EU tutkii vaihtoehtoa siirtää jäädytettyjä Venäjän varoja Euroclearista EU:n hallinnoimaan säilyttäjään
EU:ssa keskustellaan suunnitelmasta, jossa jäädytetyt venäläisvarat siirrettäisiin Belgian Euroclear-säilyttäjästä uuteen EU:n hallinnoimaan säilyttäjään. Tavoitteena on kiertää Belgian oikeudelliset huolet ja tukea Ukrainaa. Ukraina on jo lähettänyt konkreettisen ehdotuksen Brysseliin, mutta EU pitää ajatusta toistaiseksi teoreettisena, eikä komissio ole esittänyt lainsäädäntöluonnosta.
Pääkohdat
- Suunnitelma sisältää venäläisvarojen siirtämisen Belgian Euroclear-säilyttäjästä uuteen EU:n hallinnoimaan säilyttäjään.
- Ukrainan valtiovarainministeriö on jo lähettänyt konkreettisen ehdotuksen EU:lle eurooppalaisen mekanismin luomiseksi varojen vastaanottamista varten.
- Jos uusi EU-rakenne korvaa Euroclearin, oikeudellinen vastuu siirtyisi Belgiasta EU-tasolle, mikä poistaisi Belgian aiemmin esittämät huolet.
- EU pitää ajatusta toistaiseksi teoreettisena mahdollisuutena, eikä Euroopan komissio ole esittänyt asiasta lainsäädäntöluonnosta.
- Joulukuussa 2025 EU:n johtajat hylkäsivät komission korvauslaina-ehdotuksen ja sopivat 90 miljardin euron lainasta Ukrainalle vuosille 2026–2027.
- Ukraina on ilmoittanut 27 miljardin dollarin puolustusbudjettivajeesta vuodelle 2026.
- Ruotsi, Alankomaat, Espanja ja Puola vaativat yhteisessä kirjeessään työn jatkamista jäädytettyjen venäläisvarojen käyttämiseksi.
Miksi tämä on tärkeää
Aiemmat yritykset hyödyntää jäädytettyjä venäläisvaroja ovat kaatuneet Belgian vastustukseen, joka on vedonnut oikeudellisiin riskeihin. Nyt esitetty rakenne siirtäisi vastuun yksittäiseltä jäsenvaltiolta koko EU:lle, mikä voisi avata merkittävän rahoituslähteen Ukrainalle. Ukrainan 27 miljardin dollarin puolustusbudjettivaje tekee uusien rahoituslähteiden löytämisestä kiireellistä.
Mitä tapahtui
EU:ssa on noussut esiin uusi ajatus jäädytettyjen venäläisvarojen hyödyntämisestä Ukrainaa varten. Suunnitelma sisältäisi niiden siirtämisen Belgian Euroclear-säilyttäjästä uuteen EU:n hallinnoimaan säilyttäjään, jolloin oikeudellinen vastuu siirtyisi Belgiasta EU-tasolle. Ukraina tukee suunnitelmaa ja on toimittanut ehdotuksensa Brysseliin. Ukrainan valtiovarainministeriö on lähettänyt konkreettisen ehdotuksen eurooppalaisen tason mekanismin luonnostelemiseksi. EU:n ulkoministeriön tiedottajan Heorhiy Tykhyin mukaan päätökset varojen käytöstä puolustukseen, kriinivitsettämiskykyyn ja jälleenrakennukseen tehtäisiinkollektiivisesti EU-maiden kesken. EU pitää ajatusta kuitenkin toistaiseksi teoreettisena, eikä Euroopan komissio ole esittänyt lainsäädäntöluonnosta. Jotta ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta voitaisiin arvioida, komission olisi esitettävä varojen siirrolle oikeusperusta, valittava tai luotava niitä hallinnoiva rahoitusrakenne, kehitettävä hallinnointisäännöt ja selvitettävä mahdollisten tappioiden ja vastuun jakautuminen Venäjän hyväksi annettavien tuomioiden varalta. PACE:ssa puolestaan selvitetään erillistä reittiä, jossa jäädytetyt varat luovutettaisiin Ukrainalle ECHR:n päätösten perusteella.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet korostavat Ukrainan oma-aloitteista roolia: sekä ulkoministeriö että valtiovarainministeriö ovat jo toimittaneet konkreettiset ehdotukset Brysseliin. Uutisointi kehystää liikkeen mekanismiksi Belgian veto-oikeuden kiertämiseksi ja nostaa keskiöön Ukrainan oman diplomaattisen ja taloudellisen panoksen. Lisäksi ukrainalaismediat korostavat 27 miljardin dollarin puolustusbudjettivajetta uuden idean kiireellisyyden perusteena.
Tausta
Joulukuussa 2025 EU:n johtajat hylkäsivät Brysselin huippukokouksessa Euroopan komissioön ehdotuksen ns. korvauslainasta, joka olisi liittynyt jäädytettyihin venäläisvaroihin. Sen sijaan Eurooppa-neuvosto sopi, että EU lainaisi 90 miljardia euroa rahoitusmarkkinoilta EU:n yhteisen talousarvion takuulla ja siirtäisi varat Ukrainalle vuosien 2026–2027 tueksi. Belgia oli aiemmin estänyt jäädytettyjen venäläisvarojen käytön vedoten oikeudellisiin riskeihin, joita se käytti myös korvauslainaa vastaan. Ukraina oli ilmoittanut kumppaneilleen rahoitusvajeesta diplomaattiteitse elokuun 2026 alusta lähtien, ja presidentti Volodymyr Zelensky nosti sen julkisuuteen 24. elokuuta 2026.