Puola ja Romania kieltäytyivät kasvattamasta ukrainalaisen viljan kauttakulkua
Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotsky matkusti Brysseliin pyytämään EU-mailta apua Mustanmeren satamien saarron vuoksi. Puola ja Romania kieltäytyivät laajentamasta viljan kauttakulkua vedoten omiin viljelijöihinsä. Vysotsky varoitti jopa 35 miljoonan tonnin viljaa jäävän jumiin Ukrainaan ja kylvöalan supistuvan 35–40 prosentilla ensi vuonna.
Pääkohdat
- Puola ja Romania kieltäytyivät Ukrainan pyynnöstä kasvattaa viljan kauttakulkua Euroopan kautta
- Ukraina pyysi 1,1 miljardia euroa kasvaneiden kuljetuskustannusten kattamiseen
- Vysotskyn mukaan alle puolet Ukrainan vientimäärästä kulkee nyt Euroopan rauta-, tie- ja jokireittejä pitkin
- Vysotsky varoitti, että jopa 35 miljoonaa tonnia viljaa voi jäädä jumiin Ukrainaan tänä vuonna
- Vysotskyn mukaan kylvöala voi pienentyä 35–40 prosentilla ensi vuonna, jos tilanne jatkuu kevääseen
- EU:n maatalouskomissaari Christoph Hansen sanoi ongelmaa ratkaistavan globaalin elintarviketurvallisuuden vuoksi, mutta ei antanut konkreettisia sitoumuksia
- Tiedot kieltäytymisistä raportoi Politico
Miksi tämä on tärkeää
Kahden eturintaman EU-naapurin julkinen kieltäytyminen vaikeuttaa niitä maareittejä, joista on tullut keskeisiä ukrainalaisen viljan liikkeelle saamisessa Mustanmeren saarron jälkeen. Ukrainan maatalousministeri varoittaa kriisistä, jossa jopa 35 miljoonaa tonnia voi jäädä jumiin ja ensi vuoden kylvöala voi supistua 35–40 prosentilla. Kieltäytymiset korostavat kasvavaa jännitettä Ukrainan sotatilaan liittyvien vientitarpeiden ja EU-naapurimaiden viljelijöiden poliittisen painoarvon välillä.
Mitä tapahtui
Mustanmeren satamien saarron vuoksi Ukraina pyysi naapurimailta apua viljan viennissä Euroopan kautta. Maatalouspolitiikan ministeri Taras Vysotsky matkusti Brysseliin tapaamaan EU-vastinpariensa henkilökohtaisesti. Hän pyysi lupaa kuljettaa suurempia maataloustuotteiden määriä Euroopan halki sekä 1,1 miljardia euroa kasvaneiden kuljetuskustannusten kattamiseen.
Sekä Puola että Romania kieltäytyivät laajentamasta kauttakulkua. Romanian maatalousministeri Barna Tanczos totesi, ettei Romania voi kaksinkertaistaa junien määrää eikä teiden, rautateiden ja satamien kapasiteettia, ja painotti Romanian omien viljelijöiden etuja. Hän huomautti myös, että Ukrainan viljan kauttakulku yhdistettynä Tonavan matalaan vedenpintaan on kuormittanut Romanian satamia ja vaikeuttanut romanialaisten viljelijöiden tuotteiden myyntiä. Puolan infrastruktuuriministeriö ilmoitti edustajansa Anna Szumanskan välityksellä, ettei se aio tehdä muutoksia ukrainalaisen maataloustuotteiden kauttakulun lisäämiseksi. EU:n maatalouskomissaari Christoph Hansen totesi ongelmaa ratkaistavan globaalin elintarviketurvallisuuden vuoksi, mutta ei antanut konkreettisia sitoumuksia.
Vysotsky varoitti, että nykytilanteessa alle puolet Ukrainan viennistä kulkee Euroopan rauta-, tie- ja jokireittejä pitkin ja että jopa 35 miljoonaa tonnia voi jäädä jumiin Ukrainaan tänä vuonna. Hänen mukaansa tilanne uhkaa jättää viljelijät ilman varoja syyskylvöihin ja voi pienentää ensi vuoden kylvöalaa 35–40 prosentilla.
Tausta
Venäjä irtautui vuoden 2022 Mustanmeren viljasopimuksesta heinäkuussa 2023, minkä jälkeen ukrainalaista viljaa on kuljetettu pääasiassa rautateitse, maanteitse ja jokea pitkin naapurimaiden kautta. Aiemmin Puola, Slovakia ja Unkari olivat kieltäneet ukrainalaisen viljan tuonnin, ja Romania ja Ukraina allekirjoittivat viime kuussa yhteisymmärryspöytäkirjan rajanylityksen yksinkertaistamisesta ja rautatieyhteyksien vahvistamisesta. Lokakuun 1. päivänä Bloomberg kertoi, että Turkki ja YK järjestivät uudet Ukraina–Venäjä-keskustelut Mustanmeren tulitauosta. Viro kielsi Venäjän ja Valko-Venäjän viljan kauttakulun alueellaan, ja Latvia ottasi käyttöön rajatarkastuksia estääkseen Ukrainasta varastettujen tuotteiden kauttakulun. Ukraina oli aiemmin pyytänyt EU:lta lisäksi 220 miljoonaa euroa korvaamaan viljelijöille Venäjän Odessan satamiin kohdistamista iskuista aiheutuneita tappioita.