Ukraina pyytää EU:lta 1,1 miljardia euroa maataloustuotteidensa viennin turvaamiseksi
Ukrainan maatalouspolitiikan ministeri Taras Vysotskyi kertoi Brysselissä 28. syyskuuta, että maan maataloussektori on täysimittaisen hyökkäyksen alun jälkeisistä vaikein. Syynä ovat Syvänmeren satamien vientitukokset, minkä vuoksi noin 30 miljoonaa tonnia maataloustuotteita, arvoltaan noin 10 miljardia dollaria, uhkaa jäädä viemättä. Ukraina pyytää EU:lta 1,1 miljardia euroa uusina varoina logistiikkakustannuksiin vientireittien avaamiseksi EU:n syvänmeren satamiin.
Pääkohdat
- Ministeri Taras Vysotskyi kutsui tilannetta Ukrainan maataloussektorin pahimmaksi sitten täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen.
- Suuren Odessan syvänmeren satamat ovat olleet suljettuina kaksi kuukautta.
- Noin 30 miljoonaa tonnia maataloustuotteita, arvoltaan noin 10 miljardia dollaria, uhkaa jäädä viemättä.
- Ukraina pyytää EU:lta 1,1 miljardia euroa uusina varoina logistiikkakustannusten kattamiseen EU:n sisäisille kuljettajille ja logistiikkatoimijoille, korkeintaan 50 euroa tonnilta.
- Vysotskyin mukaan ilman vientimahdollisuuksia kevään kylvöala voi pienentyä 35–40 prosenttia ja talous menettää jopa 5 prosenttia BKT:stä.
- Vaihtoehtoiset rata- ja tieyhteydet EU:n kautta pystyvät kattamaan korkeintaan noin puolet Ukrainan maatalousviennin tarpeista.
- Ukraina neuvottelee naapurimaiden, muun muassa Puolan, kanssa rautatietransitokapasiteetin lisäämisestä vientiä varten.
Miksi tämä on tärkeää
Mustanmeren syvänmeren satamien kahden kuukauden mittainen sulku uhkaa jättää noin 30 miljoonaa tonnia maataloustuotteita viemättä, mikä voi kutistaa kevään kylvöalaa 35–40 prosenttia, aiheuttaa jopa 5 prosentin BKT-menetyksen ja vähentää valtion tuloja noin 90 miljardia hryvniaa vuodessa. Ukraina yrittää korvata menetettyä merivientikapasiteettia EU:n logistiikkareiteillä ja pyytää Brysseliltä 1,1 miljardia euroa uusina varoina vientiä tukeville eurooppalaisille operaattoreille maksettaviin logistiikkakorvauksiin, ei suoraan viljelijöille. Tilanne vaikuttaa suoraan Ukrainan perinteisiin vientimarkkinoihin Pohjois-Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Lähi-idässä.
Mitä tapahtui
Ukrainan maatalouspolitiikan ja elintarviketalouden ministeri Taras Vysotskyi puhui Brysselissä 28. syyskuuta EU:n maatalousneuvoston kokouksen yhteydessä ja kuvasi maan maataloussektorin tilanteen pahimmaksi sitten Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen. Keskeisenä syynä on Suuren Odessan syvänmeren satamien vientitukos, joka on kestänyt kaksi kuukautta.
Vysotskyin mukaan noin 30 miljoonaa tonnia maataloustuotteita, yhteisarvoltaan noin 10 miljardia dollaria, uhkaa jäädä viemättä. Ilman vientimahdollisuuksia kevään kylvöala voi supistua 35–40 prosenttia, mikä voi aiheuttaa taloudelle jopa 5 prosentin BKT-menetyksen ja valtion budjetille noin 90 miljardin hryvnian vuotuisen tulonmenetyksen.
Vaihtoehtoiset rata- ja maantiekuljetukset EU:n kautta pystyvät kattamaan korkeintaan noin puolet Ukrainan maatalousviennin tarpeista. Ukraina on pyytänyt EU:lta 1,1 miljardia euroa uusina varoina logistiikkakustannusten kattamiseen vientiä varten EU:n syvänmeren satamiin. Kompensaatio, enintään 50 euroa tonnilta, maksettaisiin eurooppalaisille kuljettajille ja logistiikkatoimijoille EU:n alueella, ei suoraan ukrainalaisille viljelijöille. Vysotskyin arvion mukaan tämä mahdollistaisi noin 22 miljoonan tonnin lisäviennin ja toisi ukrainalaisille tuottajille yli 7–8 miljardin dollarin tulot.
Ministeri kertoi myös keskusteluista naapurimaiden, erityisesti Puolan, kanssa rautatiekapasiteetin lisäämisestä ja mahdollisuudesta varastoida maataloustuotteita tullivarastoissa vientieriä varten. Lisäksi hän totesi, että Ukraina ei näe näkymiä Mustanmeren viljaselvitykselle lähikuukausina. EU:n ukrainalaisen vehnän vientikiintiö, 1,3 miljoonaa tonnia, on otettu käyttöön kokonaan, joten lisävilja voi ainoastaan kulkea EU:n alueen kautta.
Tausta
Ukraina ja EU toimivat vapaakauppa-alueella, ja EU:n ukrainalaisen vehnän vientikiintiö 1,3 miljoonaa tonnia on otettu kokonaan käyttöön, joten jatkoviennin on tapahduttava transitona EU:n kautta. Vaihtoehtoiset rautatie- ja maantiereitit EU:n kautta pystyvät tällä hetkellä kattamaan korkeintaan noin puolet Ukrainan maatalousviennin tarpeista, ja Ukraina etsii uusia merireittejä, myös Saksan ja Alankomaiden syvänmeren satamien kautta.
Aiemmin puolalaiset viljelijät ovat protestoineet ja estäneet ukrainalaisen maataloustuonnin kauttakulkua, mikä vaikeuttaa maitse tapahtuvaa vientiä. Turkki on ehdottanut seitsemän kohdan suunnitelmaa Ukrainan ja Venäjän Mustanmeren satamien meriviennin avaamiseksi, ja viljaselvitys on ollut yksi Kiovan ja Moskovan välisistä keskustelunaiheista. Venäjän on raportoitu iskeneen Ukrainan viljavarastoja ja logistiikkakohteita vastaan tuhoten jopa 90 prosenttia nykyaikaisesta varastokapasiteetista joillakin alueilla.
Syyskuun alkupuolella ukrainalainen maatalousvienti oli vain noin 40–44 prosenttia potentiaalisesta kapasiteetista.