Марк Рютте
Mark Rutte on alankomaalainen poliitikko ja VVD-puolueen johtaja. Hän toimi Alankomaiden pääministerinä vuosina 2010–2024 ja on ollut Naton pääsihteeri 1. lokakuuta 2024 lähtien.
-
Kaksi venäläistä ohjusta ja drooni putosivat Puolan alueelle Ukrainian laajan hyökkäyksen aikana
Puolan viranomaiset ilmoittivat, että Venäjän laajan hyökkäyksen aikana 20. marraskuuta kaksi venäläistä ohjusta ja reaktiivinen drooni siirtyivät Puolan ilmatilaan ja putosivat maahan Puolassa. Uhreja tai vahinkoja kriittiselle infrastruktuurille ei raportoida. Tapahtuma johti Puolassa kiireelliseen kokoontumiseen ja lisäkeskusteluihin NATOn tuen vahvistamisesta.
-
NATO:n pääsihteeri: Venäjä menettää kuukausittain yli 40 000 sotilaansa Ukrainassa
Mark Rutte sanoi Venäjän menettävän Ukrainassa kuukausittain yli 40 000 sotilasta kaatuneina ja vakavasti loukkaantuneina. Hän vertasi sitä Yhdysvaltain 56 000:n sotilasuhriin 14 vuoden Vietnamin sodan aikana ja varoitti Venäjän laajentaneen hybriditoimia Euroopassa.
-
Oslo-kokous: Zelensky ja Witkoff neuvottelivat, seuraavaksi Washington lähettää viestin Moskovaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasi 20. lokakuuta Oslossa Yhdysvaltain erikoislähettilään Steve Witkoffin, johon liittyivät Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Suomen presidentti Alexander Stubb. Trumpin vävy Jared Kushner osallistui etänä flunssan vuoksi. Kokouksessa käsiteltiin Ukrainan turvatakuita, aluekysymyksiä, pakotteita ja jälleenrakennusta, ja Witkoffin oli määrä matkustaa Pietariin tapaamaan Vladimir Putinia viemään Oslossa laadittu asiakirja eri turvatakuuvaihtoehdoista.
-
Trump Newsmax-haastattelussa: Zelensky ei ole oikea henkilö neuvottelukumppaniksi – vaatii Ukrainalta vaaleja ja iskujen lopettamista
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi 15. lokakuuta Newsmaxille, ettei hän ole suuri Zelensky-fani ja että Zelensky ei ole oikea henkilö, jonka kanssa Yhdysvaltojen tulisi neuvotella. Hän sanoi Zelenskyä olevan helpompi käsitellä Putinia vaikeampaa, vaati Ukrainaa järjestämään vaalit ja kehotti lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoihin, joita hän kutsui häpeällisiksi. Trump sanoi uskovansa, että sopimus saadaan lopulta aikaan, mutta ei Zelensky johdolla, ja syytti sodan alkamisesta Barack Obamaa. Zelensky vastasi Brysselissä 16. lokakuuta, että hänen on helpompi keskustella Trumpin kuin Putinin kanssa ja että Ukraina on valmis vaaleihin, jos Venäjä suostuu 60 päivän kattavaan tulitaukoon.
-
Ukrainan ulkoministeri vahvisti uudet apupaketit vähintään viidestä maasta
Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha kertoi Ukrinformille, että Ukraina on saanut vahvistuksen uusista apupaketeista vähintään viideltä maalta. Paketit koskevat energiaa, humanitaarista apua ja puolustusta. Samalla pääministeri Serhiy Koretsky tapasi Sakan liittokanslerin Friedrich Merzin, Britannia ilmoitti 17 miljoonan punnan rahoituksesta Tšernobylin suojakammioon, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä tapaamassa useita eurooppalaisia johtajia.
-
Ranskan ulkoministeri: kaksi kolmasosaa Ukrainan tiedustelutiedoista tulee Euroopasta
Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot sanoi France Inter -radiokanavalla 15. lokakuuta, että kaksi kolmasosaa Ukrainan saamista tiedustelutiedoista tulee nykyään Euroopan maista, myös Ranskasta. Hän sanoi Euroopan jo pitkään kantaneen päävastuun Ukrainan tukemisesta ja kohdistaneen suurimman paineen Venäjään. Barrot myös arvosteli Kremlin ja sosiaalisen median bottien pyrkimyksiä murtaa ukrainalaisten ja eurooppalaisten päättäväisyyttä.
