Venäjän laaja drooni-isku Ukrainaan: 165 lennokkiä, kymmeniä haavoittuneita ja kuolleita

Miksi tämä on tärkeää

Yö 27.–28. syyskuuta oli yksi sodan laajimmista yksittäisistä droonisaloista, ja se konkretisoi Venäjän ilmakampanjan mittakaavan ja kohteiden kirjon: yhdessä yössä osumia kirjattiin yhdeksään maakuntaan sekä pääkaupunkiin, ja kohteina olivat sekä asuinrakennukset ja kriittinen infrastruktuuri että symboliset kohteet kuten vuonna 1851 valmistunut Ukrainan tiedeakatemian rakennus ja lääkärikeskus. Uhriluku sisältää lapsia ja yhden ulkomaan kansalaisen (Azerbaidžanin kansalaisen), mikä korostaa siviilivahinkojen painoarvoa. Zelensky käytti iskua poliittisesti vedoten siihen, että Moskova lähettää ”rauhanmerkkejä” ostaakseen aikaa lännen pakotteiden lykkäämiseen, mikä nostaa iskun diplomaattiseksi käännekohdaksi.

Mitä tapahtui

Venäjän joukot käynnistivät 27. syyskuuta kello 18:00 alkaen yön yli jatkuneen laajan drooni-iskun Ukrainaan. Aseina olivat Shahed-tyyppiset iskudroonit – yhteensä 165, joista 79 suihkumoottorikäyttöisiä – sekä Gerbera- ja Parodia-häirintälennokit. Laukaisuja tehtiin muun muassa Oriolista, Millerovosta, Primorsko-Ahtarskista ja Shatalovosta Venäjällä sekä tilapäisesti miehitetystä Donetskista ja Hvardiiskesta Krimillä. Kello 07:00 mennessä 28. syyskuuta Ukrainan ilmatorjunta ilmoitti torjuneensa tai häirinneensä 112 droonia; suorat osumat kirjattiin 14 kohteeseen ja alasammuttujen droonien osien putoamiset 7 kohteeseen. Aamuyöllä Kiovan ilmahälytys oli ollut voimassa yli 9 tuntia, ja uusi droonihälytys annettiin kello 5:46.

Kiovassa yön ja aamun iskut vaurioittivat asuinrakennuksia Podilskin, Holosiivin, Obolonin, Ševtšenkin, Petšerskin ja Darnytskin kaupunginosissa sekä muun muassa Holosiivin kaupunginosan kahvilaa, Obolonin huoltoasemaa (todennäköisesti OKKO-ketjua), Ševtšenkin ja Petšerskin toimistorakennuksia sekä Darnytsian lääkeyritystä. Klo 12 aikoihin venäläinen suihkumoottorikäyttöinen drooni osui Ukrainan tiedeakatemian päärakennukseen Ševtšenkin kaupunginosassa; kyseessä on vuodelta 1851 peräisin oleva arkkitehtoninen monumentti, ja iskussa kuoli yksi nainen ja kolme loukkaantui. Myös Dobrobut-lääkärikeskus Antonovytš-kadulla sai osuman, jossa haavoittui seitsemän ihmistä (joista kuusi oli henkilökuntaa). Presidentti Zelenskyin mukaan iltaan mennessä Kiovassa oli haavoittunut 24 ihmistä, joista kolme oli lapsia, ja yksi nainen oli kuollut. Kiovan kaupunginjohtaja Vitali Klytško ilmoitti ensin kolmesta, sitten 19:stä ja myöhemmin 24:stä loukkaantuneesta päivän aikana; valtiollinen pelastuspalvelu DSNS raportoi neljästä yöllä loukkaantuneesta.

Kiovan alueella 27.–28. syyskuuta aikana kuoli kolme ja haavoittui kahdeksan ihmistä; vaurioitui 21 siviilikohteita viidessä piirissä (Brovary, Butša, Fastiv, Boryspil ja Bila Tserkva). Butšan piirissä Venäjän drooni osui illalla 27.9. Stolytšnyi-markkinoille Sofijivska Borštšahivkassa – kaksi ihmistä kuoli ja noin kymmenen haavoittui; yksi uhreista oli Azerbaidžanin kansalainen Abbas Abbasov, jonka kuoleman Azerbaidžanin ulkoministeriö vahvisti ja jonka ruumis aiotaan palauttaa Azerbaidžaniin. Vyšnevessä drooni iski tielle liikkuviin ajoneuvoihin – yksi kuoli ja kolme haavoittui. Žytomyrin alueella vaurioitui jäätelötehdas, Odessan alueella osui Palauin lipun alla purjehtineeseen alukseen.

