EYTK käsitteli kymmenen Krimin lasten tapaa – tuomio annetaan myöhemmin
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EYTK) piti 22. syyskuuta Strasbourgissa julkisen istunnon asiassa 6719/23, joka koskee kymmentä ukrainalaista lasta. Lasten olinpaikasta ei ole tietoa vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen. Ukrainan hallitus vaatii tuomioistuinta määräämään Venäjälle konkreettiset toimet lasten palauttamiseksi.
Pääkohdat
- EYTK käsitteli 22. syyskuuta Strasbourgissa julkisesti tapausta 6719/23, joka koskee kymmentä ukrainalaista lasta
- Lapset olivat 1–5-vuotiaita ja ukrainalaisen valtion huollossa Krimillä vuoden 2014 miehityksen aikaan
- Ukrainan Helsingin ihmisoikeusliitto (UHHRU) väittää, että lapsille annettiin Venäjän kansalaisuus ja heidät siirrettiin venäläiseen adoptio- ja huoltojärjestelmään
- Tietoa lasten olinpaikasta ei ole saatu vuoden 2014 jälkeen toistuvista ukrainalaisviranomaisten pyynnöistä huolimatta
- EYTK ei antanut lopullista päätöstä istunnossa; tuomio hyväksyttävyydestä ja pääasiasta annetaan myöhemmin
- Venäjän hallitus ei toimittanut tuomioistuimelle vastineita
- Ukrainan hallitus vaati EYTK:ta määräämään 46 artiklan nojalla Venäjälle toimia: tietojen paljastaminen lapsista, heidän palauttamisensa Ukrainaan ja yhteistyö kansainvälisten mekanismien kanssa
Miksi tämä on tärkeää
Istunto on yksi ensimmäisistä EYTK:n julkisista käsittelyistä, joka keskittyy yksittäisiin ukrainalaislapsiin, jotka siirrettiin Krimin miehitettyjen lastenlaitosten huollosta. UHHRU:n mukaan ilmiö on koskettanut yli 4 000 lasta. Tapaus testaa, voiko tuomioistuin pitää Venäjää vastuullisena vuoden 2022 jälkeisistä teoista, vaikka Venäjä ei enää ole Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuoli. EYTK itse toteaa olevansa ainoa kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelee Venäjän vuodesta 2014 lähtien tekemiä vakavia ihmisoikeusloukkauksia koskevia väitteitä, mikä tekee ratkaisusta ennakoitua merkittävämmän. Ukrainan hallitus käytti istuntoa vaatiakseen 46 artiklan mukaisia konkreettisia toimia, kuten lasten henkilöllisyyden ja olinpaikan paljastamista sekä heidän palauttamistaan Ukrainaan.
Mitä tapahtui
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin piti 22. syyskuuta Strasbourgissa julkisen istunnon asiassa 6719/23, jonka Ukrainian Helsingin ihmisoikeusliitto (UHHRU) oli nostanut kymmenen ukrainalaisen lapsen puolesta. Lapset olivat syntyneet vuosina 2009–2013 ja olivat vuonna 2014 ukrainalaisen valtion huollossa Krimin lastenlaitoksissa, iältään 1–5-vuotiaita. UHHRU:n mukaan Venäjä miehityksen jälkeen pakotti heille Venäjän kansalaisuuden ja sijoitti heidät venäläiseen adoptio- ja huoltojärjestelmään. Tietoa lasten olinpaikasta ei ole saatu vuoden 2014 jälkeen, vaikka ukrainalaisviranomaiset ovat tehneet asiasta toistuvia pyyntöjä. UHHRU pitää tekoja ihmisen katoamisena.
Hakijat vetoavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklaan (oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen) ja 8 artiklaan (oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen), erityisesti kansalaisuuden mielivaltaisen muuttamisen ja lasten tietojen lisäämisen venäläisille adoptiosivustoille johdosta. Vuonna 2023 lasten edustajat pyysivät EYTK:lta 39 säännön mukaista väliaikaistoimenpidettä mahdollisten adoptioiden estämiseksi, mutta tuomioistuin hylkäsi pyynnön 15. helmikuuta 2023 todeten, että väitetyt adoptiotapahtumat sattuivat Venäjän erottua sopimuksesta. Huhtikuussa 2025 EYTK ilmoitti Venäjän hallitukselle hakemuksesta ja pyysi vastineita, joita Venäjä ei toimittanut.
Istunnossa Ukrainan EYTK-edustaja Margaryta Sokorenko esitti Ukrainan hallituksen kannan ja vaati tuomioistuinta määräämään 46 artiklan nojalla Venäjälle konkreettiset toimet: tietojen paljastaminen lasten henkilöllisyydestä, oikeudellisesta asemasta ja olinpaikasta, heidän palauttamisensa Ukrainaan sekä yhteistyö ukrainalaisviranomaisten, Euroopan neuvoston ministerikomitean ja asiaankuuluvien kansainvälisten mekanismien kanssa. EYTK ei antanut istunnossa lopullista päätöstä; ratkaisu hyväksyttävyydestä ja pääasiasta annetaan myöhemmin.
Missä uutisointi eroaa
Yksi lähde kuvaa EYTK:n Venäjälle tekemänutosaamisen ajoitusta poikkeavasti: sen mukaan ilmoitus tehtiin maaliskuussa 2025 ja lisäkysymykset esitettiin maaliskuussa 2026, kun taas muu raportointi sijoittaa ilmoituksen yksiselitteisesti huhtikuuhun 2025. Muilta osin lähteet ovat yhtä mieltä tapahtumienkulusta.
Tausta
Venäjä ei ole enää vuodesta 2022 lähtien Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuoli; helmikuussa 2023 tuomioistuin hylkäsi 39 säännön mukaisen väliaikaistoimenpidepyynnön tässä asiassa todeten, että väitetyt adoptiotapahtumat sattuivat Venäjän erottua sopimuksesta. UHHRU:n mukaan Venäjän miehitettyä Krimin yli 4 000 orpoa ja vanhempien huolenpidosta syrjäytettyä lasta julistettiin automaattisesti Venäjän kansalaisiksi ja heidät siirrettiin venäläiseen adoptio- ja huoltojärjestelmään. Venäjä ulotti Krimille oman lainsäädäntönsä, adoptiosäännöt mukaan lukien, ja Ukraina meni pääsyn laitoksissa olevia lapsia koskeviin tietoihin.