Euroopan johtajat varoittavat lisääntyvästä Venäjän uhasta – Tuskilta ja Macronilta vakavat lausunnot
Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti, että Moskova saattaa pian iskeä drooneilla tai ohjuksilla Ukrainaa tukevia Nato-maita kohtaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui koolle poliittisen johdon kiireelliseen kokoukseen ja kutsui Tuskin varoitusta perustelluksi. Useat EU- ja Nato-maat ilmoittivat konkreettisista varautumistoimista.
Pääkohdat
- Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti Moskovan voivan iskeä drooneilla tai ohjuksilla Ukrainaa tukevia Nato-maita vastaan.
- Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui 18. syyskuuta koolle puoluejohtajat ja vuoden 2027 presidenttiehdokkaat kiireelliseen kokoukseen Ukrainan, Iranin ja energiakriisin tilanteesta.
- Macron kutsui Tuskin varoitusta "perustelluksi ja hyvin faktoilla tuetuksi".
- Suomen presidentti Alexander Stubb kehotti 17. syyskuuta kansalaisia valmistautumaan henkisesti mahdollisiin sabotaasi-iskuihin ja venäläisdrooneihin.
- Alankomaiden pääministeri Rob Jetten sanoi, että Tuskin varoitukseen on suhtauduttava erittäin vakavasti.
- Saksan ja Ruotsin joukot harjoittelivat yhdessä Gotlannin lähellä; Nato on järjestänyt harjoituksia Itämeren alueella.
- Nato-koneet ampuivat alas venäläisdroonin Liettuan yllä; venäläisaluksen kerrotaan ampuneen merkinantoraketteja kohti Tanskan sotilashelikopteria.
- Saksa syytti epäiltyä venäläisvakoojaa drooni-iskuyrityksestä Leipzigin lentoasemaa vastaan.
- Saksa valmistelee sairaaloita Venäjän uhan vuoksi, Liettua on päivittänyt evakuointisuunnitelmiaan, ja Macron julkisti uuden kriittisen infrastruktuurin suojaamissuunnitelman.
- Yhdysvaltain tiedustelu varoitti elokuussa Moskovan suunnittelevan rajoitettua iskua Nato-maahan lähivuosina.
- Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys kertoi Vilnuan saaneen heinäkuussa tiedustelutietoja mahdollisesta lipun alla toteutettavasta operaatiosta.
- Kaksi Nato-diplomaattia kertoi liittolaisille, ettei uusia virallisia tiedustelutietoja ole toimitettu eikä Nato ole muuttanut uhka-arviotaan tai ryhtynyt uusiin monenvälisiin toimiin.
- Moskova on kiristänyt sotaisaa retoriikkaansa Venäjän parlamenttivaalien alla, joissa Vladimir Putinin puolueen odotetaan voittavan.
Miksi tämä on tärkeää
Useat Euroopan hallitusten ja valtioiden päämiehet puhuvat avoimesti Venäjän sotilaallisen iskun tai hybridioperaation olevan mahdollinen Nato-alueella. Varautumistoimia – sairaalavalmiutta, evakuointisuunnitelmia, infrastruktuurin suojaamista ja yhteisiä sotaharjoituksia – on jo käynnistetty. Varoitukset annetaan taustalla, jossa Yhdysvaltain tiedusteluarviot ovat hiljattain puhuneet mahdollisesta rajoitetusta Venäjän iskusta Nato-maahan.
Mitä tapahtui
Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti, että Moskova saattaa lähitulevaisuudessa laukaista drooneja tai ohjuksia Ukrainaa tukevia Nato-maita kohtaan. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui 18. syyskuuta koolle Ranskan puoluejohtajat ja vuoden 2027 presidenttiehdokkaat kiireelliseen kokoukseen käsittelemään Ukrainaa, Irania ja energiakriisiä, ja kutsui Tuskin varoitusta perustelluksi. Suomen presidentti Alexander Stubb kehotti 17. syyskuuta kansalaisia henkiseen valmistautumiseen mahdollisten sabotaasi-iskujen ja venäläisdroonien varalta. Alankomaiden pääministeri Rob Jetten sanoi, että Tuskin varoitukseen on suhtauduttava erittäin vakavasti.
Konkreettisina toimenpiteinä Macron julkisti uuden suunnitelman kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi, Saksa valmistelee sairaaloita Venäjän uhan vuoksi ja Liettua on päivittänyt evakuointisuunnitelmiaan. Saksan ja Ruotsin joukot harjoittelivat yhdessä Gotlannin lähellä, ja Nato on järjestänyt harjoituksia Itämeren alueella. Raportoiduissa välikohtauksissa Nato-koneet ampuivat alas venäläisdroonin Liettuan yllä ja venäläisaluksen kerrotaan ampuneen merkinantoraketteja kohti Tanskan sotilashelikopteria. Saksa syytti epäiltyä venäläisvakoojaa drooni-iskuyrityksestä Leipzigin lentoasemaa vastaan.
Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys kertoi Vilnuan saaneen heinäkuussa tiedustelutietoja mahdollisesta lipun alla toteutettavasta operaatiosta. CIA:n johtaja John Ratcliffe vieraili elokuun lopussa Moskovassa ja varoitti venäläisviranomaisia eskalaatiosta. Kaksi Nato-diplomaattia kuitenkin kertoi, etteivät liittolaiset ole saaneet uusia virallisia tiedustelutietoja eikä Nato ole muuttanut uhka-arviotaan tai ryhtynyt uusiin monenvälisiin vastatoimiin. Moskova on samanaikaisesti kiristänyt sotaisaa retoriikkaansa Venäjän parlamenttivaalien alla.
Missä uutisointi eroaa
Tuskin varoitus mahdollisista Venäjän iskuista Nato-maihin ja Liettuan ulkoministerin Kęstutis Budrysin maininta heinäkuisista tiedustelutiedoista mahdollisesta lipun alla toteutettavasta operaatiosta ovat ristiriidassa sen kanssa, että kaksi Nato-diplomaattia kertoi liittolaisille, ettei uusia virallisia tiedustelutietoja ole toimitettu. Nato-liittolaiset eivät myöskään ole muuttaneet uhka-arviotaan eivätkä ryhtyneet uusiin monenvälisiin vastatoimiin.
Tausta
Belarusian asevoimat järjestivät laajat harjoitukset lähellä Liettuaa. 17. syyskuuta Suomen presidentti Alexander Stubb kehotti kansalaisia henkiseen valmistautumiseen. 18. syyskuuta Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui koolle puoluejohtajat ja vuoden 2027 presidenttiehdokkaat kiireelliseen kokoukseen ja ilmoitti uudesta kriittisen infrastruktuurin suojaamissuunnitelmasta. CIA:n johtaja John Ratcliffe vieraili elokuun lopussa Moskovassa varoittaen eskalaatiosta. Moskova on kiristänyt sotaisaa retoriikkaansa Venäjän parlamenttivaalien alla.