Venäjän tavoitteena on hallita suurta osaa Ukrainasta, mukaan lukien Kiovaa
Kremlinin viranhaltijat ovat sanoneet Venäjän sodan tavoitteeksi kontrolloida suurta osaa Ukrainasta, kuten Kiovaa. Samaan aikaan Venäjä osallistuu Yhdysvaltain välittömiin rauhanneuvotteluihin, mutta kieltäytyy aselevon aloittamisesta ja jatkaa hyökkäyksiä.
Pääkohdat
- Kremlinin viranhaltijat nimeävät Venäjän tavoitteeksi suuren osan Ukrainan alueen ja Kiovan hallitsemisen.
- Sergei Lavrov väitti Etelä-Ukrainan, suuren osan Keski-Ukrainasta ja Kiovan olevan perinteisesti venäläisiä alueita.
- Kreml linjaa muun muassa Harkiven, Mykolaivin ja Odessan venäläisiksi kaupungeiksi.
- ISW:n mukaan Lavrovin esittämä alue on laajempi kuin Kremlin tavallinen käsitteistö Novorossija.
- Venäjä osallistuu Yhdysvaltain välittömiin neuvotteluihin mutta vastustaa aselevon aloittamista ensimmäisenä vaiheena.
- Donald Trump sanoi 20. marraskuuta 2026, että Vladimir Putin ilmaisi haluavansa päättää sodan diplomaattisesti.
- Venäjän kutsuvierailu Euroopan Unionin edustajille viittaa laajemman neuvottelumuodon valmisteluun.
Miksi tämä on tärkeää
Kremlinin ilmoittamat alueelliset tavoitteet ulottuvat sen aiemmin tavallisesti käyttämää Novorossijan käsitettä laajemmalle ja ulottuvat Kiovaan sekä suureen osaan Keski-Ukrainasta. Venäjän historiallinen ja territoriaalinen perustelu auttaa oikeuttamaan hyökkäystä ja voi vaikuttaa neuvotteluiden osapuolten odotuksiin. Samalla Venäjän osallistuminen Yhdysvaltain välittömiin neuvotteluihin ilman suostumusta aselevon aloittamiseen vaikeuttaa sodan lopettamista.
Mitä tapahtui
Kremlinin viranhaltijat ovat tuoneet esiin Venäjän tavoitteen saada enemmän ja laajemmalta alueelta tukea, mukaan lukien Kiova. Sergei Lavrov väitti, että Etelä-Ukraina, suuri osa Keski-Ukrainasta ja Kiova ovat perinteisesti venäläisiä alueita, ja sanoi Moskovan haluavan saavuttaa sotansa tavoitteet ja torjua ukrainalaisen ympäristön rusofobiaa. ISW:n mukaan tämä käsitys kattaa suuremman alueen kuin Kremlin aiemmin määrittelemä Novorossija.
Venäjä samalla osallistuu Yhdysvaltain välittömiin neuvotteluihin rauhansovinnosta, mutta vastustaa aselevon aloittamista ensimmäisenä vaiheena. Donald Trump kertoi 20. marraskuuta, että Putin haluaa päättää sodan diplomaattisesti ja että neuvotteluissa on mahdollisuus tulokseen. Samaan aikaan Venäjä jatkaa massiivisia hyökkäyksiä, ja Vladimir Putin on kutsunut ukrainalaisia, myös asevelvollisia, liittymään Venäjän puolelle.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaisessa käsittelyssä korostuu ristiriita Kremlin alueellisten tavoitteiden ja Yhdysvaltain sotienlopettamisehdotusten välillä. Käsittely nostaa esiin myös Venäjän osallistumisen neuvotteluihin ja sen kieltäytymisen aselevosta ensimmäisenä vaiheena.
Missä uutisointi eroaa
Venäjän viranhaltijat ilmoittivat samalla sekä halukkuudesta jatkaa diplomaattista rauhanneuvottelua että vastustuksesta sodan täydelliselle tai osittaiselle tauottamiselle. Tähän liittyvä ristiriita ilmenee myös siinä, että Venäjä jatkaa massiivisia hyökkäyksiä ja kehottaa ukrainalaisia liittymään sen puolelle.
Tausta
ISW:n arvion mukaan Kremlin tavoite täyden kontrollin saavuttamisesta Ukrainasta on ohjannut invaasiota vuodesta 2022. Kreml kuvaa Novorossijaa kuvitelluksi alueeksi, joka kattaa koko Etelä- ja Itä-Ukrainan ja on erottamaton osa Venäjää. Venäjän viranhaltijat ovat myös kutsuneet Harkiven, Mykolaivin ja Odessan venäläisiksi kaupungeiksi perustellakseen näin hyökkäystä.