Saksa syyttää Venäjää hybridihyökkäyksestä Leipzig/Halle-lentokentällä – kaksi epäiltyä tunnistettu
Saksan viranomaiset tunnistivat kaksi epäiltyä elokuun alun drone-iskussa Leipzig/Halle-lentokentällä, jossa kohteena oli ukrainalainen An-124-rahtikone. Saksa syytti 1. syyskuuta Venäjää hybridihyökkäyksen järjestämisestä, ilmoitti vastatoimista – muun muassa Bonnin venäläisen konsulaatin sulkemisesta – ja kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. EU:n ulkoministerit keskustelivat Irlannissa tiukempien viisumirajoitusten asettamisesta venäläisille.
Pääkohdat
- Yöllä 4.–5. elokuuta Leipzig/Halle-lentokentällä löydettiin räjähteillä varustettu drone ukrainalaisen An-124-rahtikoneen läheltä; drone ei räjähtänyt, vaan se tehtiin vaarattomaksi kauko-ohjattavalla robotilla.
- Saksalaiset tutkijat tunnistivat kaksi epäiltyä: Venäjällä syntynyt Latvian passilla varustettu mies, jolla on yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin, sekä Valko-Venäjän kansalainen, jolla on myös Venäjän kansalaisuus ja joka matkusti Schengen-alueelle Italian myöntämällä turistiviisumilla.
- 1. syyskuuta Saksa virallisesti syytti Venäjää hybridihyökkäyksestä; Saksan ulkoministeri Johann Wadephul kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun.
- Vastatoimina Saksa sulkee Bonnin venäläisen pääkonsulaatin ja Berliinin niin kutsutun "Russisches Hausin" sekä tiukentaa Venäjän kansalaisten maahantulosääntöjä.
- EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas kertoi laajasta tuesta jäsenmaiden keskuudessa entisten venäläisten taistelijoiden maahantulokiellolle ja venäläisten turistiviisumien tiukentamiselle.
- EU:n ulkoministerit kokoontuivat Irlannissa keskustelemaan lisätoimista Venäjää vastaan; Belgia, Ranska, Alankomaat ja useat muut maat kutsuivat Venäjän suurlähettiläät puhutteluun.
- Leipzig/Halle toimii merkittävänä logistiikkakeskuksena sotilaskuljetuksille ja Ukrainalle suuntautuvalle sotilasapulle.
Mitä tapahtui
Yöllä 4.–5. elokuuta Leipzig/Halle-lentokentällä Saksassa löydettiin räjähteillä varustettu drone muutaman metrin päästä ukrainalaisesta An-124-rahtikoneesta. Drone ei räjähtänyt – yhden kuvauksen mukaan se osui koneen siipeen ja putosi maahan, toisen mukaan se löydettiin läheltä konetta – vaan poliisi teki sen vaarattomaksi kauko-ohjattavalla robotilla. Kenenkään ei raportoitu loukkaantuneen, eikä ukrainalaisia koneita vaurioituneen. Myöhemmin löydettiin vielä toinen ja kolmas drone, ja Saksan liittorikospoliisi BKA arvioi, että iskussa saatettiin käyttää useampaa laitteistoa kuin aluksi luultiin.
Saksalaiset tutkijat tunnistivat kaksi epäiltyä DNA-jälkien avulla. Toinen on Venäjällä syntynyt Latvian passilla varustettu mies, jonka epäillään toimineen suunnitellun iskun logistiikka-koordinaattorina ja kouluttajana ja jolla on yhteyksiä Venäjän tiedustelupalveluihin. Hän tuli Saksaan heinäkuun lopulla Berliinin BER-lentokentän kautta, matkusti vuokra-autolla Leipzigiin ja poistui Saksasta kaksi päivää ennen iskua lentäen BER:n kautta. Toinen epäilty on Valko-Venäjän kansalainen, jolla on myös Venäjän kansalaisuus ja joka on ollut aiemmin useiden maiden lainvalvontaviranomaisten tiedossa muista rikoksista. Hän tuli EU-alueelle Italian myöntämällä turistiviisumilla, jonka Italian suurlähetystö Minskissä oli myöntänyt huhtikuun lopussa. Italian ulkoministeri Antonio Tajani sanoi Italian käynnistävän tutkinnan viisumin myöntämisen olosuhteiden selvittämiseksi. Tutkijat ovat skeptisiä pidätyksen mahdollisuudesta, sillä molemmat epäillyt ovat jo poistuneet EU:n alueelta.
