Фрідріх Мерц
Friedrich Merz on saksalainen poliitikko, kristillisdemokraattisen unionin (CDU) puheenjohtaja ja vuodesta 2025 Saksan liittokansleri. Hän on toiminut puolueen puheenjohtajana vuodesta 2022 ja johti CDU:ta oppositiossa usean vuoden ajan. Ennen paluutaan liittovaltiopolitiikkaan hän toimi tehtävissä elinkeinoelämässä, muun muassa Saksan teollisuus- ja kauppakamarin ulkomaanvaliokunnan puheenjohtajana.
-
Yhdysvaltain välittämät Ukraina–Venäjä-neuvottelut pidetään Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta
Yhdysvaltain välittämät työtasokuvaukset Ukrainan ja Venäjän välillä on määrä pitää Abu Dhabissa 10.–11. marraskuuta. Aiheina ovat muun muassa turvallisuus, jännitteiden lieventäminen, humanitaariset toimet ja seuraavat askeleet kohti rauhaa. Venäjän valtuuskunnan johtaa presidentin neuvonantaja Vladimir Medinski.
-
Zelenskyi ja Erdoğan sopivat Стамбулissa Mustanmeren turvallisuudesta ja kolmenvälisistä neuvotteluista
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kohtasi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin 31. lokakuuta Стамбуulin Dolmabahçen residenssissä. He sopivat työstä Mustanmeren viljakorridorin palauttamiseksi ja tehokkuuden parantamiseksi, keskustelivat turvallisesta merenkulusta sekä mahdollisista Ukraina–Yhdysvallat–Venäjä-neuvotteluista. Erdoğan tuomisi jyrkästi kritiikkiin siviililaivojen hyökkäykset ja sanoi Turkin olevan valmis edistämään sovintoa.
-
Suomen ja Norjan johtajat soittivat Putinille ja välittivät Zelenskyille arvionsa Abu Dhabin neuvotteluista
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat Venäjän presidentti Vladimir Putinille 27. lokakuuta keskustellakseen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan. Puhelun jälkeen he kertoivat UkRAINan presidentille Volodymyr Zelenskylle, että heidän mielestään Venäjä on vakavasti valmis neuvotteluryhmien tapaamiseen Abu Dhabissa. Joutsenmaiden arvio herätti kuitenkin kiistan, sillä Euroopan komissio ei havainnut erityistä valmiutta Putinin osallistumiseen rauhanneuvotteluihin.
-
Saksalaisista 63 % kannattaa EU:n sotilausavun säilyttämistä tai lisäämistä Ukrainalle
Saksalaisessa kyselyssä 63 % vastanneista kannatti Ukrainalle annettavan sotilausavun säilyttämistä tai lisäämistä. Більші epäili Vladimir Putinin halukkuutta lopettaa sotaa, ja useimmat pitivät Donald Trumpia puolueettomana. Ukrainan EU-jäsenyyden tuki laski samalla 41 prosenttiin.
-
Tšekin presidentti: dieselisopimus heikensi Venäjän painetta ja toi Moskovalle mahdollisuuden hengähtää
Tšekin presidentti Petr Pavel sanoo Yhdysvaltain ja Venäjän dieselisopimuksen lievittäneen Venäjään kohdistunutta painetta ja vieneen Moskovalta mahdollisuuden lähellä olleen taukouksen. Hän ei kutsunut sopimusta Yhdysvaltain petkutukseksi, mutta arvioi sen virheeksi ja vaati Euroopaa osallistumaan Ukrainaa koskeviin neuvotteluihin aktiivisemmin.
-
Saksan liittokansleri Merz: Ukrainan antautuminen ei ole vaihtoehto
Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi 21. lokakuuta Berliinissä, ettei Ukrainan antautuminen – ei myöskään ehdoton antautuminen – sodassa Venäjää vastaan ole hyväksyttävissä, sillä se merkitsisi kaikkien Ukrainan liittolaisten tappiota. Hän korosti Saksan tukevan Ukrainaa sodan lopettamiseksi nopeasti ja kuva venäläistä disinformation ja hybridihyökkäyksiä Saksan suurimmaksi turvallisuusuhaksi. Merz kertoi myös edellisenä iltana Oslossa käytyjen neuvottelujen edenneen jonkin verran.
-
Zelensky ja Rubio keskustelivat puhelimissa torjuntaohjuksista, varhaisvaroituksista ja Starlink-palveluista
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kävivät 20. lokakuuta puhelinkeskustelun, jossa käsiteltiin kolmea aihetta: Venäjän ballistisia ohjuksia vastaan tarvittavia torjuntaohjuksia, varhaista varoitusta Venäjän ohjusiskuilta sekä Starlink- ja Starshield-palvelujen tilannetta ja tarvetta niiden palauttamiseen. Zelensky kuvasi keskustelua rakentavaksi ja sisällöltään merkitykselliseksi. Rubio sanoi, ettei Yhdysvaltain politiikka Ukrainaa kohtaan ole muuttunut ja että tiedustelutietojen jakaminen jatkuu. Osapuolet sopivat olevansa yhteydessä uudelleen lähipäivinä.
