Kallas esitteli EU:n kolme vastaussuuntaa Venäjän hyökkäyksiin Mustallamerellä
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas puhui 20. lokakuuta Strasbourgin Euroopan parlamentin täysistuntokeskustelussa ja esitteli kolme EU:n vastaussuuntaa Venäjän eskalaatioon Mustallamerellä: ukrainalaisen maatalousviennin tukeminen, merellisen turvallisuuden vahvistaminen sekä kansainvälisen diplomaattisen painostuksen lisääminen Venäjää kohtaan. Kallas kertoi, että Ukrainan vientitulot ovat heikentyneet noin 60 miljoonalla eurolla päivässä Venäjän tehostettua hyökkäyksiä vientireittejä vastaan heinäkuun puolivälistä lähtien.
Pääkohdat
- EU:n korkea edustaja Kaja Kallas puhui Strasbourgin Euroopan parlamentissa tiistaina 20. lokakuuta
- Kolme vastaussuuntaa: ukrainalaisen maatalousv viennin turvaaminen, merellisen turvallisuuden vahvistaminen ja diplomaattisen paineen lisääminen Venäjää kohtaan
- Ukraina menettää Kallasin mukaan noin 60 miljoonaa euroa vientituloja päivittäin Venäjän hyökkäysten vuoksi heinäkuun puolivälistä lähtien
- Solidarität-tiekuljetusten kautta vienyt viljamäärä on kasvanut lähes 2 miljoonalla tonnilla heinäkuusta lähtien
- Venäjä hyökkää raja-asemia vastaan Moldovan, Romanian ja Puolan suunnilla
- Romania ja Bulgaria perustavat EU:n tuella yhteisen Mustanmeren merellisen turvallisuuden keskuksen
- Romania kutsui koolle tiistaiksi erityisen Naton Pohjois-Atlantin neuvoston kokouksen Mustanmeren puolustuksesta ja pidäkkeestä
Miksi tämä on tärkeää
Venäjän hyökkäykset ovat heikentäneet ukrainalaisen viennin reittejä ja tuloja, mikä pakottaa EU:n yhdistämään taloudellisen tuen, merellisen suojaamisen, sotilaallisen koordinaation ja diplomaattisen painostuksen. Romanian ja Bulgarian lähellä tapahtuneet merelliset välikohtaukset ovat johtaneet ehdotuksiin vahvemmasta Naton yhteistyöstä ja lisäaseista. Kansainväliset neuvottelut merenkulun vapaudesta pysyvät keskeisinä Mustanmeren turvallisuustilanteen kannalta.
Mitä tapahtui
EU:n korkea edustaja Kaja Kallas puhui 20. lokakuuta Strasbourgin Euroopan parlamentin täysistunnossa ja esitteli kolme EU:n vastaussuuntaa Venäjän hyökkäyksiin Mustallamerellä: ukrainalaisen maatalousviennin tukeminen, merellisen turvallisuuden vahvistaminen ja kansainvälisen diplomaattisen painostuksen lisääminen Venäjää kohtaan.
Kallasin mukaan Venäjän tehostetut hyökkäykset vientireittejä vastaan ovat heinäkuun puolivälistä lähtien vieneet Ukrainalta noin 60 miljoonaa euroa vientituloja päivittäin. Venäjä on iskenyt myös Moldovan, Romanian ja Puolan vastaisten raja-asemien kimppuun. EU:n ja Ukrainan yhteinen Solidaritätsreitit-aloite on ohjannut viljaa vaihtoehtoisille reiteille, ja heinäkuusta lähtien näiden reittien kautta viety viljamäärä on kasvanut lähes kahdella miljoonalla tonnilla.
Merellisen turvallisuuden osalta EU:n jäsenvaltiot voivat jakaa merivalvontatietoa MARSUR-verkon kautta. Romania ja Bulgaria perustavat EU:n tuella yhteisen Mustanmeren merellisen turvallisuuden keskuksen, ja Eastern Flank Watch -aloite kattaa valvonnan ja puolustuksen Itämereltä Mustallemerelle tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Euroopan puolustusviraston kautta jäsenvaltiot kehittävät yhdessä uuden sukupolven miinanvastustuskykyä ja miehittämättömiä merijärjestelmiä.
Kallas kertoi, että Ukraina tarjosi Mustallamerestä sopimusta, jonka Venäjä hylkäsi. Hän kutsui Venäjän droonien ilmaantumista EU:n jäsenvaltioiden ilmatilaan ja Romanian rannikon lähellä siviilitankkereihin kohdistuneita hyökkäyksiä vaaralliseksi ja mahdottomaksi hyväksyä eskalaatioksi. Romanian F-16-hävittäjät pudottivat kaksi Mustanmeren yllä Romanian ilmatilaan tunkeutunutta droonia. Romanian aloitteesta tiistaiksi on kutsuttu koolle Naton Pohjois-Atlantin neuvoston erityiskokous Mustanmeren puolustuksesta ja pidäkkeestä.
Diplomaattisella rintamalla 23. syyskuuta New Yorkissa 51 valtiota ja EU antoivat yhteisen lausunnon, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys ja vaadittiin merenkulun vapautta Mustallamerellä. EU työskentelee kansainvälisten kumppaneiden kanssa, kuten Turkin, Intian, Afrikan maiden ja muiden etelän maiden kanssa, sopimukseen pääsemiseksi merenkulun vapaudesta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen media korostaa Venäjän hyökkäyksiä ukrainalaisia vientireittejä, raja-asemia ja aluksia vastaan sekä niistä aiheutuvia vientitulon menetyksiä. Ukraina nähdään tahona, joka on tarjonnut Mustallamerestä sopimusta ja hakee kansainvälistä tukea merenkulun vapaudelle. Ukrainalainen uutisointi antaa runsaasti tilaa EU:n solidaarisuuskäytäville, merivalvonnalle, alueelliselle turvallisuudelle ja sotilaalliselle avulle.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen näkökulma keskittyy merenkulun vapauteen, siviililiikenteen suojaamiseen sekä Naton ja EU:n jäsenvaltioiden turvallisuuteen Mustallamerellä. Uutisointi korostaa koordinoitua valvontaa, yhteisiä sotilaallisia hankintoja, Naton yhteistyötä ja diplomaattista vuoropuhelua kumppaneiden kanssa, joihin lukeutuvat Turkki, Intia ja etelän maiden valtiot. Romanian lähellä tapahtuneet alushyökkäykset ja droonitapaukset esitetään mahdottomana hyväksyä eskalaationa.
Tausta
Solidaritätsreitit-aloite tarjoaa vaihtoehtoisia reittejä ukrainalaiselle viennille. EU:n jäsenvaltiot voivat jakaa merivalvontatietoa MARSUR-verkon kautta. Romania ja Bulgaria perustavat EU:n tuella Mustanmeren merellisen turvallisuuden keskuksen. Eastern Flank Watch kattaa valvonnan ja puolustuksen Itämereltä Mustallemerelle yhteistyössä Naton kanssa. 23. syyskuuta 51 valtiota ja EU antoivat yhteisen lausunnon, jossa tuomittiin Venäjän hyökkäys ja vaadittiin merenkulun vapautta. EU työskentelee Turkin, Intian, Afrikan maiden ja muiden etelän valtioiden kanssa merenkulun vapaudesta. Romanian F-16-hävittäjät pudottivat kaksi droonia Mustanmeren yllä. Romanian aloitteesta tiistaiksi on kutsuttu koolle Naton Pohjois-Atlantin neuvoston erityiskokous Mustanmeren puolustuksesta ja pidäkkeestä.