Viro kielsi Venäjän ja Valko-Venäjän viljan kauttakulun alueellaan
Viro kielsi 1. lokakuuta Venäjän ja Valko-Venäjän viljan kauttakulun alueellaan. Ulkoministeri Margus Tsahkna kertoi kiellosta viestipalvelu X:ssä ja perusteli sitä Venäjän Ukrainan viljaviennin estämisellä sekä venäläisen viljan uusien reittien torjumisella. Viro koordinoi toimia Latvian ja Liettuan kanssa, ja Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kiitti päätöstä.
Pääkohdat
- Viro kielsi 1. lokakuuta Venäjän ja Valko-Venäjän viljan kauttakulun alueellaan
- Ulkoministeri Margus Tsahkna ilmoitti kiellosta viestipalvelu X:ssä
- Säädös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan valtion lehdessä Riigi Teataja
- Kielto kattaa CN-tuoteryhmän 10 viljat eli muun muassa vehnän, rukiin, ohran, kauran, maissin ja riisin
- Viro, Latvia ja Liettua koordinoivat toimiaan, jivat Baltian satamista ei tulisi Venäjän viljan kauttakulkureittiä
- Latvia asetti 300 prosentin tullit Venäjän ja Valko-Venäjän viljakuljetuksille, Liettua tehostaa tarkastuksia Klaipedan satamassa
- Venäjän viennin arvioidaan uudelleen suuntautuneen Mustalta ja Asovanmereltä Itämerelle Ukrainan iskujen seurauksena
Miksi tämä on tärkeää
Päätös sulkee yhden mahdollisen uuden Itämeren kautta kulkevan reitin Venäjän viljalle maailmanmarkkinoille. Se on osa Baltian maiden yhteistä linjaa estää Venäjän maataloustuotteiden kulku omien satamiensa kautta. Viron viranomaiset liittivät kiellon suoraan Venäjän Ukrainan viljaviennin estämiseen ja lastien uudelleenohjaamiseen Mustalta ja Asovanmereltä Itämerelle. Ukrainan ulkoministeri kehotti muita maita seuraamaan Viron esimerkkiä.
Mitä tapahtui
Viron hallitus hyväksyi 1. lokakuuta säädöksen, joka kieltää Venäjän ja Valko-Venäjän viljan kauttakulun Viron alueen kautta. Ulkoministeri Margus Tsahkna kertoi kiellosta viestipalvelu X:ssä ja sanoi varoittaneensa asiasta jo syyskuussa. Hänen mukaansa Venäjä iskee Ukrainan satamiin ja estää Ukrainan viljavientiä mutta etsii samalla uusia reittejä omalle viljalleen, eikä Viro tarjoa tällaisia reittejä. Kielto tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan valtion lehdessä Riigi Teataja, ja kattaa CN-tuoteryhmän 10 viljat. Viro koordinoi toimiaan Latvian ja Liettuan kanssa. Latvia on ottanut käyttöön rajatarkastuksia ja ilmoittanut 300 prosentin tulleista Venäjän ja Valko-Venäjän viljakuljetuksille ja niiden jalostukselle, ja Liettua tehostaa tarkastuksia Klaipedan satamassa. Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha kiitti päätöstä ja kehotti muita maita seuraamaan esimerkkiä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaismediat kuvaavat tapahtuman Viron tukena Venäjän Ukrainan viljavienttiä vastaan harjoittamille toimille ja vastauksena väitteille, joiden mukaan Venäjä vie tilapäisesti miehittämillään alueilla kasvatettua viljaa ulkomaille venäläisenä tuotteena. Ukrainalaiset viranomaiset – ulkoministeri Andrii Sybiha ja maatalousministeri Taras Vysotsky – on nostettu esiin: Sybiha kiitti päätöstä ja kehotti muita maita seuraamaan esimerkkiä, Vysotsky puolestaan neuvotteli Brysselissä Liettuan, Latvian ja Viron maatalousministerien kanssa miehitetyiltä alueilta varastetun viljan kaupan vastaisista toimista sekä mahdollisuudesta käyttää Baltian satamia ukrainalaisen maataloustuotannon logistiikkaan.
Tausta
Venäjä alkoi suunnata viljavientiä Mustalta ja Asovanmereltä Itämerelle Ukrainan iskettyä venäläisiä aluksia ja satamarakenteita kohtaan. Noin 80 prosenttia Venäjän viljaviennistä oli aiemmin kulkenut Mustanmeren ja Asovanmeren satamien kautta; Reutersin mukaan niiden toiminta häiriintyi heinä- ja elokuussa, yli 100 alusta vaurioitui ja Azovin sekä Novorossiiskin viljaterminaalit tuhoutuivat. Analyytikoiden (SovEcon, Venäjän viljaliitto) arvioiden mukaan Venäjän viljavienti elokuussa ja syyskuussa putosi 16 vuoden alimmalle tasolle, noin kolmannekseen viime vuodesta, ja vehnän vienti noin 347 000 tonniin viikossa. EU otti vuonna 2024 käyttöön korkeat tullit Venäjän ja Valko-Venäjän viljalle estääkseen niiden tuonnin EU:hun, mutta nämä tullit eivät täysin estä viljan kauttakulkua EU:n kautta kolmansiin maihin. Latvian Sajima otti käyttöön tehostetut rajatarkastukset ja ilmoitti 300 prosentin tulleista; Liettua tehostaa tarkastuksia Klaipedan satamassa. Ukrainan maatalousministeriön mukaan miehittäjät veivät vuonna 2025 yli kaksi miljoonaa tonnia tilapäisesti miehitetyillä alueilla kasvatettua viljaa myyden sen ulkomaille venäläisenä tuotteena.