Trump sopi Putinin kanssa venäläisen dieselin tuonnista – Zelensky tuomitsee, kongressi valmistelee vastalakia

Miksi tämä on tärkeää

Sopimus merkitsee Yhdysvaltain politiikan jyrkkää käännettä kohti Venäjän energiaviennin helpottamista samalla, kun Ukraina jatkaa iskuja Venäjän öljynjalostamoihin. Trump kohdisti Zelenskyyn ennennäkemätöntä henkilökohtaista painetta vaatimalla vallanvaihtoa Ukrainassa, ja Putin käytti samaa puhelua vahvistaakseen, ettei Venäjän maksimaaliset sodan tavoitteet ole muuttuneet – mikä ISW:n mukaan sulkee kompromissirauhan pois. Kaksipuolueinen kongressiblokki vastasi lainsäädännöllä estääkseen liikkeen, ja eurooppalaiset johtajat torjuivat diilin avoimesti, mikä paljastaa näkyvän transatlanttisen repeämän.

Mitä tapahtui

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat puhelimessa 9. lokakuuta 2026. Puhelun aikana he sopivat 300 000–3 miljoonan tonnin venäläisen dieselpolttoaineen toimituksista Yhdysvaltain ja maailman markkinoille; Trump sanoi tarkoituksena olevan hintojen alentaminen. Kreml oli etukäteen purkanut heinäkuussa 2026 Venäjän öljynjalostamoihin kohdistuneiden ukrainalaisiskujen vuoksi asetetun dieselvientikiellon, ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö antoi välittömästi yleisen lisenssin, joka sallii venäläisen dieselin myynnin, toimituksen, purkamisen ja tuonnin 7. huhtikuuta 2027 asti. Putin käytti puhelua syyttääkseen Ukrainaa neuvottelujen pysähtymisestä – hänen avustajansa Juri Ushakovin mukaan Putin väitti Ukrainan syyskuun duumanvaalien aikaisten kaukaiskujen Venäjän vaali-infrastruktuuriin vieneen mahdollisuuden välittömästi jatkaa rauhanneuvotteluja. Putin myös toisti, että Venäjän sodan tavoitteet – joita ISW:n analyytikot pitävät käytännössä Ukrainan täydellisenä antautumisena – eivät ole muuttuneet. ISW:n 10. lokakuuta julkaisemassa raportissa todettiin, ettei väitteille ukrainalaisista iskuista Venäjän vaali-infrastruktuuriin ole näyttöä ja että Kreml on toistuvasti hylännyt Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Euroopan kompromissitarjoukset.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky kommentoi sopimusta 9. lokakuuta illalla ja kutsui sitä "heikkoudeksi". Hän totesi Trumpin tehneen diilin Putinin kanssa samaan aikaan, kun Ukrainan ja Yhdysvaltain neuvottelut olivat käynnissä Miamissa, ja sanoi ukrainalaista neuvottelujoukkoa käytettävän "verhona". Hän lisäsi, että kaikkien deeskalaatioaskeleiden on oltava molemminpuolisia ja niihin on liityttävä todellisia takeita. Trump vastasi hyökkäämällä Zelenskyä vastaan ja sanoi, että "on aika Ukrainan valita uusi presidentti" ja että Zelensky olisi voinut tehdä paljon paremman diilin kaksi vuotta sitten; hän myös ylisti Putinin toimittavan maailmalle öljyä "erittäin halvalla". Elon Musk tuki kommenteissaan X-palvelussa Trumpin kritiikkiä ja kirjoitti, että "Zelensky on mennyt liian pitkälle" ja että on aika Ukrainan saada uusi johtaja.

