Marchenko vaatii EU:ta käyttämään jäädytettyjä venäläisvaroja Ukrainan 78 miljardin dollarin vajeen kattamiseksi
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko esitteli Brysselissa 29. syyskuuta maiden järjestöjen kokouksessa, että Ukraina tarvitsee vuodelle 2027 noin 78 miljardia dollaria eli noin 69 miljardia euroa, josta 40 miljardia euroa menisi puolustukseen ja 29 miljardia euroa valtion toimintaan. Marchenko vaati EU:ta ottamaan käyttöön noin 210 miljardia euroa jäädytettyjä Venäjän keskuspankin varoja, joista valtaosa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä. EU:n virkamiehet ja useat jäsenmaat suhtautuivat pyyntöön varauksellisesti, ja Belgian vastustus sekä Italian ja Ranskan skeptisyys nousevat esiin neuvotteluissa.
Pääkohdat
- Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko esitteli Brysselissa 29. syyskuuta vuoden 2027 rahoitustarpeen, noin 69 miljardia euroa (40 mrd € puolustukseen, 29 mrd € valtion toimintaan).
- Ukrainan valtiovarainministeriön mukaan kattamaton rahoitusvaje vuodelle 2027 on noin 78 miljardia dollaria eli noin 68,77 miljardia euroa, josta noin 32,6 miljardia dollaria on budjettitarvetta ja 45 miljardia dollaria puolustusmenoja.
- Jäädytettyjä Venäjän valtion varoja on Euroopassa noin 210 miljardia euroa, joista noin 180 miljardia euroa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä.
- EU on hyväksynyt 90 miljardin euron yhteisellä velalla taatun lainan Ukrainalle vuosille 2026–2027, 45 miljardia vuodessa, joista 30 miljardia vuodessa puolustukseen ja 15 miljardia vuodessa budjettiin; 15 miljardia euroa budjettitukea on vielä saamatta, koska Ukraina ei ole toteuttanut sovittuja uudistuksia.
- Belgia vastustaa jäädytettyjen venäläisvarojen takavarikointia tai uutta käyttöä oikeudellisten riskien vuoksi; Italia ja Ranska ovat diplomaattilähteiden mukaan myös skeptisiä.
- EU-komissio haluaa välttää uuden epäonnistumisen ja painottaa, että ensisijainen tehtävä on jo sovitun 90 miljardin euron lainan maksatus.
- Keskusteluja lisärahoituksesta odotetaan EU:n valtiovarainministerien kokouksessa 9. lokakuuta tai Eurooppa-neuvoston kokouksessa lokakuun puolivälissä.
Miksi tämä on tärkeää
Ukraina pyytää EU:lta kymmeniä miljardeja euroja kattamaan vuoden 2027 vajeensa samaan aikaan, kun jo sovittu 90 miljardin euron EU-tuki on viivästynyt Ukrainian uudistustahdin vuoksi. Brysseliä painostetaan ottamaan käyttöön noin 210 miljardia euroa jäädytettyjä venäläisvaroja, joista suurin osa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä – askel, jota Belgia vastustaa ja joka kaatui EU-huippukokouksessa joulukuussa 2024. EU:n varauksellisuus ja keskeneräiset uudistukset luovat epävarmuutta siitä, katetaanko vuoden 2027 tarpeet, ja samalla Yhdysvaltain tuen kerrotaan loppuneen kokonaan vuoden 2025 alusta lähtien. Lisäksi Ranskan, Espanjan, Puolan ja Italian kansalliset vaalit vuonna 2027 nostavat panoksia.
