Фрідріх Мерц
Friedrich Merz on saksalainen poliitikko, kristillisdemokraattisen unionin (CDU) puheenjohtaja ja vuodesta 2025 Saksan liittokansleri. Hän on toiminut puolueen puheenjohtajana vuodesta 2022 ja johti CDU:ta oppositiossa usean vuoden ajan. Ennen paluutaan liittovaltiopolitiikkaan hän toimi tehtävissä elinkeinoelämässä, muun muassa Saksan teollisuus- ja kauppakamarin ulkomaanvaliokunnan puheenjohtajana.
-
Tšekki torjuu EU:n budjetin ja 100 miljardin euron Ukraina-rahoituksen
Tšekin pääministeri Andrej Babiš kehotti hylkäämään EU:n esityksen vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä, koska se vähentäisi Tšekin tuloja. Hän vastusti myös enintään 100 miljardin euron Ukraina-rahauksen sisällyttämistä EU:n budjettiin ja vaati, että Ukrainaa rahoitettaisiin sen ulkopuolella. Tšekin ulkoministeri Petr Mašinka tuki häntä.
-
YouGov-kysely: 49 % saksalaisista haluaa vähentää tai lopettaa Ukrainan tuen
YouGovin Die Weltille tekemässä kyselyssä 49 % vastaajista kannatti Ukrainan tuen vähentämistä tai lopettamista. Tuen jatkamista kannatti 39 %. Kyselyyn osallistui 2 329 vähintään 18-vuotiasta Saksan kansalaista.
-
Venäjä torjuu NATOn kaltaiset turvatakuut Ukrainalle, vaikka Kushner väittää edistyneestä
Venäjän varaministeri Sergei Rjabkov ilmoitti, että mikään Ukrainan „näyttöjäsenyyttä” NATossa ei kelpaa turvatakuiden osalta. Hänen mukaan Moskova haluaa tunnustaa, ettei Ukraina liity NATOon. Yhdysvaltain lähettiläs Jared Kushner ствердж previously claimed that Washington had persuaded Russia to consider security guarantees resembling Article 5 of the NATO Treaty, but Russian statements do not confirm this.
-
Berliinin huippukokous: Eurooppa mukaan seuraaviin Venäjän-neuvotteluihin
Koalition Toivoivien johtajat ja Volodymyr Zelenskyi kokoontuivat Berliiniin 19. marraskuuta 2026. Osallistujat vahvistivat jatkuvan eurooppalaisen tuen Ukrainalle, vaativat Venäjältä talvista energiataukoa ja Mustanmeren raketun lievitystä та погostivat nelj-osapuolista neuvottelumuotoa Ukrainalle, Euroopalle, Yhdysvalloille ja Venäjälle.
-
Putin uhkaa vastata Krimin sillan iskuihin: Venäjä ei neuvottele välirauasta
Vladimir Putin sanoi 19. marraskuuta 2026 Shenzhenissä, ettei Venäjä neuvottele välirauasta Ukrainian kolmen Krimin sillan iskun jälkeen. Hän uhkasi johdonmukaisella, mutta painavalla vastauksella, myönsi automobilliosan vakavat vauriot ja väitti rautatien osan olevan jo korjattu.
-
Trump kyseenalaa eurooppalaisten jatkuvan sotilaallisen tuen Ukrainalle
Donald Trump sanoi eurooppalaisille johtajille, ettei Yhdysvallat tarjoa Euroopan maille sotilaustekniikkaa alennettuun hintaan ja että maa tekee hyvin rahaa myyessään aseita, joita myöhemmin luovutetaan Ukrainalle. Hän kyseenalaisti jatkuvien sotilauskustannusten ja koalition halukkaiden lisätuen tarpeellisuutta sekä väitti, että Venäjän sota Ukrainaa vastaan ei vaikuta Yhdysvaltoihin. Euroпейські johtajat vastasivat, että Ukrainaan kohdistuva tuki vahvistaa neuvottelujen pohjaa.