Kongressiedustaja Brian Fitzpatrick (republikaani, Pennsylvania), Ukraina Caucus -ryhmän yhteispuheenjohtaja, ilmoitti 10. lokakuuta esittelevänsä kaksipuolueisen "Ronald Reagan Peace Through Strength Act" -lakialoitteen estääkseen kaikki venäläisen öljyn ostot; hän aikoo viedä sen äänestykseen discharge-menettelyllä. Republikaani Don Bacon (Nebraska) liittyi mukaan, mutta demokraattista kanssakirjoittajaa ei vielä ollut nimetty. Lakialoitteen etenemistä rajoittaa se, että kongressi ei ole äänestänyt useampaan viikkoon ja nykyinen kausi päättyy tammikuussa; lisäksi tarvittaisiin senaatin hyväksyntä ja laki voisi törmätä Valkoisen talon vastustukseen. Useat lakimiehet molemmista puolueista – muun muassa senaattorit Mark Kelly ja Lisa Murkowski sekä edustajat Michael McCaul ja Marie Gluesenkamp Perez – arvostelivat Trumpin päätöstä julkisesti. Miamissa käynnissä olleet Yhdysvaltain, Ukrainan, EU-maiden ja Naton edustajien neuvottelut päättyivät ennen aikojaan diiliuutisen tultua julki.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia ja esittävät Trumpin ja Putinin välisen diilin yhtenäisesti heikkoutena ja lahjana Putinille, joka rahoittaa Venäjän iskuja ukrainalaiskaupunkeja vastaan. Zelensky nostetaan keskiöön sekä suorien lainausten että hänen Miami-neuvotteluja "verhona" koskevan tulkintansa kautta, ja ulkoministeri Andriy Sybihan lausunnot Ukrainan kansan oikeudesta päättää johtajastaan ovat näkyvästi esillä. ISW:n arvio Venäjän vaali-infrastruktuuriiskuja koskevien väitteiden perusteettomuudesta ja Putinin maksimalististen tavoitteiden rauhan vastaisuudesta esitetään tapahtumien autoritatiivisena tulkintana. Miamin neuvottelujen ennenaikainen päättyminen ja tunnin päästä diilistä tapahtunut Venäjän ilmaisku Zaporizžjaan esitetään konkreettisina seurauksina Ukrainalle.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainvälistä vertailukehystä ei tässä lähdejoukossa esiinny erillisenä osiona; kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia. Tämän aineiston ulkopuolelta tulevat kansainväliset reaktiot – kuten ex-pääministeri Boris Johnsonin, EU:n ulkopoliittisen edustajan Kaja Kallaksen, Viron pääministerin Kristen Michalín ja Britannian The Telegraph -lehden pääkirjoituksen arviot – raportoidaan kuitenkin ukrainalaislähteiden välittäminä ja ne vahvistavat ukrainalaista tulkintaa.

Missä uutisointi eroaa

Trumpin ja Putinin puhelua luonnehdittiin täysin eri tavoin: Trump sanoi Putinin haluavan "erittäin paljon" diiliä sodan lopettamiseksi, kun taas Putin käytti puhelua hylätäkseen rauhanneuvottelut, syyttääkseen Ukrainaa ja toistaakseen, että Venäjä jatkaa taistelua, kunnes kaikki sen tavoitteet – käytännössä Ukrainan täydellinen antautuminen – on saavutettu.

Toinen keskeinen ero koskee sitä, onko Venäjä oikeasti edistänyt rauhaa. ISW:n analyytikot, ukrainalaiset viranomaiset ja suurin osa raportoinnista päättelevät, että Kreml on hylännyt kaikki kompromissitarjoukset, kun taas Trumpin julkiset lausunnot kehystävät Putinin halukkaaksi ja Zelenskyn esteeksi.

Ukrainalaisia iskuja Venäjän öljynjalostamoihin myös arvioidaan ristiriitaisesti: Trump, Musk ja Valkoisen talon viestintä syyttävät niitä korkeista polttoaineen hinnoista ja käyttävät niitä diilin perusteluna, kun taas Zelensky, Keith Kellogg, Boris Johnson ja muut lähteet kuvaavat iskuja laillisena puolustautumisena ja katsovat varsinaisten hinnannousujen juontuvan Venäjän vastaisista pakotteista ja Lähi-idän öljymarkkinoiden häiriöistä.

Lisäksi yhdessä lähteessä (Aleksandr Nevzorov) esitetään, että venäläinen säiliöalus oli jo lähellä Yhdysvaltain rannikkoa ja että taustasopimus tehtiin viimeistään 20. syyskuuta – virallisen raportoinnin sijoittaessa sopimuksen 9. lokakuuta puheluun.

Tausta

Venäjä oli asettanut heinäkuussa 2026 dieselpolttoaineen vientikiellon vastauksena ukrainalaisiskujen voimistumiseen sen öljynjalostamoita vastaan; kielto purettiin ennenaikaisesti juuri ennen Trumpin ja Putinin diiliä. Maailmanlaajuiset polttoaineen hinnat olivat nousseet jyrkästi helmikuusta 2026 alkaen Yhdysvaltain ja Israelin Iraniin kohdistuneen sotilaallisen operaation ja Iranin Hormuzinsalmen sulkemisen seurauksena – konteksti, johon Trump vetosi puhuessaan hintojen alentamisesta. Kiina oli kiristänyt dieselvientikiintiöitään maaliskuusta 2026 ja keskeyttänyt dieselviennin juuri ennen diiliä, mikä kiristi globaalia markkinatilannetta.

Aiemmin vuonna 2026 Elon Musk oli rajoittanut Starlinkin käyttöä Venäjän alueella Zelenskyin ja Suomen presidentin Alexander Stubbin pyynnöistä huolimatta, ja Musk oli äskettäin palannut Trumpin lähipiiriin johtamaan uutta Pentagonin tutkimushanketta nimeltä Project Meridian. ISW oli jo pitkään arvioinut, että Kreml on kieltäytynyt Yhdysvaltojen, Ukrainan ja Euroopan kompromissitarjouksista ja pyrkii edelleen esittämään Kiovaa rauhan esteenä.