Trump ja Zelensky tapasivat New Yorkissa: Ukraina valmis osittaisiin tulitaukoihin, Venäjä hylkäsi ehdotuksen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky tapasivat 22. syyskuuta YK:n yleiskokouksen laidalla New Yorkissa. Zelensky ilmoitti Ukrainan olevan valmis vastavuoroiseen tulitaukoon energia-, vilja- ja merialoilla. Venäjän edustajat sen sijaan torjuivat energiatulitaukon, ja kolmen maan huippukokous on kaavailtu G20-kokoukseen Miamiin joulukuussa, jonne Venäjän presidentti Vladimir Putin on kutsuttu – mutta hänen osallistumisensa on epävarmaa.
Pääkohdat
- Trump ja Zelensky tapasivat 22.9.2026 New Yorkissa 81. YK:n yleiskokouksen yhteydessä; Zelensky kuvasi tapaamista positiiviseksi ja tuottavaksi.
- Zelensky sanoi Ukrainan olevan valmis mihin tahansa vastavuoroiseen tulitaukoon ja kolmenlaisia tulitaukoja keskustellaan: energia, vilja ja meri.
- Ulkoministeri Marco Rubio kertoi 23.9. tavattuaan Sergei Lavrovin, että sekä Ukraina että Venäjä ovat ilmaisseet kiinnostuksensa rajoitettuun tulitaukoon energiassa ja viljassa.
- Kremlön tiedottaja Dmitri Peskov vastasi 'absoluuttisesti' kysymykseen ovatko länsimaiden lausunnot energiatulitaukoista pelkkää retoriikkaa, mikä tulkittiin energiatulitaukon hylkäämiseksi; ISW:n analyysi vahvisti tämän tulkinnan.
- Yhdysvallat kutsui virallisesti Putinin G20-huippukokoukseen Miamiin 14.–15. joulukuuta; Peskov sanoi Venäjän olevan kiitollinen ja päättävän osallistumisestaan diplomaattiteitse, Bloomberg kertoi Putinin todennäköisesti jättävän väliin.
- Zelensky sanoi ns. 'Anchorage-hengen' (3+2-muoto eli Venäjän suvereniteetin tunnustaminen miehitetyillä alueilla) poistuneen neuvotteluista; Rubio sanoi sen olevan mahdoton hyväksyä.
- Yhdysvaltain erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner pitävät muutaman viikon tauon neuvotteluja varten Venäjän ja kumppaneiden kanssa.
Miksi tämä on tärkeää
New Yorkin tapaaminen oli korkeimpia Yhdysvaltojen ja Ukrainan välisiä tapaamisia YK-viikon aikana ja muokkaa sodan lopettamiseen tähtäävän diplomatian suuntaa. Ukraina asettui julkisesti kannattamaan rajattuja, vastavuoroisia tulitaukoja, mikä kaventaa hyväksyttävän rauhan kehyksiä. Venäjän lausuntojen ja ISW-analyysin perusteella Moskova käytännössä hylkäsi energiatulitauon, mikä viestii jatkuvista maksimaalisista vaatimuksista. Putinin kutsuminen Miamin G20-kokoukseen paljasti erimielisyyksiä Ukrainan ja Euroopan välillä Venäjän osallistumisen legitimisoimisesta kesken sodan. Niin sanottu 'Anchorage-henki', joka olisi merkinnyt Venäjän suvereniteetin tunnustamista miehitetyillä alueilla, on Zelenskyin ja Rubio'n mukaan poistettu neuvotteluista.
Mitä tapahtui
Presidentit Donald Trump ja Volodymyr Zelensky tapasivat 22. syyskuuta New Yorkissa 81. YK:n yleiskokouksen yhteydessä keskustellakseen sodan mahdollisesta de-eskalaatiosta. Zelensky kuvasi tapaamista positiiviseksi ja tuottavaksi ja kertoi Ukrainian olevan valmis kolmeen tulitaukoon: energia-, vilja- ja meritulitaukoon, kaikki vastavuoroisuuden ehdolla. Hän sanoi myös Ukrainan olevan valmis lopettamaan iskut Venäjän öljynjalostamoja vastaan, jos Venäjä lopettaa iskut Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin, elintarvikevientiin ja energia-alaan.
Seuraavana päivänä Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio tapasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin YK:n yleiskokouksen laidalla ja kertoi, että sekä Ukraina että Venäjä olivat ilmaisseet kiinnostuksensa rajoitettuun vilja- ja energiatulitaukoon. Venäjän ulkoministeri Lavrov kuitenkin sanoi YK:n turvallisuusneuvostossa, ettei Venäjä pysäytä 'SVO:taan' neuvottelujen ajaksi 'millään formaatilla'. Kremlön tiedottaja Dmitri Peskov vastasi kysymykseen energiatulitaukolausunnoista 'absoluuttisesti', mikä tulkittiin ehdotuksen hylkäämiseksi; Institute for the Study of War (ISW) arvioi Kremlin olevan haluton sopimaan mihinkään tulitaukoon, joka ei vastaa Venäjän maksimaalisia vaatimuksia. Zelensky kertoi G20-huippukokouksen Miamissa 14.–15. joulukuuta voivan toimia areenana kolmen maan huippukokoukselle ja sanoi Ukrainan tukevan tällaista formaattia, jos siitä sovitaan.
