KIIS-kysely: 53 % ukrainalaisista haluaa Zelenskyin rajoittuvan yhteen presidenttikauteen
Syyskuussa 2026 tehdyn Kyiv International Institute of Sociologyn (KIIS) kyselyn mukaan 53 % ukrainalaisista katsoo president Volodymyr Zelenskyin rajoittuvan nykyiseen yhteen kauttaan ja jättävän osallistumatta seuraaviin vaaleihin. 42 % kannattaa hänen osallistumistaan seuraaviin vaaleihin ja 5 % ei ota kantaa. Kyselyssä 71 % vastustaa vaalien järjestämistä sodan aikana ja 24 % vaatii vaaleja nyt.
Pääkohdat
- 53 % vastaajista katsoo Zelenskyin rajoittuvan yhteen presidenttikauteen (nousu 46 %:sta joulukuussa 2025)
- 42 % kannattaa Zelenskyin osallistumista seuraaviin vaaleihin (lasku 45 %:sta joulukuussa 2025); 5 % ei ota kantaa
- 71 % vastustaa vaalien järjestämistä nyt, 24 % vaatii niitä ja 4 % ei ota kantaa
- Zelenskyihin täysin luottavista 85 % kannattaa hänen osallistumistaan seuraaviin vaaleihin; täysin epäluottavista vain 7 %
- Joulukuuhun 2025 verrattuna pettymys viranomaisia kohtaan nousi 36 %:sta 44 %:iin ja häpeä 20 %:sta 33 %:iin
- 45 % katsoo maan menon olevan väärään suuntaan, 40 % oikeaan (helmikuussa 2024 vastaavat luvut olivat 46 % ja 44 %)
- KIIS toteutti kyselyn 12.–21. syyskuuta 2026; 1 002 vastaajaa, puhelinhaastattelut (CATI) hallituksen hallitsemilla alueilla
Miksi tämä on tärkeää
Kysely osoittaa Zelenskyin kannatuksen hiipumista: yhden kauden rajoittamista kannattavien osuus on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä joulukuusta 2025. Samalla selvä enemmistö vastustaa vaalien järjestämistä sodan aikana, mikä tekee Yhdysvaltojen ja muiden kumppaneiden esittämistä vaalivaatimuksista poliittisesti hankalia. Luottamus Zelenskyihin ennustaa vahvasti sekä hänen ehdokkuuttaan että vaalien ajankohtaa koskevia näkemyksiä. Tyytymättömyys viranomaisia kohtaan on syventynyt useiden tunnemittareiden osalta joulukuusta 2025.
Mitä tapahtui
Kiovan kansainvälinen sosiologian instituutti (KIIS) julkaisi 12.–21. syyskuuta 2026 toteutetun kyselyn tulokset. Siihen vastasi 1 002 vähintään 18-vuotiasta hallituksen hallitsemilla alueilla asuvaa ukrainalaista puhelimitse (CATI). Kysely osoitti, että 53 % vastaajista katsoo Zelenskyin rajoittuvan yhteen kauttaan, 42 % kannattaa hänen osallistumistaan seuraaviin vaaleihin ja 5 % ei ota kantaa. Joulukuuhun 2025 verrattuna yhden kauden kannattajien osuus kasvoi 46 %:sta 53 %:iin ja Zelenskyin uudelleen ehdokkuutta kannattavien osuus laski 45 %:sta 42 %:iin.
Vaalien ajankohdasta 71 % vastustaa vaalien järjestämistä sodan aikana, 24 % vaatii vaaleja heti ja 4 % ei ota kantaa. Zelenskyihin täysin luottavista 85 % kannattaa hänen osallistumistaan seuraaviin vaaleihin, osittain luottavista 53 %, osittain epäluottavista 20 % ja täysin epäluottavista 7 %. Täysin Zelenskyihin luottavista 98 % vastustaa vaalien järjestämistä nyt; täysin epäluottavista 53 % vaatii vaaleja heti ja 41 % vastustaa niitä.
