Фрідріх Мерц
Friedrich Merz on saksalainen poliitikko, kristillisdemokraattisen unionin (CDU) puheenjohtaja ja vuodesta 2025 Saksan liittokansleri. Hän on toiminut puolueen puheenjohtajana vuodesta 2022 ja johti CDU:ta oppositiossa usean vuoden ajan. Ennen paluutaan liittovaltiopolitiikkaan hän toimi tehtävissä elinkeinoelämässä, muun muassa Saksan teollisuus- ja kauppakamarin ulkomaanvaliokunnan puheenjohtajana.
-
Zelensky ilmoitti Ukrainan valmiudesta kolmikantatapaamiseen Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa
Presidentti Volodymyr Zelensky ilmoitti yhteisessä lehdistötilaisuudessa Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kanssa Kiovassa, että Ukraina on valmis osallistumaan Yhdysvaltojen ehdottamaan tekniseen kolmikantatapaamiseen Venäjän kanssa ennen lokakuun loppua. Kokous pidettäisiin todennäköisesti Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa tai muussa Yhdysvaltojen ehdottamassa paikassa, ja sen aiheena olisi osittainen tulitauko ja iskujen välttäminen energiainfrastruktuuriin. Ukraina odottaa Venäjän vastausta ehdotukseen.
-
Venäjän droonit iskivät useana päivänä Kiovan kahteen pääsiltaan
Venäjä toteutti 1.–4. lokakuuta droonikampanjan Kiovan kahta pääsiltaa vastaan. Eteläinen silta (Pivdennyi) suljettiin kokonaan 2. lokakuuta toistuvien iskujen jälkeen, ja Pohjoinen silta (Pivnichnyi) sai osumia 3. ja 4. lokakuuta. Iskut vahingoittivat tie- ja troleibusverkkoa sekä kaukolämpöputkea, loukkasivat useita siviilejä ja pysäyttivät metroliikenteen sillalla. Kiovan liikenne romahti perjantaina, ja asiantuntijoiden mukaan iskut ovat jatkossa todennäköisiä.
-
Saksan liittokansleri Merz syytti Venäjää AfD:n tukemisesta – todisteita ei esitetty
Saksan liittokansleri Friedrich Merz väitti Münsterissä puhuessaan, että Venäjä tukee äärioikeistolaista Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puoluetta. Merz esitti syytökset Länsi-Falerian rauhanpalkinnon seremoniassa, mutta ei esittänyt konkreettisia todisteita väitetylle Venäjän tuelle. Samassa yhteydessä hän kutsui CDU:n vaalitulosta Mecklenburg-Vorpommernissa "katastrofaksi".
-
Ukraina: Valko-Venäjä on jälleen aktivoinut venäläislennokkien signaalinvahvistimet
Ukrainan valtioneuvoston rajavartiolaitoksen tiedottajan Andrii Demchenkon mukaan Valko-Venäjä on jälleen käynnistänyt alueellaan signaalin vahvistavat releasemat, jotka tehostavat venäläisten Shahed- ja Gerber-lennokkien ohjausta. Demienchenkon mukaan venäläislennokit tulevat Venäjän puolelta ja pysyttelevät lähellä Valko-Venäjän rajaa saadakseen vahvistetun signaalin, mikä mahdollistaa iskut syvälle Ukrainaan, mukaan lukien Länsi-Ukrainan oblastit ja Puolan vastaisella rajalla sijaitseva Jahodynin raja-asema.
-
Saksa valmistautuu sotilaalliseen konfliktiin: sairaaloiden valmiutta tarkistetaan Venäjän uhan vuoksi
Saksa käy läpi laajamittaista sairaaloiden valmiusarviointia mahdollisen suuren sotilaallisen konfliktin varalta. Arvion taustalla on koettu Venäjän uhkan kasvu. Bundeswehr harkitsee muun muassa vuonna 1979 rakennetun Ulmın maanalaisen sairaalabunkkerin ottamista uudelleen käyttöön.
