Ukrainan mukaan venäläisissä aseissa yhä runsaasti länsi- ja aasialaisia komponentteja – valmistusvuodet 2025–2026
Ukrainan presidentin sanktiopoliittinen edustaja Vladyslav Vlasyuk kertoi, että Venäjän Ukrainaa vastaan käyttämät droonit, ohjukset ja muut aseet sisältävät edelleen suuren määrän äskettäin valmistettuja ulkomaisia komponentteja yhdysvaltalaisilta, eurooppalaisilta ja aasialaisilta valmistajilta. Tutkimuksissa löydettiin muun muassa vuonna 2026 valmistettuja osia Geran-4-droonista ja Iskander-M-ohjuksesta sekä yhdysvaltalaisia Texas Instruments -prosessoreita Kinzhal-ohjuksen Zarya-61-tietokoneesta.
Pääkohdat
- Vladyslav Vlasyuk, presidentin sanktiopoliittinen edustaja, kertoi ulkomaisten komponenttien yhä löytyvän Venäjän aseista
- 12.8.2026 ammutussa Geran-4-droonissa tunnistettiin 96 ulkomaista komponenttia USA:sta, Kiinasta, Taiwanista, Saksasta, Sveitsistä ja Kanadasta
- Geran-4-droonissa seitsemän komponenttia valmistettu 2026 ja kolme 2025
- Heinäkuun alussa 2026 Kirgisian alueelta löydetyssä Iskander-M-ohjuksessa 147 ulkomaista komponenttia sekä 36 venäläistä ja 11 valkovenäläistä
- Iskander-M-ohjuksessa vähintään 21 komponenttia valmistettu 2025, lisäksi 2026 osia
- Toukokuussa 2026 ammutun Kinzhal-ohjuksen Zarya-61-tietokoneessa jälleen yhdysvaltalaisia Texas Instruments -prosessoreita, vaikka Venäjä oli aiemmin korvannut ne kotimaisilla
- Zarya-61-piirilevy sisälsi komponentteja vuosilta 2021–2024, mukana Texas Instruments -DSP-prosessori ja IDT:n (nyt Renesas) muistia
Miksi tämä on tärkeää
Löydökset osoittavat, että pakotteiden toimeenpanossa on aukkoja, joiden kautta länsimaista ja aasialaista elektroniikkaa päätyy edelleen Venäjän asetuotantoon. Komponenttien tuoreet valmistusvuodet 2025–2026 kertovat aktiivisista toimitusketjuista eivätkä vanhojen varastojen tyhjentämisestä. Yksilöidyt valmistajat ja alkuperämaat voivat ohjata kohdennettuja pakotteita ja vientirajoituksia. Lisäksi löydökset Kinzhal-ohjuksen Zarya-61-tietokoneesta kyseenalaistavat Venäjän aiemmat väitteet kotimaisesta tuotannosta korvaamaan yhdysvaltalaisia prosessoreita.
Mitä tapahtui
Ukrainan presidentin sanktiopoliittinen edustaja Vladyslav Vlasyuk kertoi LIGA.netille, että Venäjän Ukrainaa vastaan käyttämät aseet sisältävät edelleen runsaasti ulkomaisia komponentteja.
Elokuussa 2026 ammutussa Geran-4-droonissa tunnistettiin 96 ulkomaista komponenttia. Ne olivat peräisin Yhdysvalloista, Kiinasta, Taiwanista, Saksasta, Sveitsistä ja Kanadasta. Valmistajiin kuuluivat Texas Instruments, Amphenol, Diodes Incorporated, Kyocera AVX, Kemet, ON Semiconductor ja Vishay Intertechnology. Droonissa seitsemän komponenttia oli valmistettu vuonna 2026 ja kolme vuonna 2025.
Heinäkuun alussa 2026 Kirgisian alueelta löydetyssä Iskander-M-ohjuksessa tunnistettiin 147 ulkomaista komponenttia. Ne tulivat Yhdysvalloista, Valko-Venäjältä, Sveitsistä, Saksasta, Kiinasta ja Japanista. Valmistajiin kuuluivat Texas Instruments, Analog Devices, Maxim Integrated, Cypress, STMicroelectronics, Macronix, Integrated Silicon Solution ja MaxLinear. Vähintään 21 komponenttia oli valmistettu vuonna 2025, ja joukossa oli myös vuoden 2026 osia. Ohjuksessa oli lisäksi 36 venäläistä ja 11 valkovenäläistä komponenttia.
Toukokuussa 2026 ammutun Kinzhal-ohjuksen Zarya-61-borditietokoneessa havaittiin, ettei Venäjän aiempi yritys korvata yhdysvaltalaisia Texas Instruments -prosessoreita kotimaisilla mikropiireillä enää näkynyt uudemmissa näytteissä. Toukokuussa 2025 koottu piirilevy sisälsi komponentteja vuosilta 2021–2024, muun muassa yhdysvaltalaisen Texas Instruments -DSP-prosessorin ja IDT:n (nykyisin japanilaisen Renesasin) muistia. Toisella levyllä oli Texas Instruments -prosessori vuodelta 1986 ja AMD-mikropiirejä vuodelta 1996.
Vlasyuk totesi, ettei Venäjällä ole riittävää omaa komponenttipohjaa monimutkaisille asejärjestelmille ja että komponentit voivat päätyä Venäjälle Kiinan kautta. Hän mainitsi myös, että Ukrainan puolustusministeriön sotilastiedustelun pääosasto (HUR) oli julkaissut tiedot 155:stä Roselektronika-konsernin yrityksestä, jotka tuottavat komponentteja Venäjän ballistisille aseille, lentokoneille, drooneille ja elektroniulottuvuusjärjestelmille.
Tausta
Geran-4 on Venäjän drooni, jota käytetään iskuissa Ukrainaan. Iskander-M on lyhyen kantaman ballistinen ohjusjärjestelmä ja Kinzhal ilmasta laukaistava ballistinen ohjus. Venäjä oli aiemmin yrittänyt korvata tiettyjä yhdysvaltalaisia prosessoreita Zarya-61-borditietokoneessa kotimaisilla mikropiireillä. Ukrainan sotilastiedustelun pääosasto on aiemmin seurannut Venäjän puolustusteollisuuskonserneja, kuten Roselektronikaa.