Latvian presidentti: suurin osa NATO-maista ei kykenisi torjumaan Venäjän ohjusiskua
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs sanoi Washingtonissa The Guardian -lehdelle, että useimmat NATO-maat eivät selviytyisi Venäjän ohjushyökkäyksestä, jos sota laajenee. Hän varoitti, että Eurooppa ei pysy Ukrainan drooni- ja ilmatorjuntateknologian kehityksen perässä. Samaan aikaan Puolan pääministeri Donald Tusk ja Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys varoittivat Venäjän mahdollisista hybridihyökkäyksistä Ukrainaa tukevia maita vastaan.
Pääkohdat
- Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs sanoi The Guardianille Washingtonissa, että suurin osa NATO-maista ei kykenisi torjumaan Venäjän ohjusiskua, jos konflikti laajenee.
- Rinkēvičs arvioi droonisodankäynnin teknologian kehittyvän Ukrainassa "salamannopeasti" ja sanoi Euroopan ja Naton olevan jäämässä kehityksestä jälkeen.
- Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti, että Venäjä voi iskeä drooneilla tai ohjuksilla Ukrainaa tukeviin Nato-maihin lähikuukausina; Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys sanoi Liettuan saaneen samaa osoittavaa tietoa.
- Saksa valmistautuu sairaaloissa, Liettua on päivittänyt evakuointisuunnitelmiaan ja Nato-joukut harjoittelevat Baltian alueella; Valko-Venäjän asevoimat ovat pitäneet suurharjoituksia lähellä Liettuaa.
- Ukraina ja Euroopan liittolaiset kärsivät viiveistä Patriot-järjestelmien ja muiden ilmapuolustusaseiden ohjusten toimituksissa; Yhdysvallat on harkinnut Patriot-tuotantolisenssien siirtoa Ukrainalle ja Euroopalle, mutta sopimukseen ei ole päästy.
- Presidentti Donald Trump sanoi vastauksena Tuskin huoliin: "He ovat jo hyökänneet Ukrainan liittolaisia vastaan. He ovat hyökänneet Ukrainan liittolaisia vastaan noin viiden vuoden ajan."
- Trumpin ja Euroopan johtajien tapaaminen on odotettavissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa 22.–28. syyskuuta.
Miksi tämä on tärkeää
Naton jäsenmaiden johtajien julkinen lausunto siitä, ettei liitto pysty torjumaan Venäjän ohjusiskua, herättää kysymyksiä Naton viidennen artiklan uskottavuudesta. Ukrainan droonisodankäynti esitetään teknologisena mittarina, johon Nato ei yllä. Latvian, Puolan ja Liettuan varoitukset sekä Yhdysvaltain vastaussignaalit osoittavat liittolaisten kasvavaa huolta sodan eskalaatiosta Nato-alueelle. Viiveet Patriot-ohjusten toimituksissa ja mahdolliset Patriot-tuotantolisenssit viittaavat pidemmän aikavälin ilmapuolustuskykyongelmiin sekä Ukrainassa että Euroopassa.
Mitä tapahtui
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs sanoi The Guardian -lehdelle haastattelussa Washingtonissa, että suurin osa Nato-maista ei kykenisi torjumaan Venäjän ohjusiskua, jos konflikti laajenee. Hänen mukaansa droonisodankäynnin teknologia kehittyy Ukrainassa "salamannopeasti" ja Eurooppa sekä Nato jäävät kehityksestä jälkeen. Rinkēvičs lisäsi, että Venäjän laukaistessa useita ohjuksia Euroopan alueelle se olisi monille maille vakava haaste. Hän uskoo Venäjän tehostavan liikekannallepanoa lähikuukausina paikallisvaalien jälkeen, käyttävän talven etenemiseen Ukrainassa ja pyrkivän saamaan Ukrainaa tukevat maat luopumaan tuestaan. Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti, että Venäjä voi iskeä Ukrainaa tukeviin Nato-maihin drooneilla tai ohjuksilla lähikuukausina, ja sanoi tiedustelutietojen viittaavan Venäjän hybridihyökkäyssuunnitelmiin. Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys kertoi Liettuan saaneen samaa osoittavaa tietoa. Saksassa valmistellaan sairaaloita, Liettua on päivittänyt evakuointisuunnitelmiaan ja Nato-joukut harjoittelevat Baltian alueella; Valko-Venäjän asevoimat ovat pitäneet suurharjoituksia lähellä Liettuaa. Ukraina ja Euroopan liittolaiset kärsivät viiveistä Patriot-järjestelmien ja muiden ilmapuolustusaseiden toimituksissa. Yhdysvallat on harkinnut Patriot-tuotantolisenssien siirtoa Ukrainalle ja Euroopalle, mutta sopimukseen ei ole päästy; Rinkēvičs kertoo teknisten lisenssikysymysten olevan yhä ratkaisematta. Presidentti Donald Trump vastasi journalistin kysymykseen Tuskin huolista toteamalla, että Venäjä on hänen mukaansa jo hyökännyt Ukrainan liittolaisia vastaan noin viiden vuoden ajan. Trumpin ja Euroopan johtajien tapaaminen on odotettavissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa 22.–28. syyskuuta.
Missä uutisointi eroaa
Ukrainalaiset lähteet esittävät Rinkēvičsin aikataulun nykyisten eurooppalaisten ilmasodankäynnin valmistelujen vanhenemiselle eri tavoin: osa lähteistä tulkitsee hänen tarkoittaneen vuoden 2027 puoliväliä, osa vuoden 2026 puoliväliä.
Tausta
Yhdysvaltain kongressin budjettitoimiston analyysin mukaan Yhdysvallat käytti lähes kaksi kolmasosaa kriittisten torjuntaohjusten varastoistaan Iranin sodan aikana, ja varastojen täydentäminen voi kestää vähintään viisi vuotta. Yhdysvallat on harkinnut Patriot-tuotantolisenssien siirtoa Ukrainalle ja Euroopalle, mutta sopimukseen ei ole päästy; Rinkēvičsin mukaan teknisiä lisenssikysymyksiä on yhä avoinna. Valko-Venäjän asevoimat ovat pitäneet suurharjoituksia lähellä Liettuaa. Trumpin ja Euroopan johtajien tapaaminen on odotettavissa YK:n yleiskokouksen aikana New Yorkissa 22.–28. syyskuuta.