Vladimir Putin
Vladimir Putin on venäläinen poliitikko, joka on toiminut Venäjän federaation presidenttinä vuodesta 2000 lähtien, välillä 2008–2012, jolloin hän oli pääministerinä. Sitä ennen hän johti liittovaltion turvallisuuspalvelua FSB:tä ja oli pääministerinä vuonna 1999. Hänen poliittinen valtansa perustuu valtion ja valtiollisten energiayhtiöiden tiiviiseen kytkökseen sekä autoritaariseen hallintamalliin.
-
Venäjän isku Krivyi Rihin tyyppisiin linja-autoihin Kramatorskissa vaati kymmeniä uhreja
Keskiviikkona 8. lokakuuta 2026 Venäjän joukot iskivät kahteen matkustajalinja-autoon Kramatorskissa Donetskin alueella. Aamulla noin kello 10 tapahtuneessa iskussa kuoli alustavasti vähintään 12 ihmistä, ja päivän mittaan uhriluku nousi 30:een – joidenkin lähteiden mukaan 33:een – ja loukkaantuneita oli jopa 18. Iskun seurauksena Donetskin alueen sotilashallinnon johtaja Vadym Filashkin määräsi julkisen liikenteen keskeytettäväksi Kramatorskissa ja Slovjanskissa 9. lokakuuta alkaen.
-
Venäjä teki yhden sodan suurimmista yhdistelmäiskuista Ukrainaan – osui Prylukyn asuintaloon
Venäjä toteutti 6.–7. lokakuuta yön aikana laajamittaisen ohjus- ja drooni-iskun Ukrainaan käyttäen ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja iskudrooneja. Iskut kohdistuivat muun muassa Kiovaan, Dnipropetrovskin, Pultavan ja Harkovan alueille sekä Prylukyn kaupunkiin Tšernihivin alueella, jossa viisikerroksisen asuintalon porraskäytävä tuhoutui. Presidentti Zelensky kutsui iskua yhdeksi sodan "ilkeimmistä" ja yhdisti sen Vladimir Putinin 74-vuotispäivään. Ukrainalaisen ilmapuolustuksen mukaan kello 09:00 mennessä oli torjuttu tai lamautettu 161 kohdetta.
-
Zelensky ilmoitti Ukrainan valmiudesta kolmikantatapaamiseen Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa
Presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti yhteisessä lehdistötilaisuudessa Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kanssa Kiovassa, että Ukraina on valmis osallistumaan Yhdysvaltojen ehdottamaan tekniseen kolmikantatapaamiseen Venäjän kanssa ennen lokakuun loppua. Kokous pidettäisiin todennäköisesti Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa tai muussa Yhdysvaltojen ehdottamassa paikassa, ja sen aiheena olisi osittainen tulitauko ja iskujen välttäminen energiainfrastruktuuriin. Ukraina odottaa Venäjän vastausta ehdotukseen.
-
Saksan liittokansleri Merz vieraili Kiovissa – yli 1,3 miljardin euron tukipaketti ja 15 sopimusta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz saapui 4. lokakuuta ilmoittamatta Kiovaan erityisjunalla mukanaan talousministeri Katherina Reiche sekä noin kymmenen puolustus- ja energiasektorin yritysjohtajaa. Vierailun aikana ilmoitettiin yli 1,3 miljardin euron kattavasta tukipaketista, allekirjoitettiin 15 Ukrainan ja Saksan välistä sopimusta yhteisarvoltaan yli 8,5 miljardia euroa, ja Merz vetosi julkisesti Vladimir Putiniin hyökkäysten lopettamiseksi ja neuvotteluihin palaamiseksi.
-
Zelenskyi: Ukraina tehostaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin – FP-9-ohjus valmis syksyllä
Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Reuters-haastattelussa Ukrainan tehostavan iskuja Venäjän öljynjalostamoihin vastauksena Venäjän uuteen ilmakamppailuun, jonka tavoitteena on hänen mukaansa pakottaa ihmiset pois Kiovasta ja muista kaupungeista. Zelenskyi sanoi Ukrainian tiedustelun saaneen haltuunsa asiakirjoja, joiden mukaan Vladimir Putin on hyväksynyt uuden doktriinin laajemmasta siviilikohteiden iskemisestä ennen talvea. Hän kertoi myös kotimaisen FP-9-ballistisen ohjuksen olevan valmis syksyllä ja tarjoutui tapaamaan Putinin joulukuun G20-kokouksessa Miamissa.
