NATO-maat pudottavat venäläisdrooneja ja uudistavat pidäkäytäntöään, kertoo Ukrainan Nato-edustaja
Ukrainan Nato-edustuston päällikkö Alona Hetmantšuk sanoi RBC-Ukrainen haastattelussa, että useat Nato-maat ovat alkaneet pudottaa venäläisdrooneja ilmatilassaan, ja liitto tarkastelee uudelleen pidäkäytäntöään sekä sodan oppeja. Hänen mukaansa Nato tunnistaa Ukrainan sotakokemuksen resurssina ja keskustelee jopa mahdollisuudesta korvata joitakin Yhdysvaltain tällä hetkellä tarjoamia kyvykkyyksiä ukrainalaisilla.
Pääkohdat
- Alona Hetmantšuk, Ukrainan Nato-edustuston päällikkö, kertoi RBC-Ukrainen haastattelussa Nato-politiikan muutoksista.
- Useat Nato-maat ovat alkaneet pudottaa venäläisdrooneja omalla alueellaan, koska ilmatilan loukkaukset eivät ole enää yksittäistapauksia ja niiden tiheys kasvaa.
- Heinäkuussa 2026 romanialaiset F-16-hävittäjät pudottivat kolme Romanian ilmatilaa loukannutta venäläisdroonia; 16. elokuuta espanjalainen F-18 pudotti droonin Romanian ilmatilassa.
- Hetmantšukin mukaan Nato tarkastelee pidäkäytäntöään ja sitä, mitä puolustusliittoutuminen tarkoittaa sodan aikana.
- Nato lyhentää päätöksentekokiertoaan ja sisällyttää Venäjän–Ukrainan sodan oppeja doktriineihinsa ja suunnitteluunsa.
- Nato tunnustaa Ukrainan liiton turvallisuuden tuottajaksi, ja jäsenmaat keskustelevat mahdollisuudesta korvata joitakin Yhdysvaltain kyvykkyyksiä ukrainalaisilla.
- Natossa kouluttajat poistivat drooni- ja elektroniikkasodankäynnin koulutuksen Puolassa järjestettävästä ukrainalaissotilaiden ohjelmasta, koska ukrainalaisten taso ylitti länsikouluttajien osaamisen.
Miksi tämä on tärkeää
Kyseessä on konkreettinen muutos Naton toiminnassa: jäsenmaat ovat siirtyneet pelkästä ilmatilan loukkausten rekisteröinnistä venäläisdroonien ampumiseen. Samalla liitto tarkastelee pidäkäytäntöjään uudelleen sodan olosuhteissa ja lyhentää päätöksentekokiertoaan. Hetmantšukin haastattelu nostaa Ukrainan sotakokemuksen suoraan Naton oman kyvykkyyskeskustelun ytimeen.
Mitä tapahtui
Alona Hetmantšuk, Ukrainan Nato-edustuston päällikkö, kertoi RBC-Ukrainen haastattelussa, että useat Nato-maat ovat alkaneet pudottaa venäläisdrooneja omalla alueellaan ja että ilmatilan loukkauksia ei enää käsitellä yksittäistapauksina niiden yleistyttyä. Hän sanoi Naton tarkastelevan pidäkäytäntöään uudelleen ja pohtivan, mitä puolustusliittoutuminen tarkoittaa sodan aikana. Naton nykyisen logiikan mukaan uhka on poistettava välittömästi, jos se kohdistuu infrastruktuuriin tai ihmisiin.
Hetmantšuk kertoi Naton integroivan Venäjän–Ukrainan sodan oppeja doktriineihinsa ja suunnitteluunsa, mukaan lukien tiedustelu–päätös–isku–arviointi -syklin lyhentämisen. Hänen mukaansa Natossa tunnistetaan yhä selvemmin, että sotilaallinen yhteenotto Venäjän kanssa on mahdollinen poliittisen ja diplomaattisen rinnalla ja että niiden raja on hämärtymässä. Lisäksi hän sanoi, että drooni-provokaatioita pidetään mahdollisesti suunniteltuina Venäjän toimina liiton reagointikyvyn testaamiseksi.
Konkreettisina esimerkkeinä käytetään tapahtumia, joissa romanialaiset F-16-hävittäjät pudottivat kolme venäläisdroonia Romanian ilmatilasta heinäkuussa 2026 ja espanjalainen F-18 pudotti droonin samalla alueella 16. elokuuta. Ukrainalaiset joukot tuhosivat kaksi Nato-harjoituksen "vihollispataljoonaa" yhden päivän aikana drone-sodankäyntiä muistuttavissa harjoituksissa Virossa ja ukrainalaiset erikoisjoukot löivät yhdysvaltalaisen panssariyksikön Saksan harjoituksissa. Naton kouluttajat poistivat drooni- ja elektroniikkasodankäynnin koulutuksen Puolassa järjestettävästä ukrainalaissotilaiden ohjelmasta, koska ukrainalaisten kokemustaso ylitti länsikouluttajien osaamisen.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaismediat käsittelevät aihetta ensisijaisesti Ukrainan oman sotilaallisen panoksen kautta. Esiin nousevat Ukrainan taistelukokemus drooni- ja elektroniikkasodankäynnissä sekä suorituskyky Nato-harjoituksissa, joissa ukrainalaisjoukot ovat menestyneet länsikouluttajia ja -yksiköitä vastaan. Haastattelun kontekstina on myös Euroopan puolustusunionin jäsenyys Ukrainalle, jota Euroopan puolustuskomissaari Andrius Kubilius nosti esiin aiemmin kesäkuussa. Entinen ulkoministeri Pavlo Klimkin on puolestaan puhunut eritasoisten turvallisuusjärjestelyjen puolesta sekä Nato-maiden että niiden ulkopuolisten kanssa.
Tausta
Heinäkuussa 2026 romanialaiset F-16-hävittäjät pudottivat kolme venäläisdroonia Romanian ilmatilasta, ja 16. elokuuta espanjalainen F-18 pudotti droonin samalla alueella. Ukrainalaisjoukot tuhosivat kaksi Nato-harjoituksen "vihollispataljoonaa" yhden päivän aikana drone-tyylisissä harjoituksissa Virossa, ja ukrainalaiset erikoisjoukot löivät yhdysvaltalaisen panssariyksikön Saksan harjoituksissa. Euroopan puolustuskomissaari Andrius Kubilius sanoi kesäkuun alussa, että Ukrainan Nato-jäsenyyden ollessa vielä avoin sen liittymistä eurooppalaiseen puolustusliittoon tulisi edistää. Entinen ulkoministeri Pavlo Klimkin on korostanut, että Ukrainan tulisi tavoitella eritasoisia turvallisuusjärjestelyjä sekä Nato-maiden että muiden kanssa.