Trumpin hallinto ohitti kongressin ja siirsi 52 miljoonan dollarin Ukrainaan liittyvän sotilasavun Latinalaiseen Amerikkaan
Trumpin hallinto siirsi 52 miljoonaa dollaria Yhdysvaltain ulkomaisesta avusta, joka oli alun perin hyväksytty Slovakialle, Pohjois-Makedonialle, Irakille ja Tunisialle, Panamalle, Perulle, Ecuadorille ja Kolumbialle. Osa summasta – Slovakian ja Pohjois-Makedonian osuus – kuului Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan takia myönnettyyn lisärahoituslakiin. Demokraattiset lainsäätäjät asettivat uudelleenjaolle kongressissa vastustusblokadin, jota hallinto ilmoitti 30. syyskuuta sivuuttavansa.
Pääkohdat
- Trumpin hallinto siirsi 52 miljoonaa dollaria Yhdysvaltain sotilasapua Latinalaiseen Amerikkaan.
- Alun perin rahat oli hyväksytty Slovakialle, Pohjois-Makedonialle, Irakille ja Tunisialle.
- Slovakian ja Pohjois-Makedonian osuus kuului Ukrainaan liittyvään lisärahoituslakiin, joka oli tarkoitettu sodasta kärsineille tai Ukrainaa auttaneille maille.
- Senaattori Jeanne Shaheen (demokraatti) ja edustajainhuoneen jäsen Gregory Meeks (demokraatti) yrittivät estää uudelleenjaon kongressissa.
- Hallinto ilmoitti 30. syyskuuta sivuuttavansa lainsäätäjien asettaman eston.
- Shaheen ja Meeks kirjoittivat ulkoministeri Marco Rubiolle syyttäen hallintoa lainvastaisesta menettelystä.
- Ulkoministeriö perusteli siirtoa Yhdysvaltain uudella kansallisella turvallisuusstrategialla, joka keskittyy läntiselle pallonpuoliskolle.
Miksi tämä on tärkeää
Osa siirretyistä varoista oli erityisesti hyväksytty kongressissa lisäapuna Venäjän Ukrainaa vastaan käymään sotaan liittyen, maille jotka olivat kärsineet sodasta tai auttaneet Ukrainaa. Hallinto eteni siirrossa demokraattisten lainsäätäjien asetettua kongressin estoblokadia vastaan, mikä herätti syytöksiä kongressin tahallisesta sivuuttamisesta. Vastaanottajamaat – Panama, Peru, Ecuador ja Kolumbia – eivät itse hallinnon edustajien mukaan ole tarjonneet merkittävää turvallisuusapua Ukrainalle. Ulkoministeriö perusteli siirtoa Yhdysvaltain uudella läntiseen pallonpuoliskoon keskittyvällä kansallisella turvallisuusstrategialla, johon kuuluvat huumausainetaistelu ja Panaman kanavan turvaaminen.
Mitä tapahtui
Trumpin hallinto siirsi 52 miljoonaa dollaria Yhdysvaltain ulkomaista apua, joka oli alun perin hyväksytty neljälle maalle kolmelta mantereelta: Slovakialle ja Pohjois-Makedonialle Euroopassa, Irakille Lähi-idässä sekä Tunisiille Afrikassa. Summasta 24 miljoonan osuus oli alun perin tarkoitettu Slovakialle ja Pohjois-Makedonialle osana Venäjän Ukrainaa vastaan käymään sotaan liittyvää lisärahoituslakia, joka oli suunnattu sodasta kärsineille maille tai Ukrainaa auttaneille maille. Irakin ja Tunisian osuus oli hyväksytty eri lainsäädännöllä ilman samoja rajoituksia. Uudet kohdemaat olivat Panama, Peru, Ecuador ja Kolumbia.
Senaattori Jeanne Shaheen ja edustajainhuoneen jäsen Gregory Meeks, molemmat demokraatteja, asettivat kongressissa estoblokadin uudelleenjaolle vedoten alkuperäisen lain rajoituksiin. Hallinto ilmoitti 30. syyskuuta kongressille sivuuttavansa blokin ja etenevänsä siirrossa. Shaheen ja Meeks vastasivat kirjeellä ulkoministeri Marco Rubiolle syyttäen hallintoa lain rikkomisesta ja totesivat, etteivät hallinnon edustajat kyenneet selittämään, miten siirto sopii alkuperäisen lain sanamuotoon tilanteessa Ukrainassa tai Ukrainan tilanteesta kärsineiden maiden tukemisesta.
Ulkoministeriö puolusti siirtoa sanomalla, että se on Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusstrategian mukaista ja että varat käytetään huumausainevastuuseen, turvallisuuskumppanuuksien vahvistamiseen, vastustajien sotilaallisen vaikutusvallan torjumiseen sekä Panaman kanavan turvaamiseen. Hallinnon edustajat vahvistivat lainsäätäjille, etteivät Kolumbia, Ecuador, Panama ja Peru olleet tarjonneet merkittävää turvallisuusapua Ukrainalle tai Venäjän sodan koettelemille eurooppalaisille liittolaisille ja kumppaneille.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki kuusi toimitettua lähdettä ovat ukrainalaisia kielimediaa, jotka raportoivat Washington Postin artikkelin pohjalta. Ukrainalainen uutisointi korostaa erityisesti siirretyn rahoituksen yhteyttä Venäjän Ukrainaa vastaan käymään sotaan liittyvään lisärahoituslakiin sekä kongressin sisäistä konfliktia ja syytöksiä lain kiertämisestä. Painopiste on geopoliittisissa vaikutuksissa Ukrainalle ja sen liittolaisille, ei hallinnon läntiseen pallonpuoliskoon liittyvissä perusteluissa.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet ovat erimielisiä päivästä, jolloin hallinto ilmoitti kongressille sivuuttavansa estoblokadin: ZN.UA kertoo päiväksi keskiviikon 30. syyskuuta, NV puolestaan 1. lokakuuta.
Tausta
Kongressi hyväksyi alun perin tämän rahoituksen vuonna 2022 Venäjän täysimittaisen Ukrainan-hyökkäyksen alussa. Lain tarkoituksena oli kannustaa maita, jotka siirsivät vanhempia asejärjestelmiään Ukrainaan, hankkimaan amerikkalaista sotilaskalustoa venäläisen asemesta. Slovakian ja Pohjois-Makedonian osuudet olivat osa Ukrainaan liittyvää lisärahoituslakia rajoituksineen, kun taas Irakin ja Tunisian rahoitus tuli eri lainsäädännöstä ilman näitä rajoituksia.
Syyskuussa ulkoministeri Marco Rubio vieraili Kolumbiassa, Ecuadorissa ja Perussa edistäen Trumpin hallinnon prioriteetteja, kuten huumausainekaupan ja laittoman maahanmuuton torjuntaa. Kerrotaan, että Ecuador ja Kolumbia sopivat syventävänsä yhteistyötään Washingtonin kanssa huumausainevastuussa. Washington Postin mukaan varat päätyivät Panamalle, Perulle, Ecuadorille ja Kolumbialle osittain Trumpin sympatioiden takia näiden maiden oikeistohallituksia ja niiden huumausainetaistelua kohtaan.