Venäjän droonit iskivät useana päivänä Kiovan kahteen pääsiltaan
Venäjä toteutti 1.–4. lokakuuta droonikampanjan Kiovan kahta pääsiltaa vastaan. Eteläinen silta (Pivdennyi) suljettiin kokonaan 2. lokakuuta toistuvien iskujen jälkeen, ja Pohjoinen silta (Pivnichnyi) sai osumia 3. ja 4. lokakuuta. Iskut vahingoittivat tie- ja troleibusverkkoa sekä kaukolämpöputkea, loukkasivat useita siviilejä ja pysäyttivät metroliikenteen sillalla. Kiovan liikenne romahti perjantaina, ja asiantuntijoiden mukaan iskut ovat jatkossa todennäköisiä.
Pääkohdat
- 1. lokakuuta Venäjän droonit iskivät Kiovan eteläiseen siltaan (Pivdennyi) kahdesti, ja 2. lokakuuta kaksi iskua lisää vaurioitti tukipilareita, tien pintaa ja metroa suojaavaa kaidetta.
- Eteläinen silta on ollut täysin suljettu liikenteeltä 2. lokakuuta lähtien.
- 3. lokakuuta drooni iski Kiovan pohjoiseen siltaan (Pivnichnyi, entinen Moskovski-silta) vaurioittaen tien pintaa ja troleibusverkkoa; liikenne palautui useiden tuntien rajoitusten jälkeen.
- 4. lokakuuta drooni iski uudelleen pohjoiseen siltaan; kaksi ihmistä loukkaantui, ja Desnianskyin kaupunginosassa kaukolämpöputken vaurio katkaisi kuuman veden.
- Pormestari Vitali Klitschko raportoi 3. ja 4. lokakuuan iskujen uhreista; droonijäte vaurioitti Darnytskyissa autoa ja koulun aluetta.
- Yöllä 4. lokakuuta Venäläkin ampui 135 iskudroonia, joista yli 50 reaktiivikäyttöisiä; Zelenskyin mukaan samalla viikolla käytettiin yli 1 900 droonia, 1 700 pommia ja 25 ohjusta.
- Sillaniskujen tavoitteena on katkaista Kiovan vasen ranta oikeasta, arvioi sotatarkkailija Denys Popovytš; Geran-tyyppiset droonit eivät kuitenkaan pysty tuhoamaan siltoja.
- Puolustusstrategioiden keskuksen sotilasasiantuntija Viktor Kevljuk sanoo, että iskut eivät ole kertaluokas kampanja vaan jatkuvat; rautatiesiltojen menettäminen jakaisi Ukrzaliznytsian kahdeksi saarekkeeksi.
- Liikenneministeri Mykola Kalašnykin mukaan Kiovaan suunnitellaan varaponttonisiltoja, joiden rakennustyöt alkavat seuraavalla viikolla ja kestävät jopa kolme kuukautta.
- New York Timesin mukaan noin miljoona ihmistä asuu Kiovan vasemmalla rannalla ja kulkee päivittäin oikealle rannalle, missä valtaosa valtionhallinnosta ja yrityksistä sijaitsee.
- Saksan liittokansleri Friedrich Merz vieraili Kiovan samana päivänä iskujen kanssa, mainitsi Zelenskyi.
Miksi tämä on tärkeää
Venäjän toistuvat drooni-iskut Kiovan kahteen pääsiltaan ovat lamaannuttaneet kriittisen liikenneyhteyden, jota noin miljoona vasemman rannan asukasta käyttää päivittäin. Eteläinen silta on ollut kokonaan suljettu 2. lokakuuta lähtien, ja pohjoisen sillan uudet iskut ovat aiheuttaneet koko kaupungin liikenteen romahtamisen, jolloin ihmiset ovat ylittäneet jokia jalkaisin. Siviilejä on loukkaantunut suoraan, ja kaukolämpöputken vaurio katkaisi kuuman veden Desnianskyin kaupunginosasta. Sotilasasiantuntijat varoittavat, että kyse on jatkuvasta eikä kertaluokaisesta kampanjasta ja että riskinä on rantojen välisen liikenteen katkeaminen ja jopa Ukrzaliznytsian jakautuminen kahdeksi erilliseksi yhtiöksi, jos rautatiesillat menetettävät. Iskujen aikaan droonimäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ja ne osuivat samaan aikaan muun muassa Sumyn ja Dnipron kohteisiin, ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz vieraili Kiovassa samana päivänä.
