Ukraina uhkaa loppua varalokomotiiveista – neuvottelut EU-kumppaneiden kanssa käynnissä
Ukraina on Venäjän iskujen seurauksena käymässä vähiin varalokomotiiveistaan. Maan maatalousministerin Taras Vysotskyn mukaan asiasta käydään neuvotteluja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa, joiden raideleveys on yhteensopiva. Venäjä on vaurioittanut tai tuhonnut yli 500 veturia helmikuun 2022 jälkeen, ja vuonna 2026 vaurioitui 310 veturia – enemmän kuin koko aiemmalla ajanjaksolla yhteensä.
Pääkohdat
- Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotsky: varalokomotiivit ovat lähes lopussa Venäjän iskujen takia.
- Ukraina neuvottelee eurooppalaisten kumppaneiden kanssa, joiden raideleveys sopii yhteen ukrainalaisen kaluston kanssa.
- Helmikuusta 2022 lähtien Venäjä on vaurioittanut tai tuhonnut yli 500 veturia.
- Vuonna 2026 vaurioitui 310 veturia – enemmän kuin koko helmikuusta 2022 vuoden 2025 loppuun.
- Jos satamat pysyvät kiinni, Ukrainan vienti voi supistua vähintään 8 miljardilla dollarilla kesäkuun 2026 ja kesäkuun 2027 välillä.
- Suur-Odessan satamat hoitivat ennen uutta iskuaaltoa noin 80 % Ukrainan maatalousviennistä.
- 20. syyskuuta 2026 venäläisvoimat iskivät Vinnytsian alueen rautatieinfrastruktuuriin drooneilla; 17. syyskuuta vaurioitui Kyijin lähijunien asema ja Harkovan alueen Berestynin rautatieasema tuhoutui.
Miksi tämä on tärkeää
Veturipula rajoittaa suoraan niitä vaihtoehtoisia vientireittejä – rautateitä ja Tonavaa – joista Ukraina on riippuvainen Mustanmeren satamien ollessa Venäjän iskujen kohteena. Vuoden 2026 veturituhot ylittävät koko helmikuun 2022 ja vuoden 2025 lopun välisenä aikana koetut menetykset, mikä kertoo kiihtyvästä hyökkäyskampanjasta Ukrainaa kohtaan. Jos satamat ja rautatiekapasiteetti eivät toimi, Ukrainan vienti voi supistua arviolta 8 miljardilla dollarilla vuosina 2026–2027 – noin viidenneksen edellisvuoden kokonaisviennistä.
Mitä tapahtui
Ukrainan maatalousministeri Taras Vysotsky kertoi, että Ukraina on Venäjän hyökkäyksen seurauksena lähes käyttänyt loppuun varalokomotiivikapasiteettinsa, ja maa neuvottelee eurooppalaisten kumppaneiden kanssa lisävetureista. Vahingot ovat kertyneet nopeasti: helmikuusta 2022 lähtien Venäjä on vaurioittanut tai tuhonnut yli 500 veturia, ja pelkästään vuonna 2026 vaurioitui 310 veturia, mikä ylittää koko aikaisemman sodan ajan kokonaismäärän. Iskuja on kohdistettu myös rautatieinfraan: 20. syyskuuta 2026 droonit iskivät Vinnytsian alueen rautatiekohteeseen, ja 17. syyskuuta Kyijin lähijuna-asema vaurioitui ja Berestynin rautatieasema Harkovan alueella tuhoutui. Pivdennyin yksityisen TIS-sataman toimitusjohtaja Mykyta Hrubov kertoi menetetyn kolme veturia pelkästään heidän satamansa alueella ja kuvasi veturipulaa yhdeksi Ukrainian logistiikan heikoista lenkeistä. Chornomorskin sataman Risoil-terminaalin omistajan Shota Khadzhishvilin mukaan terminaali pystyy iskujen jälkeen toimimaan vain 30 prosentin kapasiteetilla.
Seuraukset ulottuvat vientiin: Suur-Odessan satamat hoitivat ennen iskuaaltoa noin 80 prosenttia Ukrainan maatalousviennistä, mutta nyt merkittävä osa viennistä ohjautuu rautateille ja Tonavan kautta. Vysotskyn arvion mukaan satamien pysyessä kiinni Ukrainan menetys on vähintään 8 miljardia dollaria kesäkuun 2026 ja kesäkuun 2027 välillä. Odotetusta noin 64 miljoonan tonnin maatalousviennistä ilman satamatoiminnan palauttamista toteutuisi vain noin puolet. Viljelijä Volodymyr Varbanets kertoi, ettei saa viljaansa kaupaksi ja pelkää sadon mätänevän varastoissa. Ukrzaliznytsia on rajoittanut rahtikuljetuksia Odessan alueen satama-asemille, ja Koko Ukrainan maatalousneuvosto vetosi Ukrainan pääministeriin pyytäen kiireellisiä kriisitoimia mustanmeren satamien alustulojen pysähdyttyä.
Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta
Ukrainalaiset lähteet korostavat veturivarojen ehtymistä ja sopivan raideleveyden omaavien eurooppalaisten korvaavien vetureiden etsintää keskeisenä ja kiireellisenä ongelmana. Niissä yhdistetään rautatievahingot laajempaan paineeseen Mustanmeren satamien viennissä ja tuodaan esiin arvioitu 8 miljardin dollarin vaje sekä odotetun maatalousviennin puolittuminen. Kotimaiset äänet – ministeri Vysotsky, satamajohtaja Hrubov, terminaalin omistaja Khadzhishvili, viljelijä Varbanets ja kansalliskaartin komentaja Samosudov – havainnollistavat iskujen inhimillistä ja operatiivista vaikutusta Ukrainassa. Lähteet nostavat esiin myös yksittäisiä iskuja, kuten Vinnytsian, Kyijin lähijuna-aseman ja Berestynin kohteet, sekä vuoden 2026 yhteenlasketun 198 satamaiskun tilaston.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälinen, muun muassa Financial Times -pohjainen raportointi kehystää tarinan Ukrainan veturivarojen ehtymisen ja sopivan raideleveyden omaavien eurooppalaisten kumppaneiden kanssa käytävien neuvottelujen ympärille. Kansainvälinen uutisointi nostaa esiin vahinkoluvut (310 veturia vuonna 2026, yli 500 helmikuusta 2022 lähtien) ja 8 miljardin dollarin vientitappioarvion, joka vastaa noin viittä prosenttia edellisvuoden kokonaisviennistä.
Tausta
Ennen uutta iskuaaltoa Suur-Odessan satamat hoitivat noin 80 prosenttia Ukrainan maatalousviennistä. Helmikuusta 2022 lähtien Venäjä on vaurioittanut tai tuhonnut yli 500 veturia, ja pelkästään vuonna 2026 vaurioitui 310 veturia. Vuonna 2026 Ukrainan viranomaiset kirjasivat 198 satamainfrastruktuuriin kohdistunutta iskua, joista 95 kohdistui satamissa oleviin aluksiin ja 69 merikuljetuskäytävään. Elokuussa, kun laivaliikenne supistui iskujen takia, rautateitse ja Tonavan kautta kulki kumpaakin noin 600 000 tonnia maataloustuotteita. Koko Ukrainan maatalousneuvosto vetosi Ukrainan pääministeriin pyytäen kiireellisiä kriisitoimia mustanmeren satamien alustulojen pysähdyttyä.