NATO:n 32 jäsenmaata neuvottelevat sotilausvoimien valmiustavoitteiden muuttamisesta
NATO:n 32 jäsenmaata ovat aloittaneet neuvottelut uusista valmiustavoitteista, joissa määritetään sotilasjoukkojen ja aseiden tarjonta sekä niiden rahoitus. Nykyinen suunnitelmaluonnos käyttää vaihtoehtoa, jonka mukaan resursseja voitaisiin keskittää joko suuren Euroopan sodan tai pienempien kriisitehtävien varalle, ei molemmille. Keskustelut ovat alkuvaiheessa, ja lopullisen asiakirjan odotetaan olevan sovittu helmikuun mennessä.
Pääkohdat
- 32 NATO-maata aloittivat neuvottelut liittouman sotilausvoimien valmiustavoitteista.
- Tavoitteet määrittävät sotilasjoukkojen ja aseiden tarjonnan sekä niiden rahoituksen.
- Nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa on muotoilu ”tai”, joka edellyttäisi voimavaraa vain toiselle kahdesta skenaariosta.
- Keskustelut koskevat ”Poliittisia perusteita” -asiakirjaa ja kuuluvat nelivuotiseen uudistusprosessiin.
- Uudet valmiustavoitteet on määrä hyväksyä vuonna 2029.
- Nykyiset NATO-operaatiot Kosovossa ja Irakissa eivät muutu automaattisesti.
- Lopullisen asiakirjan odotetaan olevan sovittu helmikuun mennessä.
Miksi tämä on tärkeää
Uudet säännöt määrittäisivät, onko NATOn valmistettava resursseja samanaikaisesti suureen sotaan Euroopassa ja useisiin pienempiin kriisitehtäviin vai kumpaankin erikseen. Muutos vastaa Yhdysvaltain painetta priorisoida Euroopan puolustus hankkeessa, jota Washington kutsuu ”NATO 3.0:ksi”. Euroopan viranhaltijat ovat varoittaneet Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä NATOn alueelle vuoteen 2029 mennessä, samalla kun Yhdysvallat tarkastelevat sotilaas läsnäoloaan Euroopassa. Defensebudjettien rajalliset lisäysarviot saattavat vaikeuttaa valmiustavoitteiden uudistamista.
Mitä tapahtui
NATO:n 32 jäsenmaata aloittivat neuvottelut liittouman sotilausvoimien valmiustavoitteista, jotka määrittävät sotilasjoukkojen ja aseiden tarjonnan sekä rahoituksen. Keskustelut стосуються dokumenta «Poliтичні настанови» ja kuuluvat nelivuotiseen sotilausvoimien uudistusprosessiin. Nykyisessä luonnoksessa yhdistettä «ja» ehdotetaan korvattavaksi sanalla «tai», jolloin suunnittelussa keskitettäisiin resursseja joko suuren Euroopan sotaan tai pienempiin kriisitehtäviin, ei molemmille. Muutos ei automaattisesti vaikuttaisi NATOn nykyisiin operaatioihin Kosovossa ja Irakissa. Uudet vaatimukset on tarkoitus hyväksyä vuonna 2029, ja lopullisen asiakirjan odotetaan olevan sovittu helmikuun mennessä.
Näin kansainväliset lähteet kertovat asiasta
Kansainvälisessä käsittelyssä korostetaan valmiustavoitteiden uudistusmekanismia ja kysymystä siitä, onko liittouman valmistauduttava molemmat skenaariot. NATOn viranhaltijat painottavat, että suuri poikkeustilanne Euroopassa on etusijalla, mutta kriisireagointiin valmiutta ei lakkauteta. Nykyisiin operaatioihin Kosovossa ja Irakissa odotetaan tulevan muutoksia vasta myöhemmin, jos ollenkaan.
Missä uutisointi eroaa
Lähteet kuvaavat projektin tilaa hieman eri tavoin. Osa tiivistelmiä esittelee neuvottelut ja asiakirjan vahvistettuina, kun taas toiset kuvaavat niitä varhaisessa vaiheessa olevana raportoitavana ehdotuksena.
Tausta
Kylmän sodan jälkeen NATO keskittyi pääasiassa operaatioihin oman alueensa ulkopuolella, kuten Kosovossa, Irakissa ja Afganistanissa. Nykyinen vaatimus, jonka mukaan liittoon on kyettävä tarjoamaan voimia sekä suureen Euroopan sotaan että useisiin kriisitehtäviin, on ollut voimassa vähintään 20 vuotta. Venäjän täysmittakaista hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022 pakotti NATO:n tarkastelemaan eurooppalaisen puolustuksen painopisteitään. Etelä-Euroopan maat suosivat perinteisesti liittouman kumppanuussuhteita ja kriisinhallintaa, kun taas Yhdysvallat, Pohjois-Eurooppa ja etumaissa sijaitsevat liittomaat painottavat enemmän puolustusta Venäjän uhkan vuoksi.