-
Venäjän drooni iski kansainväliseen raja-asemaan Puolan ja Ukrainan rajalla
Venäjä toteutti drooni-iskun kansainväliseen raja-asemaan Puolan ja Ukrainan rajalla. Iskun taustaa vasten tiedetään, että 13. syyskuuta Venäjä iski drooneilla kahdesti lähellä Jahodyn-raja-asemaa Ukrainan ja Puolan rajalla. Aiemmin syyskuussa joukko eurooppalaisia poliitikkoja ja entisiä valtionpäämiehiä oli matkustanut Ukrainasta erikoisjunalla, ja pian sen jälkeen drooni iski samalla alueella olleeseen junan veturiin. Kukaan ei loukkaantunut iskussa.
-
Saksa aikoo varata lähes 3,4 miljardia euroa Tomahawk-ohjuksien ja Typhon-laukaisimien hankintaan
Saksan puolustusministeriö suunnittelee varaavansa lähes 3,4 miljardia euroa yhdysvaltalaisten Tomahawk-risteilyohjusten ja niihin liittyvien Typhon-laukaisimien ostoon. Summa perustuu sisäiseen suunnitteluasiakirjaan, jonka Politico on nähnyt. Kyseessä olisi Sakan ensimmäinen oma maasijoitteinen pitkän kantaman iskukyky, joka on tarkoitettu Venäjän pelotteeksi.
-
Venäläinen drooni iski matkustajajunan veturiin lähellä Puolan rajaa, diplomaattijuna ehti lähteä
Aamulla 13. syyskuuta 2026 Venäjän drooni osui Kiova–Warszawa-reitillä olleen matkustajajunan veturiin Yahodynasemalla Volynian alueella, noin kaksi kilometriä Puolan rajalta. Diplomaattijuna, jossa oli muun muassa Britannian entinen pääministeri Boris Johnson, oli lähtenyt asemalta aiemmin drooniuhan vuoksi. Iskussa ei syntynyt uhreja.
-
Venäjän drooni iski Kyyvän ja Varsovanieman junan veturiin lähellä Puolan rajaa – hätäkokous Varsovassa
Varhain sunnuntaiaamuna 13. syyskuuta Venäjän drooni osui kansainvälisen matkustajajunan veturiin Volynian alueella noin kaksi kilometriä Puolan rajasta lähellä Yahodyn-Dorohuskin rajanylityspaikkaa. Ukrzaliznytsia oli varoittanut miehistöä etukäteen, eikä loukkaantuneita tullut. Iskussa vaurioitui myös huoltoasema ja useita kuorma-autoja syttyi tuleen. Puolan pääministeri Donald Tusk kutsui koolle hätäkokouksen hallituksen turvallisuuskeskukseen ja varoitti, ettei Puola voi sulkea pois Venäjän eskalaation ulottumista myös Puolan alueelle.
-
Lavrov kutsui Saksan Leipzig-lennokkivastetta "todellisen sodan aluksi"
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kutsui Saksan reagointia Leipzig/Halle-lentokentällä tapahtuneeseen drooni-iskun yritykseen "todellisen sodan aluksi". Hän vertasi Saksan päätöstä sulkea Venäjän konsulaatti Bonnissa ja lopettaa "Venäjän talon" toiminta Berliinissä diplomaattisuhteiden katkaisuihin ennen toista maailmansotaa. Saksa oli aiemmin syyttänyt Venäjää drooni-iskun yrityksestä, joka kohdistui ukrainalaiseen An-124-rahtikoneeseen elokuun alussa.
-
Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzig/Halle-lentokentällä – kaksi epäiltyä tunnistettu
Saksan viranomaiset tunnistivat kaksi epäiltyä elokuun alun drone-iskussa Leipzig/Halle-lentokentällä, jossa kohteena oli ukrainalainen An-124-rahtikone. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää hybridihyökkäyksen järjestämisestä, ilmoitti vastatoimista – muun muassa Bonnin venäläisen konsulaatin sulkemisesta – ja kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. EU:n ulkoministerit keskustelivat Irlannissa tiukempien viisumirajoitusten asettamisesta venäläisille.