-
EU ehdottaa Ukrainalle jopa 45 miljardia euron koordinoitua tukea vuodeksi 2027
Euroopan komissio on ehdottanut uutta koordinoitua tukivälinettä, jolla Ukrainalle myönnettäisiin vuonna 2027 enintään 45 miljardia euroa. Summasta 25 miljardia euroa ehdotetaan puolustuskäyttöön ja 20 miljardia euroa budjettitukeen. Lakisääntöiset ehdotukset on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja EU:n neuvostossa.
-
Koalition oikeuksia kokoontui Berliiniin tukemaan Ukrainaa ja valmistelemaan turvatakuita
Koalition oikeuksien johtajat kokoontuivat 19. marraskuuta Berliiniin neuvottelemaan Ukainan sotilaallisesta ja talічestä tuesta, sotaväen jälkeisistä turvatakuista ja seuraavasta monenvälisestä neuvottelukierroksesta. Eurooppalaisten johtajat ja Yhdysvaltain lähettiläiset tapasivat presidentti Volodymyr Zelenskyin sekä sopivat, että Eurooppaa edustavat Ranska, Saksa, Italia, Puola ja Britannia sekä EU ja NATO. Amerikkalaiset lähettiläiset olivat myös valmistelemassa Ukrainalle tietoa Donald Trumpin neuvotteluista Kiinassa.
-
EU ehdottaa Ukrainalle 45 miljardia euroa lisärahoitusta vuodelle 2027
Euroopan komissio on ehdottanut Ukrainalle enintään 45 miljardia euroa lisärahoitusta vuodelle 2027 кредиттіä, joka kattaisi noin kaksi kolmannesta arvioidusta 70 miljardin euron rahoitusvajeesta. Ehdotus joutuu hyväksymistä varten kaikkien 27 EU-maan tukeen, ja sen käsittely on sidottu EU:n vuoden 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluihin.
-
Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä jatkoivat rauansovitteluja Abu Dhabissa
Ukrainan, Yhdysvaltojen ja Venäjän kolmen osapuolen rauansovittelut jatkuivat Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta. Ensimmäisenä päivänä keskusteltiin muun muassa sodan lopettamisesta, turvallisuustakeista, vankien vaihdosta ja Euroopan tulevasta turvallisuusjärjestelmästä. Seuraavana päivänä neuvotteluissa keskityttiin aluekysymyksiin, joista lähteet kertoivat hidastaneen edistymistä.
-
Ukrainan, Yhdysvaltain ja Venäjän kolmikeskustelut alkoivat Abu Dhabissa – turvallisuusmallit ja vankien vaihto pöydällä
Abu Dhabissa alkoi 10. marraskuuta ensimmäinen kolmikeskustelukierros, jossa Ukraina, Yhdysvallat ja Venäjä keskustelivat muun muassa turvallisuusasioista, vankienvaihdosta, humanitaarisista toimista ja Euroopan tulevasta turvallisuusarkitehtuurista. Yhdysvallat järjestivät neuvottelut ja toimivat työtasolla välittäjänä, mutta Venäjän vastustuksen vuoksi eurooppalaiset osallistuivat vain erillisiin neuvotteluihin. Ukraina ja Euroopan maat vaativat, että sotatoimet lopetetaan ennen uuden turvallisuusjärjestelmän neuvotteluita.
-
Tanska antoi Ukrainalle 32. aseapaketin ja 20 miljoonaa euroa energiakuntaan
Tanska ilmoitti presidentti Volodymyr Zelenskyin vierailun aikana Kööpenhamiin 32. aseapaketin, jonka arvo on 4,8 miljardia Tanskan kruunua eli noin 643 miljoonaa euroa, sekä lisäksi 150 miljoonan kruunun eli 20 miljoonan euron kiireellisen avun Ukrainian energia-alalle. Varustus kohdistuu muun muassa ilmatorjuntaan, drooneihin, F-16-kalustukseen ja PURL-ohjelmaan. Zelenskyi tapasi Tanskan ja muiden Pohjois-Euroopan maiden johtoa sekä piti suunnitellun puheen Tanskan eduskunnassa.