-
Venäjä iski yöllä 14.–15. lokakuuta Ukrainaan kahdella Kh-59-ohjuksella ja 580 droonilla – Ukrainan ilmatorjunta pudotti 536
Venäjä käynnisti yöllä 14.–15. lokakuuta yhden sodan suurimmista drone- ja ohjusiskuistaan Ukrainaan: kaksi Mustalta mereltä ammuttua Kh-59-ohjusta ja 580 iskudroonia, joista Ukrainan ilmatorjunta pudotti tai häiritsi 536. Iskut osuivat 31 kohteeseen, rommia putosi 11 paikassa, ja aamupäivällä 15. lokakuuta hyökkäys oli yhä käynnissä. Presidentti Zelenskyi kertoi Venäjän ampuneen vuorokaudessa yli 850 Shahed-droonia ja syytti Venäjää tarkoituksellisesta eskalaatiosta.
-
Droonit iskivät kahteen kauppa-alukseen Bulgarian rannikolla – toinen upposi, 11 merimiestä kateissa
Yöllä 12.–13. lokakuuta droonit iskivät kahteen rahtialukseen Bulgarian rannikon edustalla Mustallamerellä. Maltan lipun alla purjehtiva, Oodessassa rekisteröity ja ukrainalaisomisteinen CHELSEA 3 vaurioitui, mutta sen kaikki 15 miehistön jäsentä evakuoitiin Varnaan. Toinen alus upposi noin 17 merimailia itään Krapetsista – yksi miehistön jäsen pelastettiin, 11 on yhä kateissa. Bulgarian pääministeri Rumen Radev kutsui Venäjän suurlähettilään puhutteluun ja vetosi EU:n ja Naton apuun tutkinnassa. Ukraina ja EU:n komission puheenjohtaja syyttivät iskuista Venäjää, minkä Radev torjui vedoten todisteiden puutteeseen.
-
Trump ilmoitti ”energiaketjustaustauasta” – Kreml ei vahvistanut sopimusta, Venäjä iski ukrainalaiseen energiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 11. lokakuuta Truth Social -sivullaan niin sanotusta ”energiaketjustauksesta” Venäjän ja Ukrainan välillä ja sanoi kummankin osapuolen hyväksyneen sen. Valkoisen talon mukaan järjestely tarkoittaa aluksi vain iskujen lopettamista öljynjalostamoja vastaan. Kreml ei vahvistanut sopimusta, ja muutamaa tuntia myöhemmin Venäjä iski muun muassa Harkovan TEC-5-lämpövoimalaitokseen ja Kiovan energiakohteeseen. Asiasta kertoi 12. lokakuuta Varsovassa videoyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi, jonka mukaan Ukraina ei ollut saanut ilmoitusta etukäteen.
-
Puolan ulkoministeri vaatii NATO:ta valmistautumaan Venäjän hybridihyökkäyksiin Euroopassa
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski sanoi Financial Times -haastattelussa Lontoossa, että Naton on valmistauduttava ratkaisevaan vastaukseen mahdollisissa Venäjän hybridihyökkäyksissä Euroopassa. Hän esitti konkreettisia toimia, kuten Venäjän konsulaattien sulkemisen, diplomaattien liikkumisen rajoittamisen, biometristen passien vaatimisen EU:hun saapuvilta venäläisiltä ja turistiviisumien vähentämisen.
-
Tusk Varsovassa: Ukraina taistelee selviytymisestään, Venäjä vallasta
Puolan pääministeri Donald Tusk avasi 12. lokakuuta Varsovassa järjestetyn Varsovan turvallisuusfoorumin linjapuheenvuorolla, jossa hän kehysti Venäjän hyökkäyssodan taisteluksi Venäjän vallanhimon ja Ukrainan selviytymisen välillä. Tusk vakuutti, ettei Puola peräänny Ukrainaa tukevien länsimaiden painostamisessa, ja kertoi keskustelleensa Naton Euroopan komentajan kanssa eri skenaarioihin valmistautumisesta.
-
NATO pitää vuosittaiset Steadfast Noon -ydinharjoitukset Italiassa 13.–23. lokakuuta
NATO ilmoitti, että 17 jäsenmaata osallistuu vuosittaisiin Steadfast Noon -ydinharjoituksiin, jotka järjestetään Italiassa 13.–23. lokakuuta. Liitto pyrkii samanaikaisesti vakuuttamaan Venäjälle, että harjoitukset ovat rutiininomaisia eivätkä aiheuta uhkaa. Taustalla ovat Venäjän aiemmat ydinaseisiin liittyvät uhkaukset sekä Euroopan maiden syytökset Venäjän sabotaasista ja hybridioperaatioiden lisääntymisestä.
-
NATO valmistelee "Victory-teoriaa" – droonit ja tekoäly mukana itäisen sivustan puolustuksessa
Naton Euroopan joukkojen ylinen komentaja, kenraali Alexus Grinkevich kehittää strategia-asiakirjaa nimeltä "Theory of Victory", jossa hahmotellaan, miten liittouma torjuisi nopeasti mahdollisen Venäjän hyökkäyksen itäisellä sivustallaan droonien, vähähenkilöstön järjestelmien ja tekoälyn avulla. Asiakirja on määrä esitellä Puolassa 12. lokakuuta.