Harkovassa venäläinen KAB-ohjautuva pommi osui monikerroksiseen asuinrakennukseen Salttivskin ja Kiovan kaupunginosissa; 2. ja 4. kerros tuhoutuivat osittain. Zelenskyin mukaan 28 ihmistä loukkaantui, heistä yhdeksän lasta; Harkovan kaupunginjohtaja Ihor Terehov ja alueen johtaja Oleh Synjehubov ilmoittivat 22 loukkaantuneesta, joista kahdeksan oli lapsia. Zelensky mainitsi myös iskuista asuinrakennuksiin Sumyn, Rivnen, Harkovan ja Odessan alueilla sekä kriittiseen infrastruktuuriin Vinnytsjan, Dnipropetrovskin, Hmelnytskyin ja Zaporižžjan alueilla. Venäjän puolustusministeriö väitti iskeneensä Kiovan tähtäin data-keskuksiin, jotka sen mukaan palvelevat Ukrainan armeijaa.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Ukrainalaiset lähteet korostavat ilmavoimien yksityiskohtaista taktista kuvaa: 165 laukaistua ja 112 torjuttua droonia, suihkumoottorikäyttöisten osuus sekä laukaisusuunnat. Kiovaa käsitellään kaupunginosatasolla (Podilskyi, Holosiivskyi, Obolonskyi, Ševtšenkivskyi, Pečerskyi, Darnytskyi) luetellen vahingoittuneet siviilikohteet: huoltoasema, toimistorakennuksia, kahvila, lääkeyritys, lääkärikeskus ja tiedeakatemian rakennus. Zelensky nousee keskeiseksi siteerattavaksi – hän kuvaa iskuja terrorismina siviilejä kohtaan ja syyttää Moskovaa valheellisista iskuista ”rauhansignaaleina”, joilla pyritään lykkäämään lännen pakotteita. Alueellinen uutisointi nostaa esiin iskut Kiovan lisäksi Harkovaan, Odessaan, Žytomyriin, Sumyyn, Rivneen, Vinnytsjaan, Dnipropetrovskiin, Hmelnytskyihin ja Zaporižžjaan osoituksena iskujen valtakunnallisesta ulottuvuudesta.

Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta

Kansainväliset mediat (DW saksaksi, Al Jazeera englanniksi ja Al Jazeera Arabic Qatarista) nostavat Zelenskyin diplomaattisen viestin etusivulle: väitteet, että Venäjä käyttää rauhanretoriikkaa ostaakseen aikaa, rinnastettuna uhrimääriin ja Kiovan palokuviin. Ne nostavat esiin korkean profiilin kohteet – vuonna 1851 valmistuneen tiedeakatemian rakennuksen, Saudi-Arabian suurlähettilään residenssin, Dobrobut-lääkärikeskuksen ja lääketehtaan – kehystäen ne iskuiksi siviili- ja symbolista infrastruktuuria vastaan. Venäjän puolustusministeriön väitteet (iskut Kyivstarin ja Omega Telekomin data-keskuksiin) ja Venäjän kiistot tahallisista siviili-iskuista saavat näissä lähteissä suoremman esityksen kuin ukrainalaisessa uutisoinnissa. Zelenskyin viikon kokonaistilasto (yli 2 200 droonia, noin 1 650 ilmapommia ja 38 erityyppistä ohjusta) nousee otsikkotilastoksi sodan tahdista, ja Azerbaidžanin kansalaisen kuolema sekä Harkovan ohjautuvan pommin isku asuinrakennukseen toimivat tunnusomaisina esimerkkitapahtumina.

Missä uutisointi eroaa

Loukkaantuneiden kokonaismäärä Kiovassa 28. syyskuuta vaihtelee lähteiden mukaan: valtiollinen pelastuspalvelu DSNS ilmoitti aamuyöllä neljästä, kaupunginjohtaja Klytško ensin kolmesta (kaikki Podilskyn piirissä), illalla 19:stä ja myöhemmin 24:stä, joista kolme oli lapsia, ja yksi nainen oli kuollut.

Harkovan iskussa Zelensky mainitsi 28 loukkaantunutta (yhdeksän lasta), kun taas Harkovan kaupunginjohtaja Ihor Terehov ja alueen johtaja Oleh Synjehubov ilmoittivat 22 loukkaantunutta (kahdeksan lasta); yhdessä lähteessä sisäministeriön luku mainittiin 26:na.

Kiovan Podilskyn piirissä sairaalaan joutuneen 17-vuotiaan sukupuoli vaihtelee lähteiden välillä: useimmat ukrainalaiset lähteet puhuvat pojasta, yksi mainitsee tytön.

Stolytšnyi-markkinoiden iskun uhrimäärissä Sofijivska Borštšahivkassa Butšan piirissä varhaiset Klytškon ja Ukrinformin raportit kertoivat kahdesta kuolleesta ja noin kymmenestä haavoittuneesta, toiset lähteet mainitsevat kaksi kuollutta ja vähintään neljä haavoittunutta, ja Kiovan alueen syyttäjänviraston ensimmäinen luku (yksi mies kuoli, noin kymmenen haavoittui) tarkentui myöhemmin kahteen kuolleeseen.

Zelensky ilmoitti X-viestissään, että vaurioituneiden joukossa oli Saudi-Arabian suurlähettilään residenssi – tämä mainitaan saksankielisissä ja muissa kansainvälisissä lähteissä, mutta Kiovan kaupunginviranomaiset eivät ole sitä vahvistaneet.

Tausta

Venäjä on käyttänyt elokuun lopusta lähtien uutta taktiikkaa, jossa Kiovaan kohdistetaan jatkuvia drooni-aaltoja pieninä sarjoina, ja yhä useammin suihkumoottorikäyttöisiä versioita, joita ukrainalaiset ilmatorjujat pitävät aiempaa vaikeampina torjua. Zelenskyin mukaan kuluneen viikon aikana Venäjä laukaisi Ukrainaan yli 2 200 iskudroonia, noin 1 650 ilmapommia ja 38 erityyppistä ohjusta. Venäjän puolustusministeriö on julkisesti väittänyt, että sen yön iskut Kiovaan kohdistuivat Kyivstarin ja Omega Telekomin data-keskuksiin, joiden se sanoo palvelevan Ukrainan armeijaa, ja kiistänyt tahalliset iskut siviili-infrastruktuuriin.