Julkaistu: · Päivitetty:

Fico syyttää Merziä kiristyksestä EU:n budjetin ja Ukrainalle annettavan rahoituksen yhteydessä

Slovakian pääministeri Robert Fico syytti Saksan kansliahanketta Friedrich Merziä kiristyksestä, koska Merz ehdotti, että kaikkien EU-maiden sitoutuminen Ukrainalle annettavaan rahoitukseen olisi edellytys EU:n seuraavan monivuotisen budjetin käsittelylle. Merzin mukaan Ukrainan rahoitusvajeen kattaminen on yhteinen eurooppalainen vastuu. Myös Tšekin pääministeri Andrej Babiš ja Unkarin pääministeri Peter Magyar vastustivat rahoituksen ja EU-budjetin kytkemistä toisiinsa.

Pääkohdat

  • Merz kirjoitti 9. marraskuussa Euroopa-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle, että kaikkien EU-maiden olisi osallistuttava Ukrainalle annettavaan rahoitukseen.
  • Merz arvioi Ukrainan vuoden 2027 rahoitusvajeeksi noin 70 miljardia euroa, joista EU:n osuudeksi noin 45 miljardia euroa.
  • EU neuvottelee seitsemän vuoden budjettia, joka kattaa vuodet 2028–2034.
  • Fico заявил, что Словакия не присоединится к новому пакету финансирования Украины на 70 миллиардов евро.
  • Babiš said an agreement on Ukraine’s future financing could not be a precondition for adopting the EU’s next multi-year financial framework.
  • Fico said Slovakia would use its opt-out mechanism and threatened to use its veto if necessary.
  • EU leaders are scheduled to discuss Ukraine financing at an informal summit in Dublin on November 12–13.

Miksi tämä on tärkeää

Riita voi ratkaista, muodostuuko EU-maille yhteinen rahoitusjärjestelmä Ukrainalle ja miten Ukrainalle tarkoitettu rahoitus huomioidaan vuoden 2028–2034 EU-budjetissa. Slovakian kieltäytyminen ja uhkaus käyttää veto-oikeutta voivat estää tai viivästyttää hallitusten välisen sopimuksen. Useiden jäsenmaiden vastustus paljastaa samalla kuilun siinä, millaista eurooppalaista tukea Ukrainalle halutaan antaa ja millä ehdoilla.

Mitä tapahtui

Friedrich Merz tiedotti 9. marraskuussa Euroopa-neuvoston puheenjohtajalle António Costalle, että kaikkien EU-maiden pitäisi osallistua Ukrainan rahoittamiseen. Hän arvioi Ukrainan ulkoisen rahoitusvajeen vuonna 2027 noin 70 miljardiksi euroksi, josta EU:n odotettiin kattavan noin 45 miljardia. Merz teki Saksan підтримку наступного семирічного бюджету 2028–2034 залежною від того, що всі члени ЄС погодяться фінансувати Україну з 2027 року й далі. Він назвав це спільним європейським завданням і закликав до загального зобов’язання всіх держав-членів.

Robert Fico відреагував звинуваченням у шантажі та заявив, що Словаччина не братиме участі запропонованому 70 мільярдів євро пакеті та скористається механізмом opt-out. Він також пригрозив застосувати право вето. При цьому Словаччина залишилася готова надавати гуманітарну та практичну допомогу, зокрема генератори, техніку для розмінування та прибирання завалів. Андрій Бабіш назвав прив’язку фінансування до ухвалення бюджету неприйнятною і закликав надати ЄС політичний мандат для участі в мирних переговорах. Угорщина, Словаччина та Болгарія також заявили, що не робитимуть внесків до нової фінансової допомоги Києву. Уже у грудні 2025 року ЄС погодила позику на 90 мільярдів євро, від якої Словаччина, Чехія та Угорщина відмовилися брати участь і отримали звільнення від сплати відсотків.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainaiset lehtiöt painottavat Ficon ja Merzin välisessä konfliktissa syytöstä kiristyksestä sekä Slovakian veto-uhkausta. Raporteissa nostetaan esiin myös Tšekin ja Unkarin vastustus EU-budjetin ja Ukrainalle annettavan rahoituksen kytkemistä toisiinsa. Samalla Ficon ja Babišin vaatimus EU:n vahvasta poliittisesta roolista rauhanneuvotteluissa kytkeytyy suoraan Ukrainan kiinnostukseen vaikuttaa neuvottelujen lopputulokseen. Ukrainian näkökulmassa riidan keskellä on Ukrainan vuoden 2027 arvioitu 70 miljardin euron rahoitusvaje ja vaikeudet sen rahoittamisessa.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Saksalainen käsittely korostaa Merzin argumenttia, jonka mukaan Ukrainan tuki on yhteinen eurooppalainen vastuu, kahdenkeskinen apu on epätasaista ja kaikkien jäsenmaiden sitoutuminen on välttämätöntä rahoitusvajeen kattamiseksi. Saksan rooli EU-budjetin suurimpana rahoittajana ja Ukrainan merkittävimpänä tukijana nostetaan myös esiin. Kontekstina on, että Merz, Johann Wadephul ja Boris Pistorius ovat väittäneet, että Saksan tuki Ukrainalle palvelee Saksan ja koko Euroopan turvallisuutta, ei ainoastaan humanitaarista tarkoitusta. Käsittely näyttää riidan EU:n solidaarisuustestinä ennen Dublinissa pidettäviä epävirallisia EU- ja Euroopan Poliittisen Yhteisön kokouksia.

Missä uutisointi eroaa

Merz kutsui kaikkien EU-maiden sitoutumista Ukrainalle rahoittamiseksi edellytykseksi muiden varsinkin rahoitusvaikutuksiltaan merkittävien EU-kysymysten käsittelylle. Fico kutsui tätä kiristykseksi, hylkäsi ehdotuksen ja uhkasi käyttää Slovakian veto-oikeutta. Babiš vastusti samoin Ukrainalle tarkoitetun rahoitussopimuksen asettamista ehdoksi seuraavan EU-rahoituskehyksen hyväksymiselle. Magyar tuomitsi yhteyden EU-budjetin ja Ukrainalle annettavan tuen välillä vääräksi lähestytavaksi. Ficon ja Babišin mukaan Euroopan olisi samalla saatava vahva poliittinen mandaatti ja tosiasiallinen edustus rauhanneuvotteluissa, jotta se ei toimisi vain maksajana.

Tausta

EU sopui joulukuussa 2025 Ukrainalle 90 miljardin euron positain, ja 27 jäsenmaasta 24 виittasi olevansa valmis osallistumaen siihen. Slovakia, Tšekki ja Unkari eivät osallistuneet lainaan ohjelmaan, vaan saivat vapautuksen korkojen maksamisesta. EU:n arvioidaan vuoden 2027 Ukrainalle syntyvän noin 70 miljardin euron ulkoisen rahoitusvajeen, josta noin 45 miljardia euroa odotetaan tulevan EU:lta. Mahdollisina lisärahoituslähteinä on pidetty lisälainoitamista ja Venäjän jäädyttettyjen varojen käyttämistä. EU neuvottelee parhaillaan vuosien 2028–2034 budjetista, ja johtajat keskustelevat Ukrainan rahoituksesta epävirallisessa huippukokouksessa Dublinissa 12.–13. marraskuuta.