1. syyskuuta Saksa virallisesti syytti Venäjää hybridihyökkäyksen toteuttamisesta. Sisäministeri Alexander Dobrindt totesi tekijöiden toimineen Venäjän valtiorakenteiden ohjeiden mukaisesti "alemman tason agentteina". Ulkoministeri Johann Wadephul kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun. Saksa ilmoitti vastatoimista: Bonnin venäläisen pääkonsulaatin sulkemisesta, Berliinin "Russisches Hausin" toiminnan lopettamisesta sekä venäläisten maahantulosääntöjen tiukentamisesta. Venäjän ulkoministeriö kutsui 2. syyskuuta Saksan Moskovaan kutsumaa asiainhoitajaa Bernd Finkeä ja hylkäsi syytökset "täysin perusteettomina" sekä varoitti ankarasta vastauksesta.
EU:n ulkoministerit kokoontuivat keskiviikkona Irlannissa keskustelemaan lisätoimista. EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas kertoi laajasta tuesta jäsenmaiden keskuudessa entisten venäläisten taistelijoiden maahantulokiellolle ja venäläisten turistiviisumien tiukentamiselle. Belgian, Ranskan, Alankomaiden ja useiden muiden maiden kerrottiin kutsuneen venäläiset suurlähettiläänsä puhutteluun. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi EU:n olevan valmis lähettämään nopean toiminnan yksiköitä avustamaan tällaisista tapauksista kärsineitä maita ja valmistelevan uusia pakotteita. WDR, NDR ja Süddeutsche Zeitung raportoivat salaiseen poliisiraporttiin vedoten, että kohdekoneessa oli ammuksia, jotka oli hiljattain kuljetettu Ranskasta Leipzigin kautta edelleen toimitettavaksi; Saksan sisäministeriö kiisti tämän.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet käsittelevät Leipzigin tapausta Venäjän hybridisodankäynnin osoituksena, jonka kohteena oli ukrainalaiselle sotilashuollolle keskeinen logistiikkasolmu. Niissä korostetaan, että Leipzig/Halle on toiminut vaihtoehtoisena kauttakulkupaikkana sotilaskuljetuksille koko täysimittaisen hyökkäyksen ajan ja että yksi droneista löydettiin Antonov-koneen läheltä, jota käytetään ammusten kuljettamiseen Ukrainaan. Ukrainalainen ulkoministeriö vahvisti, ettei iskussa loukkaantunut ketään eikä ukrainalaisia koneita vaurioitunut. Kallasin vertaus venäläisten iskuista Ukrainan siviileihin ja venäläisten vapaaseen matkustamiseen Euroopassa esitetään kehystettynä Ukrainan ja koko EU:n turvallisuuskysymyksenä.
Missä uutisointi eroaa
Ukrainalaiset lähteet esittävät ristiriidan siitä, kuljetettiinko kohteena ollutta An-124-konetta ammuksia: WDR, NDR ja Süddeutsche Zeitung kertoivat salaiseen poliisiraporttiin vedoten, että koneessa oli Ranskasta hiljattain tuotuja ammuksia edelleen kuljetettavaksi, mutta Saksan sisäministeriö kiisti tämän virallisesti. Lisäksi lähteet kuvaavat dronea ja konetta koskevaa tapahtumakulkua eri tavoin: yhden version mukaan drone lensi kohti An-124-konetta noin kello 19.30, iski sen siipeen ja putosi maahan räjähtämättä, toisen version mukaan drone yksinkertaisesti löydettiin läheltä konetta ja tehtiin vaarattomaksi.
Tausta
Leipzig/Halle-lentokenttä on toiminut vaihtoehtoisena kauttakulkupaikkana ukrainalaisille sotilaskuljetuksille täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien. EU:n 21. pakotekierroksen hyväksymisen yhteydessä Ranska, Italia ja useat muut rannikko- ja matkailuvaltiot kieltäytyivät asettamasta täydellistä maahantulokieltoa entisille venäläisille taistelijoille. Tutkijat vertasivat Leipzigin tapausta vuoden 2015 Bundestagin tietomurtoon, jossa epäiltyjä agentteja ei saatu pidätettyä, koska he eivät palanneet Eurooppaan.