-
Venäjän massiivinen yhdistelmäisku Kiovaan ja Kiovan alueelle yön aikana 30. syyskuuta – lapsi kuoli, sähköverkko vaurioitui
Venäjä toteutti yöllä 29.–30. syyskuuta laajan, ballististen ohjusten ja lennokkien yhdistelmäiskun, jonka pääsuuntana oli Kiova ja Kiovan alue. Iskussa kuoli ainakin kolme ihmistä Kiovassa ja yksi lapsi Vyšhorodissa, ja useita rakennuksia vaurioitui neljässä kaupunginosassa. Presidentti Zelenskyin mukaan iskun pääkohde oli Kiovan ja Kiovan alueen energiainfrastruktuuri, ja pääministeri Koretskyi kutsui sitä ensimmäiseksi suureksi yhdistelmäiskuksi energiaverkostoa vastaan edellisen lämmityskauden päättymisen jälkeen.
-
Venäjän drooni iski Kiovan kansallisen tiedeakatemian päärakennukseen – vähintään kaksi kuoli
Maanantaina 28. syyskuuta venäläinen suihkukäyttöinen drooni iski Ukrainan kansallisen tiedeakatemian (NASU) presidium-rakennukseen Kiovan keskustassa. Isku aiheutti suuren tulipalon ja osittaisen tuhoutumisen kolmikerroksisen rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui; muun muassa entisen NSDC-sihteerin ja NASU:n varapresidentin Volodymyr Horbulinin avustaja Nataliia Bukalo sai surmansa. Iskun tuomitsivat useat EU- ja eurooppalaiset johtajat.
-
Trump vaati Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän diesellaitoksiin ja syytti niitä globaalista polttoainepulasta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati 13. syyskuuta 2026 Irlannissa golf-turnauksen yhteydessä Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyä lopettamaan iskut Venäjän diesel-infrastruktuuria vastaan ja syytti näitä iskuja maailmanlaajuisesta dieselpulasta. Trump sanoi, ettei pula johdu Yhdysvaltain sotatoimista Lähi-idässä, ja kertoi keskustelleensa asiasta Zelenskyin kanssa. Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski ja eurooppalainen virkamies ovat eri mieltä Trumpin väitteestä.
-
Venäjän drooni iski Kyyvän ja Varsovanieman junan veturiin lähellä Puolan rajaa – hätäkokous Varsovassa
Varhain sunnuntaiaamuna 13. syyskuuta Venäjän drooni osui kansainvälisen matkustajajunan veturiin Volynian alueella noin kaksi kilometriä Puolan rajasta lähellä Yahodyn-Dorohuskin rajanylityspaikkaa. Ukrzaliznytsia oli varoittanut miehistöä etukäteen, eikä loukkaantuneita tullut. Iskussa vaurioitui myös huoltoasema ja useita kuorma-autoja syttyi tuleen. Puolan pääministeri Donald Tusk kutsui koolle hätäkokouksen hallituksen turvallisuuskeskukseen ja varoitti, ettei Puola voi sulkea pois Venäjän eskalaation ulottumista myös Puolan alueelle.
-
Venäjä teki massiivisen yhdistetyn ohjus- ja drooni-iskun Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta
Venäjän joukot iskivät Kiovaan yöllä 7.–8. syyskuuta käyttäen kymmeniä ballistisia ja risteilyohjuksia sekä 166 iskudroonia. Iskussa sai surmansa ainakin kaksi ihmistä Solomjanskin piirissä, ja vahinkoja kirjattiin vähintään viidessä piirissä. Iskut tulivat välittömästi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner olivat lähteneet Kiovasta 6. syyskuuta.
-
Yhdysvaltain erityislähettiläät vierailivat Kiovassa – ei läpimurtoa, kolmen osapuolen neuvottelut tavoitteena
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin erityislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner tapasivat 5. syyskuuta Vladimir Putinia Moskovassa ja 6. syyskuuta Volodymyr Zelenskyiä Kiovassa. Kiovassa käytiin kolme neuvottelukierrosta, joista toiseen osallistuivat Ranskan, Saksan ja Britannian kansallisen turvallisuuden neuvonantajat. Osapuolet kertoivat käyneensä keskusteluja sodan lopettamisen parametreistä ja Ukrainalle annettavasta "talvipaketista", mutta konkreettisesta läpimurrosta ei ilmoitettu. Kremlin tiedottajan mukaan Venäjä ei sulje pois paluuta kolmen osapuolen neuvotteluihin, mutta ajankohdasta on ennenaikaista puhua.