Julkaistu: · Päivitetty:

Zelenskyi: Venäjällä jopa 700 ballistista ohjusta varastossa – tuotanto 130–140 kuukaudessa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi 4. lokakuuta yhteisessä lehdistötilaisuudessa Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kanssa Kiovassa, että Venäjällä on Ukrainian tietojen mukaan jopa 700 ballistista ohjusta ja useita tuhansia muun tyyppisiä ohjuksia varastossa. Zelenskyin mukaan Venäjä tuottaa 130–140 ballistista ohjusta kuukaudessa. Hän vetosi EU:ta, Yhdysvaltoja ja muita kumppanimaita tiukentamaan pakotteita, jotka katkaisisivat ohjusten tuotannossa tarvittavien komponenttien toimitusketjut.

Pääkohdat

  • 4.10. Zelenskyi ilmoitti lehdistötilaisuudessa Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kanssa Kiovassa, että Venäjällä on jopa 700 ballistista ohjusta varastossa
  • Venäjällä on Ukrainian tietojen mukaan myös useita tuhansia muun tyyppisiä ohjuksia varastossa
  • Venäjä tuottaa 130–140 ballistista ohjusta kuukaudessa
  • Zelenskyi vetosi EU:ta, Yhdysvaltoja ja muita kumppaneita tiukentamaan pakotteita ohjusten komponenttien toimitusketjuja vastaan
  • Zelenskyi ennakoi Venäjän siirtävän iskuja laadullisesti vaikeammin torjuttaviin aseisiin, erityisesti reaktiomoottorikäyttöisiin Shahed-droneihin
  • 30.9. yön hyökkäys Kiovaan oli toinen peräkkäinen ballististen ohjusten isku; kaksi ihmistä kuoli Kiovassa ja yksi lapsi Višhorodissa
  • 30.9. isku sisälsi ballististen ohjusten lisäksi lähes 190 iskudronea ja kohdistui Kiovan ja Kiovan alueen energiainfrastruktuuriin
  • DTEK:n mukaan 8 000 kiovalaisperhettä jäi ilman sähköä, ja energiaministeriö raportoi sähkökatkoista viidessä oblastissa

Miksi tämä on tärkeää

Zelenskyin arvio antaa julkisen, Ukrainian tiedustelutietoon perustuvan kuvan Venäjän ballististen ohjusten varastoista ja kuukausituotannosta, mikä muokkaa odotuksia tulevien iskujen mittakaavasta. Hänen vetoomuksensa koordinoiduista länsi­pakotteista sitoo Ukrainan ilmapuolustuksen suunnittelun ulkopoliittiseen pyyntöön Yhdysvalloille, EU:lle ja muille kumppaneille. Samalla Zelenskyi varoitti, että Venäjä todennäköisesti siirtyy vaikeammin torjuttaviin aseisiin, kuten reaktiomoottorikäyttöisiin Shahed-tyyppisiin droneihin, mikä ennakoi iskuprofiilien muuttuvan. Lausunto annettiin Saksan liittokanslerin vierailun yhteydessä, mikä nosti Ukrainan ohjusuhka-arvion korkean tason kahdenvälisen tapaamisen asialistalle.

Mitä tapahtui

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti 4. lokakuuta Kiovassa yhteisen lehdistötilaisuuden Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kanssa. Tilaisuudessa Zelenskyi esitti Ukrainian tiedustelutietoon perustuvan arvion Venäjän ohjusvalmiuksista: jopa 700 ballistista ohjusta ja useita tuhansia muun tyyppisiä ohjuksia varastossa sekä 130–140 ballistisen ohjuksen kuukausituotanto. Zelenskyi vetosi EU:ta, Yhdysvaltoja ja muita kumppanimaita tiukentamaan pakotteita, jotta ohjusten tuotannossa tarvittavien komponenttien toimitusketjut saataisiin katkaistuksi. Hän myös ennakoi Venäjän siirtävän tulevat massiiviset iskut laadullisesti vaikeammin torjuttaviin aseisiin ja kasvattavan reaktiomoottorikäyttöisten Shahed-dronien osuutta iskuissaan. Taustaksi Zelenskyi nosti 30. syyskuuta yön tapahtumat: tuolloin Venäjä iski Kiovaan ballistisilla ohjuksilla jo toisena peräkkäisenä yönä. Iskussa kuoli kaksi ihmistä Kiovassa ja yksi lapsi Višhorodissa. DTEK raportoi 8 000 kiovalaisperheen jääneen ilman sähköä, ja energiaministeriö kertoi sähkökatkoista viidessä oblastissa.

Tausta

30. syyskuuta yönä Venäjä iski Kiovaan ballistisilla ohjuksilla toisena peräkkäisenä yönä, mikä aiheutti voimakkaita räjähdyksiä pääkaupungissa ja Kiovan alueella. Iskussa kuoli kaksi ihmistä Kiovassa ja yksi lapsi Višhorodissa, ja tulipaloja sekä tuhoja kirjattiin neljällä Kiovan kaupunginosalla ja kolmella Kiovan alueen piirillä. 30. syyskuuta isku yhdisti ballistiset ohjukset ja lähes 190 iskudronea, ja se kohdistui Zelenskyin mukaan Kiovan ja Kiovan alueen energiainfrastruktuuriin. Zelenskyi on aiemmin kertonut, että Ukraina työskentelee yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa yhteisen, Freyja-nimisen ohjustentorjuntajärjestelmän kehittämiseksi, ja järjestelmä voisi olla toimintavalmiina vuoden sisällä.