Tapaamisen jälkeen Zelensky sanoi Trumpin olevan myönteisesti suhtautunut Ukrainalle annettaviin lisensseihin Patriot-järjestelmien valmistukseen, mutta konkreettista vastausta ohjusjärjestelmien toimituksesta ei vielä saatu. Zelensky kertoi, ettei ole nähnyt neuvottelujen kirjallisia asiakirjoja, ja että osapuolet ovat sopineet olevansa julkisesti kommentoimatta ennen kuin Venäjältä saadaan vastaus. Yhdysvaltain erikoislähettiläät Steve Witkoff ja Jared Kushner pitävät parin viikon tauon jatkaakseen neuvotteluja. Zelensky kertoi myös 'Anchorage-hengen' eli '3+2'-formaatin – joka olisi tarkoittanut Venäjän suvereniteetin tunnustamista Krimillä, Donetskissa, Luhanskissa sekä miehitetyillä osilla Hersonia ja Zaporižžjaa – poistuneen neuvotteluista.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Zelensky kehysti Ukrainan toistuvasti valmiiksi mihin tahansa rajattuun, vastavuoroiseen tulitaukoon (energia, vilja, meri) ja esitti Venäjän haluttomaksi neuvottelemaan sekä sitoutuneeksi maksimaalisiin tavoitteisiin. Hän julisti, ettei 'Anchorage-henki' – eli miehitettyjen alueiden luovuttaminen Venäjälle – ole enää osa neuvotteluja, ja sanoi Ukrainan asevoimien pelanneen merkittävimmän roolin tässä muutoksessa. Zelensky painotti, ettei Ukraina suostu luopumaan alueistaan, itsenäisyydestään tai vapaudestaan sopimuksen hintana, ja varoitti, että jos Venäjä kieltäytyy neuvotteluista, Kiova pyytää Trumpia käyttämään uutta senaattori Lindsey Grahamin mukana kirjoittamaa sanktioita koskevaa lakia. Hän suhtautui epäilevästi Putinin ilmoitettuun valmiuteen tavata ja asetti Yhdysvaltain lähettiläiden Witkoffin ja Kushnerin optimismin oman epäilynsä vastapainoksi. Diplomaattikommentaattori Kostiantyn Jelisejev kehysti Trumpin sitoutumisen tulevien kongressin välivaalien valossa ja totesi, ettei New Yorkin tapaamisesta jäänyt konkreettista sisältöä erityisesti Patriot-järjestelmiä ja Graham-lakia koskevissa kysymyksissä.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Käytettävissä oleva artikkeliainesisto koostuu kokonaan ukrainalaisista, ukrainankielisistä lähteistä. Kattavaa kansainvälisten lähteiden vertailua ei voida tehdä annetun aineiston perusteella.
Missä uutisointi eroaa
Kiista 1 – järjestettiinkö 24.9. New Yorkissa kolmen maan (Ukraina–Venäjä–Yhdysvallat) tapaaminen energiatulitauosta: ZN.UA kertoi suunnitellusta tapaamisesta, jossa Ukrainaa edustaisivat Kyrylo Budanov ja Rustem Umerov, Yhdysvaltoja Steve Witkoff ja Jared Kushner ja Venäjää Kirill Dmitrijev; Ukrainan presidentinkanslia kiisti tapaamisen ja sanoi valtuuskunnan olevan jo palaamassa Ukrainaan ja ettei ZN.UA:lla ollut lähteitä valtuuskunnassa.
Kiista 2 – onko osapuolten välillä sovittu energiatulitauko: Trump sanoi 14.9., että Ukraina ja Venäjä olivat sopineet olemasta iskemättä toistensa energiainfrastruktuuriin; Zelensky ja useat muut raportit korostivat, että Ukrainan sitoumus on vastavuoroisuuden ehdolla eikä sitovaa sopimusta ole.
Kiista 3 – ilmaiseeko Venäjä todella kiinnostuksensa rajoitettuun energia- ja viljatulitaukoon: Rubio kertoi 23.9., että molemmat osapuolet olivat ilmaisseet kiinnostuksensa; Peskovin vastaus ja ISW:n analyysi katsoivat Venäjän käytännössä hylänneen energiatulitauon ja pysyvän maksimaalisissa tavoitteissaan.
Kiista 4 – osallistuuko Putin G20-kokoukseen Miamissa: Rubio sanoi Yhdysvaltojen virallisesti kutsuneen Putinin ja toivon hänen osallistuvan; Peskov sanoi Venäjän olevan kiitollinen ja päättävän osallistumisestaan diplomaattiteitse; Bloomberg kertoi Putinin todennäköisesti jättävän Miamin väliin ja osallistuvan sen sijaan APEC-kokoukseen Kiinassa; eräs raportti kertoi Putinin hylänneen Zelenskyin ehdotuksen kolmen maan tapaamisesta G20:n laidalla.
Tausta
New Yorkin tapaamiset järjestyivät 81. YK:n yleiskokouksen (22.–23.9.2026) yhteydessä. Aiemmat Yhdysvaltojen välittämät Ukraina–Venäjä–Yhdysvallat-keskustelut käytiin Abu Dhabissa vuoden 2026 alussa; viimeisin kolmen maan valtuuskuntatason tapaaminen oli helmikuussa ennen Iranin sotaa. 'Anchorage-hengellä' ja '3+2'-formaatilla viitataan ehdotuksiin, joita käsiteltiin Trumpin ja Putinin tapaamisessa Anchoragessa elokuussa 2025 ja jotka olisivat tarkoittaneet Venäjän suvereniteetin tunnustamista Krimillä, Donetskissa, Luhanskissa sekä miehitetyillä osilla Hersonia ja Zaporižžjaa.