-
Ukrainan ulkoministeri vahvisti uudet apupaketit vähintään viidestä maasta
Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha kertoi Ukrinformille, että Ukraina on saanut vahvistuksen uusista apupaketeista vähintään viideltä maalta. Paketit koskevat energiaa, humanitaarista apua ja puolustusta. Samalla pääministeri Serhiy Koretsky tapasi Sakan liittokanslerin Friedrich Merzin, Britannia ilmoitti 17 miljoonan punnan rahoituksesta Tšernobylin suojakammioon, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä tapaamassa useita eurooppalaisia johtajia.
-
USA ehdotti EU-maille venäläisten varojen osittaista vapauttamista – eurooppalaiset tyrmäsivät ehdotuksen
Yhdysvallat esitti eurooppalaisille liittolaisilleen, että osa vuonna 2022 jäädytetyistä Venäjän keskuspankin varoista vapautettaisiin ja siirrettäisiin Washingtonin hallinnon valvomaan rakenteeseen tarkoituksena elvyttää rauhanneuvottelut. Erikoislähettiläs Steve Witkoff ja Jared Kushner esittelivät ehdotuksen Miamissa pidetyssä tapaamisessa, johon osallistui edustajia Yhdysvalloista, Ukrainasta, Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, EU:sta ja Natosta. Eurooppalaiset neuvottelijat torjuivat ehdotuksen ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz julisti, että jäädytetyt venäläisvarat pysyvät jäädytettyinä Euroopassa ja että eurooppalaisten on itse päätettävä niiden kohtalosta.
-
Puolan ulkoministeri vaatii NATO:ta valmistautumaan Venäjän hybridihyökkäyksiin Euroopassa
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi Financial Times -haastattelussa Lontoossa, että Naton on valmistauduttava ratkaisevaan vastaukseen mahdollisissa Venäjän hybridihyökkäyksissä Euroopassa. Hän esitti konkreettisia toimia, kuten Venäjän konsulaattien sulkemisen, diplomaattien liikkumisen rajoittamisen, biometristen passien vaatimisen EU:hun saapuvilta venäläisiltä ja turistiviisumien vähentämisen.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Trump solmi diilisopimuksen Putinin kanssa venäläisestä dieselistä ja vaati Ukrainaa vaihtamaan johtajansa
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka sallii 300 000–3 miljoonan tonnin venäläisen dieselpolttoaineen tuonnin Yhdysvaltojen ja maailman markkinoille. Kreml purki heinäkuussa 2026 asettamansa dieselvientikiellon, ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö myönsi yleisluvan operaatioille 7. huhtikuuta 2027 asti. Trump vaati samalla julkisesti, että Ukraina valitsisi uuden presidentin, ja syytti Volodymyr Zelenskyä sodan lopettamatta jättämisestä. Zelensky tuomitsi päätöksen heikkoutena ja Putinin lahjana, ja Ukrainan, Yhdysvaltain, EU:n ja NATO:n edustajien Miami-keskustelut päättyivät ennenaikaisesti.
-
Trump ja Putin sopivat venäläisen dieselin paluusta markkinoille – EU valmistelee uutta suurta pakotepakettia
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 9. lokakuuta puhelinkeskustelun jälkeen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa sopimuksesta, joka avaa venäläiselle dieselille pääsyn Yhdysvaltain ja maailmanmarkkinoille. Ukrainalaiset ja eurooppalaiset johtajat arvostelivat diätkään jyrkästi. EU:n ulkoministerit aikovat hyväksyä 12. lokakuuta sodan alkamisen jälkeen suurimman pakotepakettinsa Venäjää vastaan.
-
Schröder juhli Putinin 74-vuotissyntymäpäiviä Moskovassa – Saksan liittokansleri tyrmisty
Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder vietti Vladimir Putinin 74-vuotissyntymäpäiviä tämän luona Venäjällä 7. lokakuuta. Kremlin mukaan Putin sai tiedon Schröderin saapumisesta median kautta ja kutsui hänet kotiinsa. Saksan nykyinen liittokansleri Friedrich Merz tuomitsi tapaamisen syvästi järkyttävänä ja ”täysin moraalittomana”. Useat Saksan ja EU:n poliitikot yhtyivät arvosteluun, mutta osa SPD:n piiristä puolusti Schröderiä.
