Kiel-instituutin selvitys: vain noin 41,7 miljardia euroa Saksan 100 miljardin tuesta todella päätyi Ukrainaan

Miksi tämä on tärkeää

Selvitys antaa konkreettisen mittarin sille, kuinka suuri osa Saksan usein siteeratusta 100 miljardin euron tuesta todella ohjautuu Ukrainaan ja kuinka suuri osa jää Saksan sisäiseen pakolaisten tukemiseen. Se paljastaa myös tiedon­saantiongelman: Saksa on kesäkuusta 2025 lähtien jättänyt julkaisematta yksityiskohtaiset erittelyt sotilaallisesta tuesta, vaikka kokonais­luvut ovat yhä esillä. Samalla Saksan liitto­hallituksen ja riippumattoman tutkija­ryhmän välinen 1,3 miljardin euron ero sotilaallisen tuen kokonais­määrässä jää ilman selitystä – juuri kun Berliini ilmoittaa uusista ase­toimituksista ja ilma­puolustus­siirroista Ukrainalle.

Mitä tapahtui

Kiel-instituutin (IfW) ylläpitämä Ukraine Support Tracker julkaisi analyysin Saksan kahdenvälisestä tuesta Ukrainalle. Saksan hallitus oli elokuussa arvioinut 30. kesäkuuhun 2026 mennessä annetun ja tuleville vuosille suunnitellun tukensa yhteensä 100 miljardiksi euroksi: 43,3 miljardia siviili­tukea ja 57,6 miljardia sotilaallista tukea.

Kiel-instituutin mukaan 100 miljardista vain noin 41,7 miljardia euroa todella päätyi Ukrainaan. Siviili­tuen 43,3 miljardista noin 35,9 miljardia – eli noin 80 prosenttia – käytettiin Saksassa. Suurin yksittäinen erä oli 27,45 miljardia euroa ukrainalais­pakolaisten sosiaali­etuihin (Bürgergeld), ja 7,15 miljardia ohjattiin osavaltioille ja kunnille pakolaisten majoitukseen ja tukemiseen. Lisäksi 1,3 miljardia oli vienti- ja investointitakuita Saksassa toimiville yrityksille, joilla on liiketoimintaa Ukrainassa. Vain noin 7,4 miljardia siviili­tukea meni suoraan Ukrainaan: 6,3 miljardia humanitaariseen apuun, energia­sektorin hätä­apuun ja valtio­hallinnon jälleen­rakennukseen, 1 miljardi IMF:n hallinnoimaan Ukraina-tiliin sekä 0,1 miljardia velka­helpotukseen.

Sotilaallisen tuen osalta Saksa oli vuosina 2022–2025 osoittanut noin 22,7 miljardia euroa liitto­valtion talous­arviosta, vuodelle 2026 lisäksi 11,6 miljardia. Tuleville vuosille kohdistuu noin 22 miljardin euron sitoumukset, joista 10,1 miljardia on jo taattu ja 12 miljardia on budjetti­valtuuksia. Kiel-instituutti pystyi jäljittämään yhteensä 56,3 miljardia euroa sotilaallista tukea – 1,3 miljardia vähemmän kuin hallitus ilmoittaa.

Selvityksen julkaisu 8. lokakuuta osui yhteen tuoreiden tukitoimien kanssa. 8. syyskuuta puolustus­ministeri Boris Pistorius kertoi Saksan siirtävän Ukrainalle PAC-2-torjunta­ohjuksia Patriot-ilma­puolustus­järjestelmiin Bundeswehrin varastoista ennen talvea. 29. syyskuuta liittokansleri Friedrich Merz sanoi Berliinin etsivän keinoja vahvistaa Ukrainan ilma­puolustusta yhteyden­pidoissaan eri valtion­päämiesten kanssa. 4. lokakuuta Merz vieraili Kiovassa ja ilmoitti yli 1,3 miljardin euron uudesta tuki­paketista: yli miljardi sotilaallista tukea, mukaan lukien Shahed-lennokkien torjuntaan tarkoitettujen drooni­torjujien yhteis­tuotanto, ja noin 350 miljoonaa euroa energia­järjestelmän korjauksiin ennen talvea. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan samana päivänä allekirjoitettiin 15 sopimusta ja asiakirjaa yhteensä yli 8,5 miljardin euron arvosta. Ukraine Support Trackerin johtaja Christoph Trebesch totesi, että Saksa on Euroopan suurin ukrainantukija mutta että liitto­hallituksen viestintä tuesta on käymässä yhä hämmentävämmäksi ja harhaan­johtavammaksi.

Näin ukrainalaiset lähteet kertovat asiasta

Kaikki toimitetut lähteet ovat ukrainalaisia tiedotus­välineitä, jotka raportoivat Kiel-instituutin selvityksestä. Niiden ydin­viesti on, että vain noin 41,7 miljardia euroa Saksan ilmoittamasta 100 miljardista todella päätyi Ukrainaan, ja ne korostavat Trebeschin kritiikkiä Saksan hallinnon viestintää kohtaan. Tähän yhdistetään raportointi liittokansleri Merzin 4. lokakuuta Kiovan-vierailusta ja uudesta 1,3 miljardin euron tuki­paketista sekä Zelenskyyn lainaus 15 sopimuksesta, joiden arvo on yli 8,5 miljardia euroa.

Missä uutisointi eroaa

Saksan liittohallituksen elokuinen arvio tukee Ukrainalle annetun ja tuleville vuosille suunnitellun kokonaistuen 100 miljardin euron suuruiseksi (43,3 miljardia siviili- ja 57,6 miljardia sotilaallista tukea). Kiel-instituutti arvioi vain noin 41,7 miljardin olevan sellaista kahdenvälistä apua, joka todella päätyi Ukrainaan, ja se pystyy jäljittämään 56,3 miljardia sotilaallista tukea – 1,3 miljardia vähemmän kuin hallitus ilmoittaa, eikä hallitus ole toimittanut riittävästi tietoja eron selittämiseksi. Lisäksi Ukraine Support Trackerin johtaja Christoph Trebesch luonnehtii 100 miljardin euron lukua harhaan­johtavaksi, kun sitä kuvataan 'kahdenvälisenä apuna Ukrainalle', kun taas Saksan hallituksen viestintä puolustaa ukrainalais­pakolaisiin Saksassa kohdistuvan menon laskemista osaksi Ukraina-tukea.

Tausta

Kiel-instituutti (IfW) ylläpitää Ukraine Support Trackeria, joka on tunnettu riippumaton kansainvälisen Ukraina-avun seurantajärjestelmä. Saksan tukirakenne jakaantuu siviili- ja sotilaalliseen tukeen, ja siviili­tukeen lasketaan mukaan Saksassa asuville ukrainalais­pakolaisille maksettavat sosiaali­edut. Saksa ja Ukraina solmivat huhtikuussa 2026 strategisen kumppanuuden, joka kattaa muun muassa yhteisen ase­tuotannon, ilma­puolustuksen, droonit ja pitkän kantaman järjestelmät. Kesäkuusta 2025 lähtien Saksan hallitus on julkaissut kokonais­tuki­luvut mutta ei enää yksityis­kohtaisia erittelyjä sotilaallisesta tuesta. Kiel-instituutin analyysi käynnistyi Saksan hallituksen elokuussa julkaisemasta arviosta, jonka mukaan sen Ukrainalle 30. kesäkuuta 2026 mennessä antama tuki on 100 miljardia euroa.