Mitä tapahtui
Ukrainan valtiovarainministeri Serhiy Marchenko esitteli 29. syyskuuta Brysselissa EU:n, G7-maiden, Norjan, Etelä-Korean ja IMF:n edustajille Ukrainan vuoden 2027 rahoitustarpeet. Marchenkon mukaan Ukraina tarvitsee noin 69 miljardia euroa lisärahoitusta, josta 40 miljardia euroa on tarkoitettu sotilasmenoihin ja 29 miljardia euroa valtion toimintaan. Valtiovarainministeriön erittelyssä kattamaton vaje on noin 78 miljardia dollaria eli noin 68,77 miljardia euroa, josta 32,6 miljardia dollaria on budjettitarvetta ja 45 miljardia dollaria puolustusmenoja. Marchenko vaati EU:ta käyttämään noin 210 miljardia euroa jäädytettyjä Venäjän keskuspankin varoja, joista noin 180 miljardia euroa on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä. Hän kutsui jäädytettyjen varojen käyttöä käytännölliseksi ja oikeudenmukaiseksi tavaksi rahoittaa Ukrainan sodanaikaisia menoja ja varmistaa Moskovan vastuu hyökkäyksestä. EU on jo hyväksynyt 90 miljardin euron yhteisellä velalla taatun lainan vuosille 2026–2027, josta 15 miljardia euroa vuosibudjettitukea on kuitenkin vielä maksamatta, sillä sen ehtona ovat Ukrainian uudistukset, mukaan lukien korruption vastaiset toimet. Marchenkon pyyntöön suhtautui Brysselissa varauksellisesti useampi EU-virkamies ja jäsenvaltio, ja EU-komissio korosti, että ensisijaisena tehtävänä on jo sovitun lainan maksatus. Keskusteluja lisärahoituksesta odotetaan EU:n valtiovarainministerien kokouksessa 9. lokakuuta tai Eurooppa-neuvoston kokouksessa lokakuun puolivälissä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset tiedotusvälineet (ZN.UA, NV, LIGA.net, Forbes Ukraine) nostavat esiin Marchenkon Brysselissa esittämän pyynnön mittakaavan – noin 78 miljardin dollarin tai noin 70 miljardin euron rahoitustarpeen vuodelle 2027 – sekä hänen perustelunsa jäädytettyjen venäläisvarojen käytöstä käytännöllisenä ja oikeudenmukaisena ratkaisuna, joka samalla pitäisi Moskovan vastuullisena hyökkäyksestä. Ukrainalainen raportointi korostaa EU:n sisäisiä tukijoita, kuten Ruotsia, Alankomaita, Espanjaa, Puolaa ja Baltian maita sekä 123 Euroopan parlamentin jäsentä, jotka ovat vaatineet jäädytettyjen varojen uutta käsittelyä. Lisäksi Hugh Dixonin Russian Transfer -aloite nostetaan esiin poliittisen momentum merkkinä. Vajeen taustatekijöinä mainitaan Venäjän tehostuneet iskut ja Mustanmeren viljanvientisaarto, joka on pudottanut maatalousviennin 60 prosentilla.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen raportointi (Le Monde) korostaa EU:n varauksellisuutta: diplomaatin kuvaus tuntuu kuin kastelisi autiomaata, EU-komission haluttomuus avata varojen käyttöä uudelleen ennen kuin 90 miljardin euron laina on maksettu, sekä vuoden 2027 kansallisten vaalien (Ranska, Espanja, Puola, Italia) tuoma poliittinen arkaluonteisuus. Belgian vastustus (oikeudelliset riskit Euroclearin ympärillä) ja Italian sekä Ranskan skeptisyys nousevat esiin keskeisinä esteinä. EU-komissio painottaa Marta Kosin viestiä, että Ukrainian on toteutettava sovitut uudistukset, jotta tuki jatkuu. Kansainvälinen raportointi nostaa esiin myös vaihtoehtoisia rahoitusväyliä: Euroopan rauhanrahasto (6,6 miljardia euroa), Ursula von der Leyenin ehdotus käyttää noin 20 miljardia euroa EU:n 150 miljardin euron aseistautumislainan varoista drooneihin ja torjuntaohjuksiin sekä 100 miljardin euron Ukraina-linjaus vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä, joista Saksa ja muut säästölinjan maat vastustavat joitakin osia.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet esittävät vuoden 2027 rahoitusvajeen kahdella eri tavalla. Ukrainalaisen valtiovarainministeriön mukaan vaje on noin 78 miljardia dollaria eli noin 68,77 miljardia euroa, josta noin 32,6 miljardia dollaria on budjettitarvetta ja 45 miljardia dollaria puolustusmenoja. Marchenkon Brysselissa esittämä erittely puolestaan jakaa saman noin 69 miljardin euron kokonaistarpeen 40 miljardiin euroon sotilasmenoja ja 29 miljardiin euroon valtion toimintaa. Jäädytettyjen venäläisvarojen kokonaismäärästä suurin osa lähteistä mainitsee noin 210 miljardia euroa, mutta Euroclearin osuus vaihtelee: osa sanoo enemmistön, osa täsmällisesti noin 180 miljardia euroa, ja syyskuun 2025 Euroopan parlamentin vetoomus mainitsi yli 200 miljardia euroa.
Tausta
Venäjän keskuspankin varat jäädytettiin EU:ssa helmikuussa 2022, ja suurin osa niistä on belgialaisessa Euroclear-säilyttäjässä; varat ovat tuottaneet noin 8 miljardia euroa poikkeuksellisia voittoja, joista 1,4 miljardia euroa kirjattiin elokuussa. Joulukuussa 2024 Belgia rakensi EU-huippukokouksessa enemmistön, joka torjui Euroopan komission ehdotuksen käyttää jäädytettyjä varoja perustana korottomalle luotolle Ukrainalle. Vaihtoehtona EU hyväksyi 90 miljardin euron yhteisellä velalla taatun lainan vuosille 2026–2027, josta 15 miljardia euroa vuosibudjettitukea on kuitenkin vielä maksamatta Ukrainian uudistusten ollessa kesken. Ruotsi, Alankomaat, Espanja ja Puola sekä Baltian maat varoittivat jo aiemmin, että 90 miljardin euron laina ei riitä, ja vaativat uusia keinoja venäläisvarojen hyödyntämiseksi. Syyskuussa 123 Euroopan parlamentin jäsentä vaati EU:n neuvostoa ja komissiota aloittamaan keskustelut jäädytettyjen varojen käytöstä uudelleen.