiauliain tukikohdasta; Leipzigissä drooni ilmestyi ukrainalaisen lentokoneen lähelle. Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin puolue ja Romanian ulkoministeri olivat erikseen vaatineet Naton 4. artiklan aktivointia droonitapausten vuoksi.
Von der Leyen esitti myös Kanadan tekemistä EU:n associated-member-jäseneksi ja ilmoitti uudesta Naton kanssa yhtenevästä eurooppalaisesta strategisten kyvykkyyksien välineestä ilma-ilma-tankkauksen ja ilmatorjunnan kaltaisia kyvykkyyksiä varten.