Mitä tapahtui
Venäjä toteutti 1.–4. lokakuuta droonikampanjan Kiovan kahta pääsiltaa vastaan. 1. lokakuuta droonit iskivät eteläiseen siltaan (Pivdennyi) kahdesti; kaksi droonia osui lähelle sillan tukirakennetta, ja metroliikenne sekä pintaliikenne sillalla pysäytettiin. 2. lokakuuta siltaan osui kaksi droonia lisää, mikä vaurioitti tukipilareita, tien pintaa ja metroa suojaavaa kaidetta, ja silta suljettiin kokonaan liikenteeltä. 3. lokakuuta aamulla drooni iski pohjoiseen siltaan (Pivnichnyi, aiemmalta nimeltään Moskovski-silta) vaurioittaen tien pintaa ja troleibusverkkoa; liikennettä rajoitettiin useita tunteja ja troleibusreittejä muutettiin, mutta liikenne palautettiin myöhemmin. Pormestari Vitali Klitschko raportoi kahden ihmisen loukkaantuneen. Samana päivänä iskut ja sillaksien sulkemiset aiheuttivat koko kaupungin liikenteen romahtamisen, ja ihmiset ylittivät siltoja jalkaisin. 4. lokakuuta drooni iski uudelleen pohjoiseen siltaan, jolloin kaksi ihmistä loukkaantui, joista yksi joutui sairaalaan; isku vaurioitti kaukolämpöputkea ja katkaisi kuuman veden Desnianskyin kaupunginosasta. Darnytskyissa droonijäte vaurioitti autoa ja koulun piha-aluetta, mutta uhritilastoja ei ilmoitettu. Yöllä 4. lokakuuta Venäjä ampui 135 iskudroonia, joista yli 50 reaktiivikäyttöisiä; iskut osuivat Kiovan, Dnipropetrovskin, Harkovan, Donetskin, Sumyn ja Zaporižžjan alueisiin. Zelenskyin mukaan samalla viikolla Venäjä käytti yli 1 900 iskudroonia, 1 700 pommia ja 25 ohjusta, joista yli 800 droonia oli reaktiivikäyttöisiä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet nostavat esiin Kiovan viranomaisten ja kotimaisten sotilasasiantuntijoiden näkemykset. Pormestari Klitschko raportoi uhreista ja infrastruktuurivaurioista, presidentti Zelenskyi esittää drooni- ja iskutilastot sekä mainitsee Sumyn ja Dnipron iskut, ja liikenneministeri Mykola Kalašnyk kertoo varaaponttonisiltojen suunnitelmista. Sotilasasiantuntijat Viktor Kevljuk ja Denys Popovytš arvioivat, että iskut ovat jatkuva kampanja, jonka tavoitteena on erottaa Kiovan vasen ranta oikeasta, mutta Geran-tyyppiset droonit eivät pysty tuhoamaan siltoja. Ukrainalainen käsittely korostaa sekä välitöntä inhimillistä ja logistista vaikutusta että eteenpäin suuntautuvia selviytymiskeinoja, kuten ponttonisiltoja ja niiden ilmapuolustustarpeita.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
The New York Times tarkastelee iskuja niiden vaikutuksen kautta noin miljoonaan vasemman rannan asukkaaseen ja korostaa, että suuria betonirakenteita on vaikea tuhota yhdisteäkellolla, sekä viittaa Kertšinsillan esimerkkinä, joka on väliaikaisesti suljettu iskujen jälkeen mutta ei koskaan kokonaan pysähtynyt. NYT nostaa esiin myös Ukrainan kasvaneen haavoittuvuuden ilmapuolustuksen puutteiden ja Venäjän kasvavien asevarastojen vuoksi. Kansainvälinen uutisointi sijoittaa siltakampanjan osaksi Venäjän laajempaa iskujen sarjaa, joka on kohdistunut varastoihin, junaliikenteeseen, datakeskuksiin, lääkintälaitoksiin ja metallurgisiin laitoksiin, sekä osaksi suunnitelmia energiahyökkäysten tehostamisesta tulevana talvena. NYT:n mukaan sillat ovat yhä pystyssä, mutta arki Kiovassa on vaikeutunut merkittävästi liikennerajoitusten ja sulkemisten vuoksi.
Missä uutisointi eroaa
LIGA.netin mukaan Pivdennyi-siltaan kohdistui viisi drooni-iskustelmaa 1.–2. lokakuuta, kun taas Radio Svoboda raportoi iskuista mainitsematta viiden iskun määrää. Lisäksi yhdessä NV:n artikkelissa on sisäinen ristiriita: sen ingressissä mainitaan 4. syyskuinen 2026, mutta artikkelin runko viittaa 4. lokakuuhun.
Tausta
Kiovan eteläinen silta (Pivdennyi) ja pohjoinen silta (Pivnichnyi, entinen Moskovski-silta) ovat kaupungin pääasialliset maantietä Kiovan yli tarjoavat yhteydet, jotka yhdistävät tiheästi asutun vasemman rannan oikeaan rantaan, missä suurin osa valtionhallinnosta ja yrityksistä sijaitsee. The New York Timesin mukaan noin miljoona ihmistä asuu pääasiassa vasemmalla rannalla ja kulkee päivittäin oikealle rannalle. Venäjä on käyttänyt drooneja iskuihin muuta Ukrainan infrastruktuuria vastaan viime viikkoina, kuten varastoihin, juniin, datakeskuksiin, lääkintälaitoksiin ja metallurgisiin laitoksiin, ja NYT:n mukaan Venäjän on määrä tehostaa iskuja Ukrainan energiajärjestelmään tulevana talvena. NYT toteaa Ukrainan haavoittuvuuden kasvaneen ilmapuolustuksen merkittävän puutteen ja Venäjän kasvavien asevarastojen vuoksi. Liikenneministeri Mykola Kalašnyk sanoi, että Kiovaan rakennetaan varaponttonisiltoja, jotka suunnitellaan patopenkereistä ja ponttoniosuuksista tarjoten vähintään 50 prosenttia siltojen kapasiteetista; rakennustyöt alkavat seuraavalla viikolla ja kestävät jopa kolme kuukautta.