-
EU-komissio hyväksyi laajentumispaketin: Ukrainan maataloudelle erityisehdot, neljä ehdokasmaata eturintamaan
Euroopan komissio hyväksyi tiistaina 6. lokakuuta Strasbourgissa paketin ehdotuksia, joilla valmistellaan EU:ta ottamaan vastaan uusia jäseniä, mukaan lukien Ukraina. Pakettiin sisältyy siirtyminen yksimielisyydestä määräenemmistöön muun muassa pakotteissa, verojärjestelmissä ja liittymisneuvottelujen välivaiheissa, vahvemmat oikeusvaltiotakeet uusille jäsenille, Ukrainan maataloussektorille kohdennettuja erityismekanismeja sekä neljän edistyneimmän ehdokasmaan – Ukrainian, Moldovan, Montenegron ja Albanian – väliaikaisen "asteittaisen integraation" käsite. Korkean tason keskustelu käydään Eurooppa-neuvostossa 15.–16. lokakuuta.
-
Saksan tiedustelupomon varoitus: Saksa vaarassa joutua aseelliseen konfliktiin Venäjän kanssa
Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelun (BND) päällikkö Martin Jäger sanoi Bundestagissa, että Saksan ja Venäjän välinen vastakkainasettelu on saanut "uuden, vaarallisemman luonteen" ja että Saksa on vaarassa joutua väkivaltaiseen konfliktiin Venäjän kanssa. Jäger kuvasi Venäjän toimia Saksaa vastaan "varjona" käytäväksi sodaksi ja mainitsi esimerkkinä Leipzigan lentoasemaan kohdistetun hyökkäysyrityksen. BND ei kuitenkaan näe merkkejä laajamittaisen Venäjän hyökkäyksen valmistelusta NATO:n alueelle.
-
Ukrainan ja Saksan talousministerit tapasivat Kiovassa – keskustelussa sotariskivakuutus ja "teollinen Ramstein"
Ukrainan talous- ja ympäristöministeri Oleksandr Kravchenko tapasi Saksan liittovaltion talous- ja energiaministeri Katherina Reichen Kiovassa sunnuntaina 4. lokakuuta 2026. Keskustelujen pääaiheet olivat päivitetty sotariskivakuutusmekanismi, jossa korvaukset nousisivat jopa 10 miljoonaan dollariin, sekä huhtikuussa 2026 käynnistetty yhteinen "teollinen Ramstein" -aloite, jota Saksa rahoittaa 30 miljoonalla eurolla. Reiche kertoi käyneensä presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa keskusteluja myös korruptiotorjunnasta ja vaatineen mitattavia tuloksia.
-
Zelensky ja Macron keskustelivat puhelimessa – ukrainalaiset lentäjät aloittavat koulutuksen ranskalaisilla Rafale-hävittäjillä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kävivät 5. lokakuuta puhelinkeskustelun, jonka jälkeen Zelensky ilmoitti ukrainalaisten lentäjien aloittavan koulutuksen ranskalaisilla Rafale-monitoimihävittäjillä Ranskassa lähitulevaisuudessa. Keskusteluissa käsiteltiin myös uutta puolustusapupakettia, drone-torjuntatukea sekä yhteistyötä FREYJA-järjestelmän ja ohjus- ja pommituotannon lokalisoinnin parissa.
-
Saksan liittokansleri Merz vieraili Kiovissa – yli 1,3 miljardin euron tukipaketti ja 15 sopimusta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz saapui 4. lokakuuta ilmoittamatta Kiovaan erityisjunalla mukanaan talousministeri Katherina Reiche sekä noin kymmenen puolustus- ja energiasektorin yritysjohtajaa. Vierailun aikana ilmoitettiin yli 1,3 miljardin euron kattavasta tukipaketista, allekirjoitettiin 15 Ukrainan ja Saksan välistä sopimusta yhteisarvoltaan yli 8,5 miljardia euroa, ja Merz vetosi julkisesti Vladimir Putiniin hyökkäysten lopettamiseksi ja neuvotteluihin palaamiseksi.
-
Venäjä iski droonilla Pohjoissiltaan Kiovassa – saksan liittokansleri Merz vierailulla samaan aikaan
Aamulla 4. lokakuuta Venäjä iski droonilla Kiovan Pohjoissiltaan (Pivnitšnyi-silta) toisena peräkkäisenä päivänä. Iskussa loukkaantui kaksi ihmistä ja vaurioitui myös lämpöjohto Desnianskyin kaupunginosassa. Kyseessä oli osa yön mittaista 135:n iskudroonan hyökkäystä Ukrainaan, joka osui ajallisesti yhteen Saksan liittokansleri Friedrich Merzin yllätysvierailun kanssa Kiovassa.