Von der Leyen ilmoitti EU:n ja Ukrainan yhteisestä Freyja-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi 16. syyskuuta unionin vuotuisessa puheessaan Euroopan parlamentille, että EU aikoo kehittää yhdessä Ukrainan kanssa kohtuuhintaisen modulaarisen ohjustorjuntajärjestelmän ukrainjalaisen Freyja-hankkeen pohjalta. Lisäksi hän ilmoitti uudesta ohjelmasta yhteishankkeille ukrainalaisyritysten kanssa, joka rahoitettaisiin EU:n SAFE-puolustusrahaston käyttämättä jääneillä varoilla, sekä kertoi EU:n hyväksyneen ensimmäistä kertaa amerikkalaisten Patriot-ohjusten (PAC-3) hankinnan Ukrainalle.
Pääkohdat
- Von der Leyen piti vuotuisen unionin tila -puheensa Euroopan parlamentille 16. syyskuuta.
- EU aikoo kehittää yhdessä Ukrainan kanssa kohtuuhintaisen modulaarisen ohjustorjuntajärjestelmän Freyja-hankkeen pohjalta.
- Tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä toimittajasta – taustojen mukaan Yhdysvalloista.
- EU käynnistää uuden ohjelman yhteishankkeille ukrainalaisyritysten kanssa käyttäen SAFE-puolustusrahaston käyttämättömiä varoja.
- SAFE on 150 miljardin euron EU:n puolustuslainausohjelma; osa jäsenmaista ei ole käyttänyt koko kiintiötään.
- EU hyväksyi ensimmäistä kertaa amerikkalaisten Patriot (PAC-3) -torjuntaohjusten hankinnan Ukrainalle, ja von der Leyen vaati niiden kiireellistä toimittamista.
- Von der Leyen kuvasi tulevaa talvea sodan ankarimmaksi ja lupasi EU:lta vahvinta mahdollista tukea Ukrainalle.
Miksi tämä on tärkeää
Von der Leyenin ilmoitus merkitsee konkreettista EU:n siirtoa kohti yhteistä ohjustorjuntajärjestelmää Ukrainan kanssa ja vähentää riippuvuutta yhdysvaltalaisista järjestelmistä. Samalla käyttämättömät SAFE-varat ohjataan yhteishankkeisiin ukrainalaisyritysten kanssa, mikä käytännössä liittää Ukrainaa EU:n puolustusteolliseen perustaan. Ennätyksellisenä pidetty tuki ajoittuu talveen, jonka von der Leyen kuvasi koko sodan ankarimmaksi – eli ajankohtaan, jolloin Venäjän odotetaan tehostavan iskuja energia- ja siviili-infrastruktuuriin.
Mitä tapahtui
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 16. syyskuuta Strasbourgissa vuotuisen unionin tila -puheensa Euroopan parlamentille. Puheessaan hän ilmoitti, että EU aikoo kehittää yhdessä Ukrainan kanssa kohtuuhintaisen modulaarisen ohjustorjuntajärjestelmän ukrainjalaisen Freyja-hankkeen pohjalta. Hän kuvasi hankkeen yhdistävän ukrainalaisen sotakokemuksen ja innovaatiot eurooppalaiseen teknologiseen johtajuuteen ja tuotantokapasiteettiin ja korosti, että sekä EU:n että Ukrainan tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä ohjustorjuntajärjestelmien toimittajasta – taustojen mukaan Yhdysvalloista.
Von der Leyen kertoi myös uudesta ohjelmasta ukrainalaisyritysten kanssa tehtäville yhteishankkeille, joka rahoitettaisiin EU:n SAFE-puolustusrahaston käyttämättä jääneillä varoilla. SAFE on 150 miljardin euron lainäohjelma, josta osa jäsenmaista – Italia ja Unkari mainittiin – ei ollut käyttänyt koko kiintiötään. Samalla hän ilmoitti, että EU on ensimmäistä kertaa hyväksynyt amerikkalaisten Patriot-torjuntaohjusten (PAC-3) hankinnan Ukrainalle ja vaati niiden toimittamista kiireellisesti.
Puheessaan von der Leyen kuvasi tulevaa talvea tämän sodan ankarimmaksi ja lupasi Ukrainalle EU:n historian vahvinta tukea. Hän painotti, ettei Venäjän kiertämiseen tarkoitettuja uusia pakotteita välttämättä tarvita, vaan ensisijaisesti nykyisten pakotteiden aukkoja on suljettava.
Tausta
Freyja on ukrainalaisen Fire Point -yhtiön johtama ilma- ja ohjustorjuntahanke. Kesäkuussa yhtiö testasi FP-7.x pintatorjuntaohjusta, ja suunnitelmien mukaan yksi laukaisin kantaa 4–6 ohjusta, joiden yksikköhinta on selvästi Patriot- ja SAMP-T-ohjuksia alempi. Fire Pointin pääsuunnittelija ja perustajajäsen Denys Shtilerman ilmoitti 6. elokuuta Freyja-hankkeen ensimmäisen kansainvälisen integraatiovaiheen valmistumisesta ja varoitti samalla yhtiön kriittisestä riippuvuudesta länsikomponenteista, kuten tutkien, infrapuna-maalinhakupäiden ja datalinkkien dokumentaatiosta.
Hankkeen suunnitelman mukaan Ukraina valmistaisi laukaisimet ja torjuntaohjukset, kun taas eurooppalaiset kumppanit toimittaisivat korkean tarkkuuden komponentteja, kuten tutkat, anturit, ohjausjärjestelmät ja elektroniikan. Arkkitehtuuri on tarkoitus pitää avoimena, jotta eri valmistajien komponentteja voidaan yhdistää. Ensimmäisen prototyypin arvioidaan valmistuvan vuoden 2027 alkupuoliskolla.
SAFE on 150 miljardin euron EU:n puolustuslainausohjelma, josta osa jäsenmaista ei ole käyttänyt täysimääräisesti. Käyttämättömiä varoja arvioidaan epävirallisesti noin 10 miljardiksi euroksi. Italia sai noin 15 miljardia euroa, mutta ei ole allekirjoittanut koko summaa huolissaan lainan vaikutuksesta alijäämäänsä; Unkarille myönnettiin noin 16 miljardia, eikä sen sopimus välttämättä valmistu aikataulussa. Jäsenmaiden on raportoitava SAFE-hankkeidensa etenemisestä komissiolle lokakuun loppuun mennessä, minkä jälkeen jäljellä olevien varojen määrä selviää tarkemmin.
Puhe sai osan EU-maista – erityisesti Puolan – yllättymään, sillä Varsova oli laskenut voivansa hyödyntää käyttämättömiä SAFE-varoja omiin puolustushankkeisiinsa. 8.–9. syyskuuta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasi Norjassa puolustusyhtiöiden johtajia Freyja-antipallistiikkaohjelman tiimoilta, ja 11. syyskuuta Brysselissä pidettiin EU:n ja Ukrainan droonialianan perustamiskokous, johon osallistui yhdeksän ukrainalaista ja yhdeksän eurooppalaista yhtiötä. Von der Leyenin puhe ei maininnut Venäjän jäädytettyjä varoja, vaikka sitä oli ennalta odotettu Brysselissä. Estonian ulkoministeri Margus Tsahkna sanoi odottaneensa vahvempia viestejä Ukrainan suhteen ja peräänkuuluttanut jäädytettyjen varojen käyttöä sekä EU:n laajentumisen nopeuttamista.