Yhdysvaltain kongressin Venäjä-pakotelaki juuttui – tuskin etenee ennen marraskuun välivaaleja
Yhdysvaltain edustajainhuoneessa ehdotus, joka määräisi 100 prosentin tullit Venäjän öljyn ja kaasun viidelle suurimmalle ostajalle sekä Venäjän pakotteiden kiertämisessä auttaville maille, on ajautunut umpikujaan. Puhemies Mike Johnson sanoi torstaina epäilevänsä, että lakiesitys ehtii äänestykseen ennen 3. marraskuuta pidettäviä kongressin välivaaleja. Vastustusta tulee sekä demokraateista että osasta republikaaneja, ja huolenaiheita ovat muun muassa mahdolliset hinnankorotukset, presidentin laajat tullivaltuudet ja taloudelliset seuraukset.
Pääkohdat
- Lakiesitys määräisi 100 prosentin tullit Venäjän öljyn ja kaasun viidelle suurimmalle ostajalle sekä pakotteiden kiertämisessä auttaville maille, mukaan lukien Kiinalle, Intialle ja Turkille.
- Puhemies Mike Johnson sanoi epäilevänsä, ettei lakiesitys ehdi äänestykseen ennen 3. marraskuuta pidettäviä kongressin välivaaleja; kongressi työskentelee hänen mukaansa vain muutamia päiviä Washingtonissa seuraavien kahden kuukauden aikana.
- Senaatti hyväksyi lakiesityksen 86–11 (tai 86–12, lähteestä riippuen) pian Lindsey Grahamin kuoltua heinäkuussa.
- Demokraatit, kuten edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan jäsen Gregory Meeks, vastustavat lakiesitystä, koska pelkäävät sen antavan presidentille uudet oikeudelliset perusteet laajojen tullien määräämiseen.
- Edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Brian Mast sanoo lakiesityksen voivan nostaa bensiinin hintaa, jos Intia ja muut venäläisen öljyn ostajat joutuvat etsimään vaihtoehtoisia toimittajia.
- Yhdysvaltain liike-elämän järjestöt, kuten Retail Industry Leaders Association, U.S. Chamber of Commerce ja National Foreign Trade Council (mukana ExxonMobil, General Electric, Ford ja Pfizer), varoittivat elokuussa lakiesityksen tahattomista seurauksista kuluttajille, kauppakumppaneille ja liittolaisille.
- Ukrainan presidentin erityisedustaja pakotepolitiikassa Vladyslav Vlasiuk tapasi kongressin jäseniä Yhdysvalloissa lobbvatakseen lakiesityksen puolesta.
Miksi tämä on tärkeää
Lakiesitys on konkreettisin ehdotus uusien Venäjä-pakotteiden kiristämiseksi Yhdysvaltain kongressissa: 100 prosentin tullit iskevät Venäjän öljyn ja kaasun viiteen suurimpaan ostajaan – Kiinaan, Intiaan ja Turkkiin – sekä Venäjän pakotteiden kiertämisessä auttaviin maihin. Sen lykkääntyminen tarkoittaa, että lisäpaine Venäjää kohtaan viivästyy epävarmuutta siitä, käyttäisikö presidentti Trump näille aseita erityisesti Kiinaa kohtaan. Lakiesityksen kohtalo heijastelee myös laajempaa jännitettä Washingtonissa: tuki Ukrainalle, huoli energian hinnoista marraskuun välivaalien alla sekä huoli presidentin tullivallan laajentamisesta.
Mitä tapahtui
Senaatin elokuussa hyväksytty Venäjä-pakotelakiesitys on pysähtynyt Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen, eikä se todennäköisesti etene äänestykseen ennen 3. marraskuuta pidettäviä kongressin välivaaleja. Puhemies Mike Johnson sanoi torstaina, että kongressi työsköö vain muutamia päiviä Washingtonissa seuraavien kahden kuukauden aikana ja että lakiesitystä vastustavat sekä johtavat demokraatit että tietyt ryhmä republikaaneja. Lakiesitys, jonka alun perin laati sen: Lindsey Graham yhdessä sen: Richard Blumenthalin kanssa, antaa presidentille oikeuden määrätä 100 prosentin tullit Venäjän öljyn ja kaasun viidelle suurimmalle ostajalle sekä viidelle maalle, jotka auttavat Venäjää kiertomaan energiapakotteita. Kiina, Junia, Intia ja Turkki on mainittu suurimpina ostajina. Vastustus kohdistuu kolmeen päälinjaan: edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Brian Mast varoitti mahdollisista bensiinin hinnan nousuista, demokraatit – muun muassa Gregory Meeks ja Brad Schneider – vastustavat presidentin tullivaltuuksien laajentamista, ja yhdysvaltalaiset liike-elämän järjestöt varoittivat tahattomista seurauksista kuluttajille ja liittolaisille. Lakiesitystä on nyt myös tarkoitus täydentää Iran-pakotteita koskevilla säännöksillä Trumpin vaatimuksesta.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalainen media ja ukrainalaiset viranomaiset esittävät lakiesityksen keinona lisätä painetta Venäjää kohtaan ja osoittaa tuki Ukrainalle. Ukrainan presidentin erityishavainnoitsija pakotepolitiikassa Vladyslav Vlasiuk tapasi kongressaamerikkalaisia lobbvatakseen lakiesitystä, ja hän kertoi, ettei yksikään tapaamansa kongressaamerikkalainen sanonut vastustavansa laajaa Venäjä- ja Iran-pakotelakiesitystä. Ukrainan ulkoministeri Andriy Sybiha kehotti edustajainhuonetta hyväksymään lakiesityksen viitaten hiljattaiseen venäläiseen iskuun Coca-Cola-tehtaalle Kyivin alueella ja kehysti iskun tarkoituksellisena hyökkäyksenä amerikkalaisia liiketoimintaetuja vastaan.
Missä uutisointi eroaa
Toimitetut lähteet ovat ristiriidassa senaatin elokuun äänestysten ja lopullisen hyväksymisen suhteen: ne mainitsevat joko 86–11-hyväksynnän, 86–12-menettelyllulukän, tai 81 äänen tuen, jonka jälkeen senaatin enemmistöjohtaja John Thune esti lakiesityksen Valkoisen talon pyynnöstä Putinin kanssa käytävien neuvottelujen aikana. Lisäksi yksi toimitettu fakta kertoo Grahamin kuolleen heinäkuussa pian senaatin äänestyksen jälkeen, toinen taas toteaa Grahamin kuolleen ennen senaatin äänestystä.
Tausta
Senaatti hyväksyi lakiesityksen 86–11 pian sen: Lindsey Grahamin kuoltua heinäkuussa. Lakiesitys on rekisteröity huhtikuussa 2025, ja sitä päivitettiin ja muutettiin hieman pehmeämmäksi Grahamin kuoleman jälkeen 14. heinäkuuta. Edustajainhuoneen pikakäsittely vaatisi kahden kolmasosan tuen, mikä on epävarmaa Johnsonin kapean republikaanienemmistön vuoksi. Kiina, Intia ja Turkki on nimetty Venäjän energiavarojen suurimmiksi ostajiksi. Ukrainalaiset viranomaiset ovat vedonneet edustajainhuoneeseen lakiesityksen hyväksymiseksi ja pitäneet tapaamisia Yhdysvalloissa sen edistämiseksi.