-
Saksan enemmistö kannattaa Ukrainalle annettavan tuen jatkamista sotan loppuun asti
YouGovin maaliskuunessa tekemässä haastattelussa 53 prosenttia saksalaisista kannattaa Saksan avun Ukrainalle jatkamista, kunnes sota päättyy. Vaikka yleisvaltaisuus säilyi, tulos paljasti suuria alueellisia ja puoluekohtaisia eroja sekä teki Ukrainan tuesta Saksan kiireimmän poliittisen jakauman aiheen.
-
Zelenskiy varoittaa, että EuroopanUkrainalle antaman tuen lopettaminen lisäisi Venäjän hybridihyökkäyksiä
Volodymyr Zelenskyi sanoi, että Euroopan tuen lopettaminen Ukrainalle johtaisi joko Venäjän hybridihyökkäyksien laajamittaiseen lisääntymiseen tai sen etenemiseen Euroopassa. Hän varoitti myös mahdollisesta Itämeren sulkemisesta ja vaati Eurooppaa jatkamaan rahoitustukea.
-
EU:n budjettineuvottelut kietoutuvat kiistan Ukrainan rahoituksesta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz ehdottaa, että kaikki EU:n jäsenmaat osallistuisivat Ukrainan rahoittamiseen ja sidottaisiin koko EU:n vuosien 2028–2034 budjetin hyväksymisen tähän yhteiseen sitoumukseen. Slovakian pääministeri Robert Fico kutsui ehdotusta shantaajiksi ja uhkasi Slovakian vietolla. Myös Tšekki ja Unkari vastustavat Ukrainan rahoituksen asettamista budjettineuvottelujen ehtoksi.
-
Trump: Ukraina säilyy vapaana, mutta sodan jälkeen se saattaa muuttaa muotoaan
Donald Trump sanoi uskovansa, että Ukrainan rauhan sopimus solmitaan pian, mutta hänen mukaansa Ukraina säilyy vapaana ja itsenäisenä, vaikka sen alueelliset rajat voivat muuttua. Kreml tiedottaja Dmitri Peskov vastasi, että Ukraina on jo maantieteellisesti eri maa Venäjän miehityksen vuoksi. Kolmenvuotiset neuvottelut on määrätty pidettäväksi Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta.
-
Mertz uhkaa estää EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetin, jos kaikki jäsenmaat eivät rahoita Ukrainaa
Saksan liittokansleri Friedrich Mertz ilmoitti kirjeessään EU-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle, että Saksa estää EU:n vuoden 2028–2034 budjetin hyväksymisen, elleivät kaikki jäsenmaat sitoudu rahoittamaan Ukrainaa vuodesta 2027 alkaen. Mertz vaatii, että finansointivaje ratkaistaan EU:n johtajien Dublinin tapaamisessa ja että Ukrainalle turvataan vakaa monivuotinen rahoitus vuodesta 2028 alkaen.
-
Puolassa alkivat ensimmäiset Koalition ohoahtuneiden sotilasoppausten Ukrainaa tukemaan
Puolassa alkoivat 9. marraskuuta Koalicja 2026 -sotilasoppausharjoitukset, joissa osallistuu noin 2 800 sotilaasta 11 maasta. Ranskan ja Britannian johtamat harjoitukset kestävät 22. marraskuuteen saakka, ja niillä testataan monikansallista yhteistyötä sekä valmiutta siirtää joukkoja Ukrainaan.
-
Merz ja Trump sopivat, että Ukrainan sota on lopetettava mahdollisimman pian
Saksan kansleri Friedrich Merz ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuivat puhelimella 5. marraskuuta Ukrainan sodasta. He totesivat, että sotaa on lopetettava mahdollisimman pian ja mahdollinen rauhasopimus on hyväksyttävä NATOn kumppanien kanssa.
-
Zelenskyi ja Pistorius keskustelivat PAC-2-ohjusten kiiremmistä toimituksista
Volodymyr Zelenskyi kohtasi Saksan puolustusministerin Boris Pistoriuksen Saksassa keskustellakseen Ukrainian ilmapuolustuksen vahvistamisesta. Osapuolet pyrkivät nopeuttamaan PAC-2-ohjusten toimituksia ja käsittelemään IRIS-T-järjestelmien sekä F-16-hävittäjien ammuksen tarjoamista.