Tunnekartta viranomaisia kohtaan on synkentynyt joulukuusta 2025: pettymys nousi 36 %:sta 44 %:iin, häpeä 20 %:sta 33 %:iin, viha 14 %:sta 20 %:iin, viha tunnekartalla 11 %:sta 14 %:iin ja välinpitämättömyys 7 %:sta 12 %:iin. Toivo (23 %), myötätunto (16 %), ylpeys (7 %), sympatia (4 %) ja nauru (4 %) pysyivät ennallaan. Maan suunnasta 45 % katsoo menon olevan väärään suuntaan ja 40 % oikeaan; helmikuussa 2024 luvut olivat 46 % ja 44 %.
KIIS huomauttaa, että sodan oloissa muodollisen virhemarginaalin (enintään 4,1 % 50 %:n lähellä oleville mittareille) lisäksi sovelletaan systemaattista lisäpoikkeamaa, mutta tuloksia pidetään silti edustavina.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Kaikki kahdeksan toimitettua lähdettä ovat ukrainalaisia tiedotusvälineitä, jotka uutisoivat kotimaisesta KIIS-kyselystä. Otsikointi nostaa 53 prosentin luvun keskeiseksi löydökseksi: enemmistön halun Zelenskyin rajoittuvan yhteen kauttaan. Useat julkaisut vertaavat tuloksia joulukuuhun 2025 osoittaakseen muutosta Zelenskyin toista kautta vastaan. Samassa yhteydessä korostetaan 71 prosentin vastustusta vaaleille nyt, mikä esitetään laajana yhteiskunnallisena vastarintana sodanaikaiselle äänestykselle. Tunnekartta- ja maansuuntakysymykset raportoidaan vaalikysymysten rinnalle, jolloin Zelenskyä koskevat asenteet istutetaan osaksi laajempaa tyytymättömyyttä viranomaisia kohtaan.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet eroavat kolmessa kohdassa. LIGA.net ja Укрінформ esittävät täysin Zelenskyihin epäluottavien suhtautumisen sodanaikaisiin vaaleihin eri tavoin: toisen mukaan 53 % heistä vaatii vaaleja nyt, toisen mukaan 41 % on niitä vastaan, mikä jättää epäselväksi jäljelle jäävän osuuden. Zelenskyin uudelleen ehdokkuutta koskevassa 'ei osaa sanoa' -vaihtoehdossa LIGA.net raportoi 4 %, kun muut lähteet päätyvät 5 prosenttiin. Lisäksi jotkut lähteet kuvaavat kyselyn tilanneen NGO 'Forum' lisäkysymyksillä KIIS:n 'Omnibus'-kyselyn osana, kun taas Укрінформ kertoo kyselyn toteutetun KIIS:n omasta aloitteesta.
Tausta
Ukrainalainen laki kieltää vaalien järjestämisen sotatilan aikana, ja sotatila on ollut voimassa 24. helmikuuta 2022 lähtien. Huhtikuussa 2026 tuli kuluneeksi seitsemän vuotta Zelenskyin astumisesta presidentin virkaan, mikä ylittää perustuslain mukaisen enimmäismäärän eli viiden vuoden kauden. Zelensky sanoi joulukuussa 2025 olevansa poliittisesti valmis presidentinvaaleihin vastauksena Yhdysvaltain pyyntöön, mutta korosti äänestyksen turvallisuuden takaamista; elokuussa 202 hän sanoi sodanaikaisten vaalien olevan 'tsunami', joka jakaisi maan. Entinen puolustusministeri Mykhailo Fedorov vaati elokuussa 2026 julkisesti vaalien järjestämistä sodan aikana. Yhdysvallat ja presidentti Donald Trump ovat toistuvasti nostaneet vaalikysymyksen esiin. Kesä–heinäkuussa 2026 raportointi käsitteli mahdollisia poliittisia järjestelyjä entisen sotakomentajan Valerii Zaluzhnyin kanssa, minkä hänen edustajansa kiisti.