-
Viro nimesi Milrem Roboticsin tuhopoltossa syylliseksi Venäjän erikoispalvelut – kutsui Venäjän asiainhoitajan puhutteluun
Viron turvallisuuspoliisi (Kapo) totesi 29. syyskuuta, että tallinnalaisen puolustusyrityksen Milrem Roboticsin rakennukseen kohdistettu tuhopoltto yöllä 14.–15. elokuuta oli Venäjän erikoispalvelujen tilaama sabotaasi. Kolme Latvian kansalaista otettiin kiinni Latviassa ja luovutettiin Viroon. Viron ulkoministeriö kutsui Venäjän asiainhoitajan Lenar Salimullinin puhutteluun samana päivänä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiisti syytökset "perusteettomina".
-
NATOn Euroopan ylin sotilasjohtaja: liittouma lisää tiedonvaihtoa Venäjään liittyvien sabotaasi-tapausten vuoksi
NATO kasvattaa tiedustelutietojen vaihtoa Venäjään todennäköisesti yhdistetyn sabotaasi- ja häirintäaallon vuoksi, sanoi liittouman Euroopan joukkojen ylin komentaja, Yhdysvaltain ilmavoimien kenraali Alexus Grinkevich Reutersille. Hän kehotti maltillisuuteen ja totesi riskin rajatusta Venäjän hyökkäyksestä NATO-maata vastaan olevan "epätodennäköinen, mutta ei poissuljettu", ja torjui väitteet, joiden mukaan Moskova voisi iskea NATOon Yhdysvaltojen pitkän kantaman ohjuskulutusten takia.
-
Zelensky tapasi Naton pääsihteerin New Yorkissa – keskusteluissa Patriot-ohjusten ja talvipaketin tarve
Presidentti Zelensky tapasi Naton pääsihteerin Mark Rutten New Yorkissa ja kertoi kolmesta Venäjän ballistisesta iskusta Kiovaan tapaamisen aikana. Zelensky esitti Ukrainan tarpeen saada 100 Patriot-ohjusta kuukaudessa eli 300 ohjusta talveksi sekä kertoi yhteisestä eurooppalaisesta Freyja-puolustusjärjestelmästä.
-
Venäläinen drooni iski matkustajajunan veturiin lähellä Puolan rajaa, diplomaattijuna ehti lähteä
Aamulla 13. syyskuuta 2026 Venäjän drooni osui Kiova–Warszawa-reitillä olleen matkustajajunan veturiin Yahodynasemalla Volynian alueella, noin kaksi kilometriä Puolan rajalta. Diplomaattijuna, jossa oli muun muassa Britannian entinen pääministeri Boris Johnson, oli lähtenyt asemalta aiemmin drooniuhan vuoksi. Iskussa ei syntynyt uhreja.
-
Ramstein-kokouksessa Saksa lupasi PAC-2-ohjuksia ja Britannia 100 miljoonaa puntaa Ukrainan ilmapuolustukseen
8. syyskuuta järjestetyssä 36. Ramstein-muotoisessa Ukrainan puolustuskontaktiryhmän kokouksessa Saksa ilmoitti toimittavansa kiireellisesti PAC-2-torjuntaohjuksia ja lisää AIM-9-ohjuksia liittouman varastoista sekä käynnistävänsä City Dome -hankkeen Ukrainan kaupunkien suojaamiseksi. Britannia ilmoitti 100 miljoonan punnan eli noin 116 miljoonan euron paketista Patriot-ohjuksia ja muuta ilmapuolustuskalustoa Ukrainan tukemiseksi ennen talvea. Samalla EU salli Ukrainalle 3,2 miljardin euron poikkeuksen käyttää EU:n lainaa Patriot-ohjusten hankintaan.
-
EU:n jäsenmaat hyväksyivät poikkeuksen: Ukraina voi ostaa Patriot-ohjuksia 90 miljardin euron lainalla
EU:n jäsenmaat hyväksyivät poikkeuksen, joka sallii Ukraina ostaa Yhdysvalloissa valmistettuja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia EU:n 90 miljardin euron Ukraina-tukilainasta. Seuraava maksuerä on 3,2 miljardia euroa. Sopimuksen tervehtivät yhteisesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Naton pääsihteeri Mark Rutte.
-
Trumpin erikoislähettilät Witkoff ja Kushner matkustavat Moskovaan ja Kiovaan – Zelenskyi vahvisti vierailun
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner ovat matkustamassa viikonloppuna Moskovaan ja sunnuntaiksi Kiovaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vahvisti vierailut perjantai-illan puheessaan 4. syyskuuta ja kertoi, ettei Ukraina iske Venäjän ilmatilaan neuvottelujen aikana, jos Venäjä toimii samoin. Trump sanoi lähettiläiden kantavan mukanaan ehdotusta sodan lopettamiseksi.